Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Tekijät taka-alalle?

Urheilutapahtuman selostuksessa käytetään joskus yllättäviäkin verbimuotoja. Esimerkiksi varsinaiset toimijat voidaan häivyttää passiivimuodon taakse:

Ihan selvästi tässä varmistellaan sarjapaikkaa.
Ja viimeisellä takasuoralla mennään niin että heikompaa hirvittää.


Tv-lähetyksen katsojat toki näkevät itse, ketkä varmistelevat tai menevät, joten toimijoita ei siis passiivista huolimatta yritetäkään salailla. Yleensähän passiivia käytetään silloin, kun tekijää ei haluta tai voida paljastaa.

Passiivimuotoa esiintyy usein myös selostusten höysteenä olevissa urheilijoiden haastatteluissa. Monilla haastateltavillakin on nimittäin tapana kätkeytyä verbin passiivimuodon tai kolmannen persoonan taakse sen sijaan, että puhuisivat itsestään minä-muodossa:

Ja toisella kierroksella mennään vieläkin lujempaa. Eiköhän se kisa ole sitten siinä.
No, kyllä täytyy olla tyytyväinen tähän neljänteenkin sijaan.


Miksiköhän tällaiset ovat vastauksissa niin tavallisia?

Sekoitetaanko järjestyksiä?

Urheiluselostusten ja -uutisten kieleen on vaivihkaa vakiintunut myös sellaisia ilmaustyyppejä, joita ei suositella yleiskielisiin teksteihin. Yksi tällainen on tehden-rakenne (ns. modaalirakenne). Se ilmaisee tavallisimmin tapahtumaa, joka on samanaikaista pääverbin tekemisen kanssa (juoksi irvistellen kaikkien nähden). Etenkin urheilun kielessä rakennetta käytetään kuitenkin myös suosituksen vastaisesti ilmaisemassa myöhempää tapahtumaa. Yksiselitteistä olisi käyttää ja-konjunktion sisältävää lausetta.

Armstrong kärsi rengasrikon saapuen maaliin yli kaksi minuuttia voittajan jälkeen. Vrt. ja saapui
Aloittelija ajoi lähdön hienosti ollen maalissa viidentenä.
Vrt. ja oli

Suosituksen vastaisesti käytetään myös tehdäkseen-rakennetta (ns. finaalirakennetta) tarkoittamassa pelkkää myöhempää tapahtumaa tarkoituksen (syön jaksaakseni ’jotta jaksan’) sijaan. Merkitys ei kuitenkaan ole selvä. Esimerkiksi seuraava ilmaus olisi yksiselitteinen, jos siinä käytettäisiin ja- tai mutta-lausetta:

Viime vuonna joukkue palasi liigaan pudotakseen takaisin 1. divisioonaan kauden päätteeksi. 
Vrt. ja/mutta putosi

Ovatkohan yllä kuvatut ilmaustyypit pesiytyneet lähtemättömästi urheilun kieleen, mitä arvelet?

Millaisiin urheilukielen erikoispiirteisiin sinä ole kiinnittänyt huomiota?

RIITTA KORHONEN

Kielikuulumisten 1/2011 etusivulle