Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Virolaiset ja suomalaiset kielenhuoltajat tapasivat


18.11.2014

Viro ja suomi ovat läheisiä sukukieliä, ja naapurit tekevät myös kielenhuoltoyhteistyötä. Eesti Keele Instituutin työntekijät vierailivat Kotimaisten kielten keskuksessa marraskuussa. Tapaamisessa vaihdettiin tietoa ja ajatuksia.

Viron kielen instituutin kielenhuoltajia. Kuva: Hanna Hämäläinen, Kotus.
Eesti Keele Instituutin kielenhuoltajia vierailulla Kotuksessa: Argo Mund, Peeter Päll, Sirje Mäearu, Maire Raadik, Tiina Leemets, Tuuli Rehemaa ja Kaja Kruusmaa.

Palaa otsikoihin

Yleiskielen ja nimistön huoltamista

Eesti Keele Instituut on viron kielestä vastaava kielenhuoltoelin. Kotuksessa 7. marraskuuta järjestetyssä seminaarissa kuultiin laitoksen toiminnasta. Instituutin kielenhuolto-osaston johtaja Peeter Päll kertoi, että eteläisessä naapurissa kielenhuollon tehtäviin kuuluu samoja asioita kuin Suomessakin: yleiskielen ja nimistön huoltamista.

”Yritämme seurata lisäksi jonkin verran uusia kielimuotoja, kuten nettikieltä”, Päll kertoi. ”Kielenhuollossa pääpaino on kuitenkin yleiskielessä. Puhutun ja kirjoitetun kielen ero ei virossa ole vielä niin suuri kuin suomessa.”

Palaa otsikoihin

Virossakin ebolan saa kirjoittaa nyt pienellä

Viime aikoina virolaiset kielenhuoltajat ovat pohtineet samantyyppisiä asioita kuin suomalaisetkin. On käsitelty esimerkiksi sanojen yhteen tai erikseen kirjoittamista tai ulkomaalaisten paikannimien kirjoitusasuja.

Lokakuussa annettiin suositus ebolaviruksen oikeinkirjoituksesta. Sanan ebola voi viron yleiskielessä kirjoittaa nykyään pienellä alkukirjaimella kuten suomessakin.

Palaa otsikoihin

Kieliohjeita sähköpostitse

Kielenhuollon palveluihin kuuluu Virossakin neuvontapuhelin. Vuonna 2013 siihen tuli 6 000 puhelua. Puhelinneuvonnan rinnalla virolaiset ovat antaneet sähköpostineuvontaa vuodesta 2004. Se on osoittautunut neuvonnassa toimivaksi kanavaksi.

”Sähköpostineuvontaan tulee kuukaudessa noin 160 viestiä, joista suurimpaan osaan vastataan jo samana päivänä”, Päll kertoi. ”Sähköpostineuvonnasta jää kirjallinen jälki, eikä väärinkäsityksiä aina synny niin helposti, koska viestiin on mahdollista palata myöhemmin.”

Palaa otsikoihin

Sanakirjoja ja koulutusta

Instituutin kielenhuolto-osaston tehtäviin kuuluu myös erilaisten julkaisujen, kuten sanakirjojen ja oppaiden, laatimista. Laitoksessa tehdään laajaa Eesti õigekeelsussõnaraamat -nimistä sanakirjaa. Teos kuvaa nykyviron yleiskieltä ja on painetun kirjan lisäksi saatavana myös verkkoversiona.

Neuvontapalveluiden ja julkaisutoiminnan lisäksi Eesti Keele Instituut tarjoaa erilaisia kursseja ja tekee jonkin verran termityötä. Viime vuosina on kiinnitetty huomiota selkeään kieleen. Instituutti on jakanut virastoille palkintoja selkeän kielen käytöstä.  

Palaa otsikoihin

Yhteistyö jatkuu

Työntekijöitä viron kielen instituutissa on runsaat 80, joista kielenhuoltajia on alle kymmenen. ”Meitä on vähemmän, mutta muuten meissä on paljon samaa Kotuksen kanssa”, Päll kiteytti. 

Yhteistyö virolaisten ja suomalaisten kielenhuoltajien välillä jatkuu. Tilaisuuden lopuksi Peeter Päll toivotti Kotuksen työntekijät tervetulleiksi vastavierailulle Tallinnaan Eesti Keele Instituutiin.

Teksti ja kuva: Hanna Hämäläinen

Eesti Keele Instituutin verkkosivut

Eesti õigekeelsussõnaraamatin verkkoversio 

Palaa otsikoihin