Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Uusi julkaisu valottaa sanakirjatyön eettisiä kysymyksiä


13.1.2014

Hyvä sanakirja

Sanakirja-alalle kertynyttä hiljaista tietoa on nyt julkaistu yksissä kansissa. Hyvä sanakirja. Tieteellisiä, käytännöllisiä ja eettisiä näkökulmia leksikografiaan -niminen julkaisu sisältää runsaasti uutta tietoa sanakirjatyöstä.

Varsinainen käytännön opas teos ei kuitenkaan ole, vaan kantavina teemoina ovat sanakirjatyöhön liittyvät eettiset kysymykset, joista monet ovat yhteiskunnassa laajemmin esillä. Kirjan toimittajat toivovatkin, että sanakirjantekijät osallistuisivat jatkossa yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Palaa otsikoihin

Perustietoa sanakirjojen syntyprosesseista

Kirjan artikkelien kirjoittajat ovat sanakirjantekijöitä ja leksikografian tutkijoita eri puolilta Suomea. Kotimaisten kielten keskuksesta kirjaan ovat kirjoittaneet Pirkko Kuutti, Klaas Ruppel ja Eija-Riitta Grönros. Näkökulmaltaan ensimmäinen laatuaan oleva kotimainen teos julkaistiin osana Turun yliopiston Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineen julkaisusarjaa. 

Sanakirjantekijöiden lisäksi kirjan kohderyhmänä ovat kieliammattilaiset ja yliopisto-opiskelijat.  Heille kirja voi antaa perustietoa siitä prosessista, jonka tuloksena sanakirjat syntyvät.

”Kirja toivottavasti auttaa ymmärtämään paremmin sanakirjoja ja niiden tiivistä formaattia. Leksikografiaahan ei Suomessa juuri yliopistoissa opeteta, joten tarve tiedon julkaisemiseen on nähdäksemme olemassa”, kertovat kirjan toimitustyöstä vastaavat Laura Tyysteri ja Kaisa Lehtosalo.

Palaa otsikoihin

Eettisiä näkökulmia sanakirjatyöhön

Sanakirjantoimittaja joutuu päivittäisessä työssään kohtaamaan monenlaisia eettisiä kysymyksiä. Sanakirjantekijän ammattietiikkaan kuuluvat esimerkiksi huolellisuus, tarkkuus ja eettisesti kestävät työmenetelmät, jotka on mainittu myös monien muiden alojen eettisissä ohjeistuksissa. 

Kirjan artikkeleissa kiinnitetään huomiota sanakirjatyössä vastaan tuleviin erilaisiin valintatilanteisiin. Niin sanakirjaan otettavien sanojen esimerkkien valinta kuin tyyliarvomerkintöjen käyttö voi vaatia eettistä pohdintaa.

”Leksikografeille työn eettisen puolen pohtiminen avaa toivottavasti uusia näkökulmia omaan työhön”, Tyysteri ja Lehtosalo toivovat.

Palaa otsikoihin

Sanakirjantekijät mukaan keskusteluun

Laaja kysymys leksikografian etiikan kannalta on esimerkiksi se, pidetäänkö jonkin katoamassa olevan kielen dokumentointia tärkeänä.  Etiikan kannalta voidaan pohtia myös vaikkapa sitä, katsotaanko maahanmuuttajien kotoutumista tukevien sanakirjojen tekeminen tarpeelliseksi.

Nämä ovat pitkälti yhteiskunnallisia kysymyksiä. Tyysteri ja Lehtosalo korostavat, että sanakirjantekijöiden olisi tärkeää osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. ”Monet sanakirjatyöhön liittyvistä eettisistä kysymyksistä ovat esillä yhteiskunnassa myös laajemmin, ja rahoituksen ja sanakirjatyön arvostuksen takaamiseksi myös leksikografien olisi pidettävä äänensä kuuluvilla yhteiskunnallisissa keskusteluissa.”

Tyysterin ja Lehtosalon mukaan sanakirjat ovat yksi väline kielellisen tasa-arvoisuuden saavuttamiseksi yhteiskunnassa. ”Sen takia olisi tärkeää, että sanakirjojen toimittaminen nähtäisiin yhteiskunnallisesti merkittävänä toimintana, jota pitää tukea”, he huomauttavat.

Palaa otsikoihin

Sanakirjojen tarve voi kasvaa tulevaisuudessa

Sanakirjojen tulevaisuuteen liittyy monia haasteita. Kaikki suuret kustantajat eivät julkaise enää lainkaan paperista sanakirjaa.  Kun yhteiskunta teknistyy, painettujen sanakirjojen suosio tulee vähenemään.

”Tämän takia pitäisi miettiä, miten tieteellisesti toimitetut sanakirjat saataisiin mahdollisimman monien lukijoiden saataville ja miten sähköisten sanakirjojen sisältöä voitaisiin kehittää siten, että ne palvelisivat käyttäjiä mahdollisimman hyvin.”

Tyysteri ja Lehtosalo uskovat sanakirjoilla olevan tarvetta tulevaisuudessakin. ”Itse asiassa hyvin toimitettujen sanakirjojen tarve todennäköisesti jopa kasvaa”, he ennustavat.

Palaa otsikoihin

”Hyvä sanakirja on hyödyllinen käyttäjälleen”

Sähköisten sanakirjojen yleistyessä sanakirjan sisältöjä voidaan ja kannattaa kehittää.  Sähköisiin sovelluksiin on mahdollista liittää mukaan hyvin monipuolista tietoa.

”Olisi hienoa, jos Suomessakin olisi resursseja sellaiseen työhön. Nähdäksemme tämä on yhteiskunnallinen kysymys mitä suurimmassa määrin. Olisi hienoa, jos sanakirjojen kehittämiseen todella panostettaisiin”, Tyysteri ja Lehtosalo pohtivat. ”Mikäli sähköiset sanakirjat olisivat todella hyviä, niille löytyisi takuulla myös lukijoita.”

Millainen sitten olisi hyvä sanakirja? Kirjan toimittajat ovat sitä mieltä, että kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. He huomauttavat, että jokaista sanakirjaa tehdään omaa tarkoitustaan varten. Hyvä sanakirja vastaa sille asetettuja päämääriä. ”Erilaisten sanakirjojen tarkoitus voi olla esimerkiksi kielen sanavarojen dokumentointi, kieltä koskevan ajantasaisen tiedon tarjoaminen tai kotoutumisen tukeminen.”

Kaisa Lehtosalo toteaa, että hyvän sanakirjan tulee täyttää tehtävänsä: ”Hyvä sanakirja on hyödyllinen käyttäjälleen.”

Teksti: Hanna Hämäläinen

Turun yliopiston uutinen aiheesta

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvän tieteellisen käytännön ohjeet

Hyvä sanakirja. Tieteellisiä, käytännöllisiä ja eettisiä näkökulmia leksikografiaan. Toim. Laura Tyysteri ja Kaisa Lehtosalo. Turun yliopiston suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineen julkaisuja 3. Ilm. 2013.

Palaa otsikoihin