Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Kotuksen uutiset 2015

23.4.2015 10.53

Alkaa tekemään -suositus ei ollut pikapäätös

Normipäivässä 17. huhtikuuta tarkasteltiin muun muassa ”alkaa tekemään” -tapausta monista näkökulmista. Tapahtuma oli osa Kielitoimiston 70-vuotisjuhlavuotta.

Teemapäivän puheenvuoroissa tulivat esiin niin kielentutkijoiden, äidinkielenopettajien kuin normien laatijoidenkin näkökulmat. Suomen kielen professori Minna-Riitta Luukka kertoi suomen kielen lautakunnan roolista normittajana. Hän käytti esimerkkinä alkaa tekemään -tapausta.

Lautakunta normittajana

Minna-Riitta Luukka on suomen kielen lautakunnan nykyinen puheenjohtaja. Lautakunnassa päätetään yleiskieltä koskevista suosituksista ja kannanotoista. Tämä Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijaelin on puntaroinut monenlaisia kieleen ja kielenkäyttöön liittyviä asioita.

Vuosien varrella on annettu suosituksia esimerkiksi yhteen ja erikseen kirjoittamisesta, tittelien taivutuksesta ja yritysnimien kirjoitusasuista. Lautakunta esittää myös laajempia kannanottoja kielenkäytöstä ja kielipolitiikasta.

”Lautakunnan rooli on vuosien varrella muuttunut tuomarista enemmänkin suosittajaksi”, kuvailee Luukka. Hänen on vaikea kuvitella ylleen kielipoliisin viittaa.

Suuria tunteita herättävä normi

Vuoden 2014 tammikuussa suomen kielen lautakunta päätti suosituksesta, jossa alkaa tekemään -rakenne hyväksyttiin alkaa tehdä -rakenteen rinnalle yleiskieleen. Molemmat muodot katsotaan nykyään hyvään yleiskieleen kuuluviksi.

Uusi suositus herätti valtavasti huomiota, sillä virheelliseksi katsotun alkaa tekemään -rakenteen käyttö oli vuosikymmenten ajan tiukasti kielletty kouluopetuksessa. On hyvä muistaa, että itämurteinen alkaa tehdä -muoto tuli kielenhuollon ohjeeksi vasta 1800-luvun lopulla. ”Ohjeesta muodostui vuosien mittaan eräänlainen normien normi ja kielenhuollon ikoni”, pohtii Luukka.

Normin väljentämistä harkitessaan lautakunta joutui arvioimaan muun muassa sitä, millaisia tunteita uusi suositus aiheuttaisi. Tulisiko kansalta vihapostia ja ilkeitä katseita? Vai antaisiko uusi suositus lautakunnasta dynaamisen ja aikaansa seuraavan kuvan?

Lähes 70 vuoden harkinta-aika

Uusi suositus ei syntynyt nopeasti tehtynä pikapäätöksenä. Vaikka maallikosta kielenhuollon suositukset saattavat joskus tuntua äkillisesti tehdyiltä, alkaa tekemään -kysymystä käsiteltiin todellisuudessa peräti 67 vuoden aikana.

Tapausta pohdittiin ensimmäisen kerran vuonna 1947 lautakunnan edeltäjässä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunnassa. Lautakunnassa normia käsiteltiin vielä vuosina 1983 ja 2004. Pikkuhiljaa alkaa tekemään -muoto oli yleistynyt murteista muuallekin suomeen. ”Kantaa oli vihdoinkin otettava. Aika ei kuitenkaan ollut kypsä ennen vuotta 2014”, tähdentää Luukka.

Suositus tuli julkiseksi 5. helmikuuta 2014. ”Kielen järjestelmän kannalta alkaa tehdä- ja alkaa tekemään -muodot ovat esimerkki yleisestä ilmiöstä: kahden kutakuinkin samaa merkitsevän muodon vaihtelusta”, painotti lautakunta tiedotteessaan.

Nokia, Tiimari ja kielioppi

Luukka kertoo suosituksen olleen poikkeuksellinen siinäkin mielessä, että se jakoi lautakunnan jäsenet kahteen ryhmään. Päätös tehtiin lopulta äänestämällä. Alkaa tekemään hyväksyttiin yleiskieleen aiemmin käyvän muodon rinnalle äänin 4–3 (poissa 1).

Kansan parissa normin muuttamiseen suhtauduttiin sitäkin tunnepitoisemmin. Reaktiot olivat monenlaisia.

”Sosiaalisen median kommenteista näkyvät hyvin kielenkäyttäjien monenlaiset asennoitumiset”, huomauttaa Normipäivässä puhunut Kielitoimiston kouluttaja Laura Niemi. Hän on kerännyt kansan kommentteja sosiaalisessa mediassa suosituksen tultua julki.  ”Aiheesta kirjoitettiin tuhansia twiittejä eli Twitter-viestejä.” Lisäksi Kielitoimistossa on kerätty kirjoituksia ja reaktioita muualtakin mediasta, kuten sanomalehdistä, ja palautteet on tallennettu.

Positiivisten reaktioiden lisäksi moni suhtautui normimuutokseen kriittisesti ja ehkä ärtyneestikin. Twitter-viesteissä oli usein mukana myös huumoria ja itseironiaa. ”Kaikki meni. Nokia, Tiimari ja kielioppi”, kirjoitti eräs twiittaaja viestissään.

Paljon puhetta normeista

Kielenhuollon normeihin näyttää liittyvän suuria tunteita. Pitkän traditionsa vuoksi alkaa tehdä -normi oli ikään kuin irronnut laajemmasta kontekstistaan, ja sitä oli alettu pitää hyvän yleiskielen symbolina. Laura Niemi pohtii, että sosiaalisen median keskustelu on osoitus kieliyhteisön suuresta kiinnostuksesta kieltä ja kielenkäyttöä kohtaan.

Joskus jää huomaamatta, että normimuutokset edellyttävät pitkää harkintaa. ”Uusi suositus oli ehkä yllätys kansalle, mutta ei kielenhuoltajille”, huomauttaa päätöstä tekemässä ollut Minna-Riitta Luukka. ”Tuntuu juhlalliselta olla osa historiallista ketjua.”

Normipäivä järjestettiin Tieteiden talossa Helsingissä, ja yleisöä oli paikalla runsaasti. Teemapäivän järjestivät Kotikielen Seura ja Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen lautakunta.

Suomen kielen lautakunta Normipäivässä. Kuva: Hanna Hämäläinen, Kotus.
Suomen kielen lautakunta Normipäivässä 17.4.2015. Puheenjohtaja Minna-Riitta Luukka toinen oikealta. Kuva: Hanna Hämäläinen, Kotuksen arkisto.


Minna-Riitta Luukan ja Laura Niemen esitelmien diat Normipäivässä 17.4.2015

Suomen kielen lautakunnan suositus 31.1.2014

Kotimaisten kielten keskuksen kielilautakunnat


Teksti: Hanna Hämäläinen


Palaa otsikoihin