Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Kotuksen uutiset 2016

10.3.2016 9.49

Kotus lahjoitti karjalan kielen aineskokoelman Itä-Suomen yliopistolle

Kokoelmassa on noin 550 000 arkistolippua.

Kotimaisten kielten keskus on lahjoittanut karjalan kielen aineskokoelmansa Itä-Suomen yliopistolle. Luovutettu aineisto käsittää kokonaisuudessaan karjalan murteiden sana-arkiston. Aineistossa on noin 550 000 arkistolippua.

Aineistokokonaisuus on kerätty pääosin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla. Se on ollut pohjana vuonna 2005 valmistuneelle Karjalan kielen sanakirjalle, jonka Kotus julkaisi verkossa 2009.
Airo-sanalippu. Kuva: Karjalan kielen sana-arkisto.
Airo-sanalippu karjalan kielen sana-arkistossa. Kuva: Kotuksen arkisto.

Karjala kaikkien saatavilla

Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi iloitsee siitä, että karjalan kielen aineisto saa uuden kodin Joensuusta: ”Joensuussa opetetaan ja tutkitaan karjalan kieltä, joten opiskelijat ja tutkijat pääsevät nyt helposti alkuperäisaineiston äärelle ja voivat käyttää omassa kirjastossaan arvokasta kirjallisuutta karjalan kielestä.”

”Tärkeintä on, että aineistot ovat siellä, missä niitä eniten tarvitaan. Eivätkä muutkaan jää karjalan kielestä paitsi, koska Karjalan kielen sanakirja ja muutakin karjalaa koskevaa tietoutta on Kotuksen sivuilla.”

Muutakin aineistoa

Lahjoitukseen kuuluu myös ennen julkaisematonta ja hyödyntämätöntä karjalan tutkimusaineistoa, joka on peräisin muun muassa akateemikko Pertti Virtarannan ja muiden suomalaisten karjalantutkijoiden tutkimusmatkoilta. Virtaranta (1918–1997) tutki ja tallensi karjalan kieltä yli viidenkymmenen vuoden ajan. Hän julkaisi lukuisia karjalan tekstikokoelmia, tutkimuksia sekä muuta karjalan kieltä ja Karjalaa käsittelevää kirjallisuutta.

”Saatuja tutkimusaineistoja hyödynnetään tulevina vuosina karjalan kielen ja kulttuurin oppiaineen tutkimuksessa ja opetuksessa”, kertoo karjalan kielen ja kulttuurin professori Vesa Koivisto Itä-Suomen yliopistosta. Aineistojen lisäksi yliopisto on saanut Kotimaisten kielten keskukselta runsaasti karjala-aiheista tutkimuskirjallisuutta, joka sijoitetaan yleiseen käyttöön yliopiston kirjastoon.

Joitakin pienehköjä karjalaan liittyviä aineistoja jää toistaiseksi Helsinkiin. Kotuksessa on tutkijoiden käytössä edelleen muun muassa Virtarannan Karjalan-matkojen matkapäiväkirjoja ja E. V. Ahtian karjalan aineistoa.

Karjalan kielen sanakirjaa. Kuva: Hanna Hämäläinen, Kotus.
Karjalan kielen sanakirjaa. Kuva: Kotuksen arkisto.

Tutkimusta keskitetään

Karjalan kieli ja kulttuuri on ollut Itä-Suomen yliopiston oppiaineena vuodesta 2009. ”Tutkimusaineistojen luovutus on osa karjalan kielen tutkimuksen keskittämistä Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle”, kertoo Koivisto.

Karjala on Suomessa kotoperäinen kieli. Sitä puhuttiin aiemmin etenkin Raja-Karjalassa Laatokan pohjoispuolisilla alueilla. Ennen toista maailmansotaa Suomessa oli noin 30 000–40 000 karjalan kielen puhujaa. ”Heidän lukumääräänsä tosin ei ole koskaan tilastoitu virallisesti”, huomauttaa Koivisto.

Evakossa sotien jälkeen karjalan kielen käyttö alkoi nopeasti vähetä. Nykyään karjalan taitajia on Suomessa enää ehkä vain joitakin tuhansia. Puhujia on enemmän Venäjällä, jossa karjalaa puhutaan kahdella alueella: Karjalan tasavallassa sekä Tverin kaupungin ympäristössä.

Karjalan kielen sana-arkiston esittely
Karjalan kielen sanakirja verkossa
Karjalan kielen sanakirjan esittely
Karjalan kielestä Kotuksen sivuilla
Lisätietoja: Karjalan kielen ja kulttuurin professori Vesa Koivisto



Palaa otsikoihin