Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Kotuksen uutiset 2015

18.6.2015 12.06

Selkokielinen potilasohje voi jopa lievittää potilaan kipua

Kuntatalossa pidettiin 16. kesäkuuta Selkosuomea virkakieleen -seminaari, jonka tarkoituksena oli tarjota tietoa selkosuomen käytöstä viranomaisviestinnässä sekä innostaa julkishallintoa käyttämään selkokieltä.

Leealaura Leskelä Selkosuomea virkakieleen -seminaarissa. Kuva: Kaisa Kaatra, Selkokeskus.
Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä puhui selkokielen tärkeydestä seminaarissa. Kuva: Kaisa Kaatra.
Kuntatalon sali oli lähes täynnä: paikalla oli yli 80 osallistujaa. Seminaarin järjestivät Kehitysvammaliiton Selkokeskus, Kuntaliitto ja valtionvarainministeriö, ja se toteutettiin osana virkakielikampanjaa.

Kuka tarvitsee selkokieltä?

Selkokieli voidaan määritellä kielimuodoksi, joka on mukautettu sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä kertoi, että selkokieltä tarvitsee jopa yli puoli miljoonaa suomalaista, joille yleiskieli on liian vaikeaa. Siksi on tärkeää, että myös viranomaiset pystyvät tarjoamaan tietoa selkosuomeksi.

Seminaarissa keskusteltiin muun muassa selkomateriaalien tarpeesta. Selkokeskuksen suunnittelija Ari Sainio esitteli valtionhallinnolle ja kunnille lähetettyä kyselyä, jossa kartoitettiin selkomateriaalien määrää ja tarvetta. 

Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että selkomateriaalia on julkaissut vain 10 prosenttia kunnista ja 27 prosenttia valtionhallinnon yksiköistä. Monet kuitenkin myönsivät, että materiaalille olisi tarvetta. Materiaalien lisäksi tarvetta on asennemuutokselle: pitäisi päästä eroon ajatuksesta, että asiantuntijuus tarkoittaa monimutkaista kielenkäyttöä.

Valtionvarainministeriön Johanna Nurmi kertoi puolestaan valtionhallinnon tulevaisuudennäkymistä ja mainitsi, että Avoin hallinto -hankkeessa selkeä kieli otetaan lähivuosina entistäkin paremmin huomioon.

Selkosuomen monet hyödyt

Selkokeskus on myöntänyt tänä vuonna Vuoden selväsanainen -palkinnon Satakunnan sairaanhoitopiirille, joka on julkaissut viime vuosina valtavan määrän selkokielisiä ohjeita ja oppaita. Selkokielihankkeen projektisuunnittelija Riikka Törnroos tähdensi puheenvuorossaan, että selkokieliset ohjetekstit eivät ainoastaan pienennä väärinymmärrysten riskiä ja helpota henkilökunnan työtä, vaan ymmärrettävä ohje voi jopa lievittää potilaan kipua, vähentää ahdistusta ja pelkoa sekä nopeuttaa paranemista.

Satakunnan sairaanhoitopiirissä on päädytty siihen, että selkokielisiä ohjeita ei erotella muista ohjeista vaan käytössä on ainoastaan selkokielinen versio. Ratkaisu helpottaa ensinnäkin henkilökunnan työtä: työntekijöiden ei tarvitse selvittää, onko potilaalla tarvetta selkokieliselle ohjeelle. 

Toiseksi selkokielisestä tekstistä voi olla hyötyä myös muille kuin kielellistä tukea tarvitseville, sillä se on varmasti selkeää. Vaikka selkokieli ei tarkoita samaa kuin selkeä kieli, niillä on paljon yhteistä.

Selkokirjailija Pertti Rajala kiteytti puheenvuorossaan, että tekstin mukauttaminen selkokielelle saattaa paljastaa, että teksti ei ole ylipäätäänkään ymmärrettävä. Jos viestijä ei itse tiedä, mitä hän haluaa tekstissään kertoa, selkomukauttaminen voi olla hyvin vaikeaa. Selkeän viestin taustalla on selkeä ajatus.

Kapulakielestä viestikapulakieleksi

Seminaarissa nähtiin myös konkreettisia tuloksia julkishallinnon tekstien selkomukauttamisesta, kun Kuntaliiton viestintäjohtaja Jari Seppälä esitteli Kuntaliiton uutta selkokielellä kirjoitettua demokratiaopasta. 

Seppälä havainnollisti selkomukauttamista esittelemällä oppaan otsikoita: esimerkiksi otsikko Kunta- ja palvelurakenteiden muutokset haastavat demokratian kehittämiseen on muuttunut muotoon Kuntaliitoksissa tärkeää kehittää demokratiaa.

Lopuksi yleisö sai kuulla Alivaltiosihteerin Jyrki Liikan pohdintaa virkakielen selkeyttämisestä. Liikka pyöritteli esimerkiksi kapulakieli-sanan muotoa ja merkitystä ja totesi, että sen tarkoituksena lienee panna kapuloita rattaisiin ja estää ymmärrettävän viestin eteneminen. 

Liikan mukaan viranomaisten pitäisi vaihtaa kapulakieli viestikapulakieleen eli käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Selkeä virkakieli edistää demokratiaa ja antaa kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa.

Teksti: Laura Niemi
Kuva: Kaisa Kaatra, Selkokeskus

Selkokeskuksen verkkosivut

Virkakielikampanjan Tekstitalkoot-sivut


Palaa otsikoihin