Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

29.11.2010

1800-luvun kirjoja kaikkien saataville


Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on päättymässä valtaisa urakka, jonka ansiosta nykylukijat pääsevät verkossa vaivatta tutustumaan 1800-luvun suomenkielisiin kirjoihin.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on parikymmentä vuotta koostettu laajaa tekstiaineistoa, joka tarjoaa rikkaan läpileikkauksen 1800-luvun kieleen. Nyt työ on saavuttanut suunnitellun laajuutensa, ja verkossa on luettavissa lähes 8,7 miljoonan sanan verran varhaisnykysuomen kaudella (noin 1810–1890) julkaistuja kirjoja, lehtiä ja sanakirjoja (1800-luvun kirjoja kaikkien saataville

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on päättymässä valtaisa urakka, jonka ansiosta nykylukijat pääsevät verkossa vaivatta tutustumaan 1800-luvun suomenkielisiin kirjoihin.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on parikymmentä vuotta koostettu laajaa tekstiaineistoa, joka tarjoaa rikkaan läpileikkauksen 1800-luvun kieleen. Nyt työ on saavuttanut suunnitellun laajuutensa, ja verkossa on luettavissa lähes 8,7 miljoonan sanan verran varhaisnykysuomen kaudella (noin 1810–1890) julkaistuja kirjoja, lehtiä ja sanakirjoja (http://kaino.kotus.fi).

Aineistoon on pyritty saamaan kunkin alan varhaisimmat, tärkeimmät ja levinneimmät teokset. Mukana on niin tuttuja kuin tuntemattomiakin teoksia, etenkin eri alojen oppi- ja käsikirjoja.

Nykylukija pääsee tutustumaan Topeliuksen Maamme-kirjan alkuperäissuomennoksen lisäksi muun muassa anonyymin kääntäjän suomentamaan Vanhan Richardin Aave- ja Neuvokirjaan (1826) ja Ståhlbergin Valokuvauksen oppikirjaan (1890). Teosten valinnassa on suosittu maallista, proosamuotoista ja alun perin suomeksi kirjoitettua kirjallisuutta. Mukana ovat silti myös ensimmäiset kansanrunojulkaisut ja merkittävimmät varhaiset suomennokset (esim. Lagervallin Macbeth-mukaelma Ruunulinna, 1834).

Aineistossa on lisäksi valikoima almanakkojen liitekirjoituksia, asetustekstien otoksia ja vanhimpia lehtiä. Mukana ovat myös varhaisimmat merkittävät sanakirjat, kuten Renvall 1826, sekä Meurmanin (1883–1890) toimittama varhaisin suomenkielinen tietosanakirja.

Verkkoaineistoa on helppo käyttää: siihen sisältyy hakukone ja teokset ovat virkkeittäin rivitettyinä tekstitiedostoina. Koska tekstit on myös tarkistettu eikä vain mekaanisesti skannattu, niiden pohjalta voidaan tehdä helposti ja luotettavasti myös erilaisia hakuja sekä poimintoja.

Lisätietoja:
erikoistutkija Petri Lauerma, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, puh. 020 781 3249, sähköposti petri.lauerma[ät]kotus.fi.).