Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Lokakuu 2007

”Parempi puhua huonosti kuin vaieta!”

Inarinsaamesta ensimmäinen kieliopas

 

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus julkaisee lokakuussa 2007 inarinsaamen kielioppaan ”Anarâškielâ ravvuuh”. Kirja antaa neuvoja kielenkäytön kysymyksissä kaikille inarinsaamen käyttäjille, kuten opettajille, opiskelijoille ja toimittajille. Kirja on inarinsaameksi, ja sen on laatinut Matti Morottaja, eläkkeellä oleva inarinsaamen lehtori.

”Oikeakielisyyskysymysten käsittelyä ei pidä ymmärtää arvosteluna. Tarkoitus ei ole karkoittaa vasta-alkajia kielen parista, vaan tarjota tietoa kielen luonnollisista normeista, sanojen ja ilmausten merkityksistä ja tyyliseikoista. Parempi on puhua ’huonoa’ kieltä kuin vaieta!” sanoo Morottaja.

Kirjassa käsitellään mm. inarinsaamen kirjoitusasua, ääntämistä, taivutusoppia sekä lähikielien vaikutusta. Lauseopin asioista käsitellään suomen kielestä eroavia seikkoja, kuten rektiota ja kongruenssia. Lisäksi luetellaan nominien konsonantti- ja vokaalivaihtelut sekä eräitä verbitaivutuksen vokaalivaihtelutapauksia. Mukana on myös katsaus eri murteiden eroihin. Paikannimet eivät ole mukana asian laajuuden vuoksi, mutta inarinkieliset henkilöiden etunimet ovat luettelona, samoin kuin eläimistä käytettäviä erisnimiä.

Inarinsaamea on kehitetty viime aikoina määrätietoisesti. Mm. uudissanoja on laadittu systemaattisesti useita tuhansia. Kieltä ei kuitenkaan ole täysin normitettu, eikä siihen tässäkään kielioppaassa pyritä, vaan kielenkäyttäjille annetaan neuvoja ja suosituksia. ”Ei ole aivan selvää, millaista on ns. hyvä kieli, vaan se saa etsiä uomiaan käyttäjiensä kautta. Eri murteiden sanat ja ilmaisut ovat yhtä hyväksyttäviä. Kuitenkin esimerkiksi oppi- ja sanakirjoissa normien on oltava tiukempia, kirjoitustavan, termien ja kieliopin asioiden on oltava yhtenäisiä”, toteaa Morottaja.

Inarinsaame on kirjakielenä nuori: sen nykyasun voidaan katsoa alkaneen Inarin kirkkoherra Lauri Itkosen toimittamista kirjoista Katkismus 1902 ja Ráámmát Historja (raamatunhistoria) 1906. Inarinsaameksi kirjoitti jo Elias Lönnrot vuonna 1854 (Ueber den Enarelappischen Dialekt).

Inarinsaamen kieli on saamen kielistä ainoa, jota puhutaan vain Suomessa ja perinteisesti vain Inarin kunnan alueella. Puhujia on nykyään noin 300. Kielen ja kirjoittamisen opetusta on annettu saameksi vasta 1970-luvulta lähtien.

Lisätietoja:

Matti Morottaja, matti.morottaja[ät]pp.inet.fi, puhelin 0400 241 278

Tiedottaja Riitta Hyvärinen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, puhelin (09) 7315 201