Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Hämäävät neuvottelut

Osa yleiskielen kannalta kummallisista ilmauksista kuuluu eri alojen asiantuntijoiden keskinäiseen kommunikointiin, jossa kyseisillä sanoilla ja sanonnoilla on ehkä hyvinkin selvä merkitys ja tärkeä tehtävä. Voi kuitenkin miettiä, ovatko tietyt poliitikkojen tai talouselämän vaikuttajien piiristä lähteneet, koko kansalle tarkoitetut sananvalinnat tietoisia harhautuksia.

Yhteistoimintaneuvottelut (tai yt- tai YT-neuvottelut) ovat sanakirjamääritelmän mukaan yrityksen johdon ja henkilöstön edustajien välisiä neuvotteluja irtisanomisten tai lomautusten uhatessa. Tavallisen lehdenlukijan käsitys sanan merkityssisällöstä saattaa olla toisenlainen. Missä määrin on todella kyse neuvotteluista?

Lentoyhtiö A irtisanoo yhteensä 30 työntekijää, yhtiö kertoi yt-neuvottelujen päätteeksi.

Huolintayhtiö B:n työntekijöitä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut päättyivät maanantaina. Yhtiö irtisanoo 60 työntekijää uudelleenorganisoinnin takia.

Tuottavuutta, tehostusta, vapautusta?

Sellaiset sanat kuin tuottavuus ja tehostaminen liitetään monissa teksteissä työntekijöiden vähentämiseen: työn ”tuottavuus” lisääntyy, kun ihmisiä irtisanotaan.

Yhtiön talousjohtaja perustelee yt-neuvotteluita tehtaan tuottavuuden kohentamisella.

C:n kaupunki aloitti perjantaina yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on vähentää  kaupungin liikelaitos D:n henkilöstöä. Tehostamissuunnitelma merkitsee, että laitoksesta pitäisi vähentää noin 200 työntekijää vuosina 2011–2013.

Mitä tällaiset tekstit kertovat? Yleensä tuottavuuden lisäämisen taustalla on ajatus työmenetelmien järkevöittämisestä ja turhien tai päällekkäisten työtehtävien vähentämisestä. Tehostaminen saattaa kuitenkin merkitä myös sitä, että ne, jotka saavat pitää työpaikkansa, saavat myös raataa entistä hikisemmin.

Työttömäksi jääviä eivät varmaankaan lohduta tekstit, jotka antavat ymmärtää, että potkujen saaminen merkitsisi heille pääsyä vapauteen.

Yt-neuvottelujen päätteeksi kolmannes henkilöstöstä päätettiin vapauttaa tehtävistään.

Maataloudesta vapautunut työvoima voi hakeutua teollisuuden palvelukseen.


LEENA JOKI

Kielikuulumisten 2/2011 etusivulle