Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Tyttikset, poikkikset, muidut ja chikat – Stadin slangi voi hyvin


28.5.2014 

Helsingin slangi voi hyvin. Sitä on pyritty tallentamaan suhteellisen säännöllisesti viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana. Alkuvuodesta järjestetyssä kilpailussa kerättiin slangisanoja koululaisilta eri puolilta Helsinkiä.

Kilpailun järjesti Stadin Slangi ry, ja vastaukset arkistoitiin Kotimaisten kielten keskukseen. Ne antavat hyvän kuvan nykyslangin tilasta ja muuttumisesta. ”Koska edellisestä slanginkeruusta oli kulunut noin kymmenen vuotta, uutta sanastoa on tullut slangiin runsaasti”, kertoo kilpailun järjestelytoimikunnassa mukana ollut suomen kielen emeritusprofessori ja slangintutkija Heikki Paunonen.

Palaa otsikoihin

Keruukilpailuilla pitkä historia

Ensimmäinen koululaisslangin keruu järjestettiin Helsingissä jo vuonna 1962. Paunonen tähdentää, että näillä keruilla on ollut hyvin tärkeä merkitys aineiston kartuttamisessa. ”Huomattava osa näiden vuosikymmenten aikana kerätystä slangiaineistosta on saatu erilaisten keruukilpailujen kautta.”

Hän on ollut mukana keruukilpailuiden järjestämisessä jo 1970-luvulta lähtien. Silloin vastaukset kirjoitettiin sanalipuille, mutta viime vuosina kilpailut on järjestetty sähköisesti. ”Laskin mielessäni, että tähän mennessä järjestettyihin keruukilpailuihin on vastannut pitkälti toistatuhatta koululaista, mahdollisesti päästään aika lähelle kahta tuhatta vastaajaa.”

Palaa otsikoihin

Aineistot slangin kehityksen ja muutoksen kuvaajina

Muuttuvaa ja uusiutuvaa slangia on siis pyritty jo pitkään tietoisesti tallentamaan niin tutkijoiden kuin sanakirjantekijöiden käyttöön. ”Aivan kaikki slangiaineisto ei näidenkään keruiden haaviin ole jäänyt, mutta kaikkiaan aineistoa voidaan pitää hyvin kattavana ja edustavana. Se oli aikanaan suurena apuna muun muassa Stadin slangin suursanakirjaa tehdessä”, kertoo Paunonen. Hän on koonnut ja toimittanut Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii -nimisen slangisanakirjan yhdessä Marjatta Paunosen kanssa. Vuonna 2000 ilmestynyt teos on tähän mennessä kattavin julkaistu kokoelma Helsingin slangin sanastosta sadan vuoden ajalta.

Kun keruiden kohteena on ollut slangin keskeisintä käyttäjäkuntaa, yläkoulu- ja lukioikäisiä nuoria, on saatu hyvä käsitys slangin kehittymisestä ja muuttumisesta. Uudet slangisanat ilmaantuvat ensin juuri nuorten kieleen.

Näin kilpailuvastausten avulla on mahdollista tehdä päätelmiä siitä, milloin jokin sana on tullut käyttöön ja milloin taas jokin toinen sana on poistunut aktiivisesta käytöstä. Esimerkiksi tietynlaista tyttöä tarkoittavan pissis-sanan ilmaantuminen slangiin on voitu ajoittaa vuosien 2000 ja 2003 välille. Sana esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 2003 kerätyssä aineistossa.

Palaa otsikoihin

Slangissa muunnellaan ja lainataan niin kuin ennenkin

Helsingin slangille on tyypillistä sanojen muuntelu niin, että joko yleiskielisistä tai aiemmista slangisanoista muodostetaan uusia. Paunosen mukaan vuoden 2014 aineistossa muuntelu näkyy muun muassa tyttö-sanassa, jonka uusia muunnoksia ovat tytsy, tyty tai tytsyli.  Yleisin tyttöä tarkoittava sana on ollut monta kymmentä vuotta muija. Sen uusimpia muunnoksia ovat muidu, muikkeli ja muikki.

”Myös tyttö- ja poikaystävää tarkoittavissa sanoissa on mielenkiintoisia tapauksia”, valottaa Paunonen. ”Vanhojen tyttö- ja poikafrendin sekä gimma- ja kundifrendin rinnalla on esimerkiksi tyttis ja muijis sekä poikkis ja poikis.”

Selvästi uusia lainanantajakieliä ei Paunosen mukaan uusimmassa aineistossa ole, mutta englannin asema näyttää jopa vahvistuneen slangissa. Myös erilaisia lyhenteitä esiintyy: ”Netti-, some- ja kännykkäkielestä lienevät peräisin gf ja bf.” Ne ovat lyhenteitä englannin kielen sanoista girlfriend ja boyfriend.

Palaa otsikoihin

Niin vanhoja kuin uusia sanoja

Slangille on ominaista monikerroksisuus, eli siinä on sanoja kaikilta sen vuosikymmeniltä. ”Vuoden 2014 aineistossa on edelleen aika paljon sanoja yli sadan vuoden takaa, aivan vanhan Stadin slangin alkuajoilta lähtien”, kertoo Paunonen.

Esimerkiksi yli sadan vuoden takaiset perheenjäseniä tarkoittavat mutsi, faija, fatsi, broidi ja systeri ovat säilyneet nuorten kielessä vuosikymmenestä toiseen. Niiden rinnalle on kuitenkin tullut uusia mielenkiintoisia sanoja: sis, bro ja bre. Myös h-loppuisia muotoja esiintyy: sistah, broh ja breh.  Aivan uusi sana on tyttöä tarkoittava chika, joka on peräisin JVG:n ja Anna Abreun kappaleesta.

Paunonen kertoo, että osa slangisanoista jää lyhytaikaisiksi päiväperhoiksi.  Myös pitkään käytössä olleet sanat voivat hävitä slangista. Tämä on todettavissa myös vuoden 2014 kilpailuvastauksista: ”Osa aiemmasta sanastosta näyttäisi käyneen harvinaiseksi tai kokonaan kadonneen.”

Palaa otsikoihin

Slangi ilmentää edelleen stadilaisuutta

Usein unohdetaan, että slangi ei ole täysin kokonaan helsinkiläinen ilmiö. ”Kyllä muuallakin Suomessa syntyy uutta slangia, esimerkiksi Tampereella Tampereen omalta kielelliseltä pohjalta tai vastaavasti Oulussa ja muuallakin Suomessa”, Paunonen huomauttaa. 

Vaikka slangi alkaa siis nyky-Suomessa olla pitkälti urbaani kielimuoto, helsinkiläiset nuoret näyttävät edelleen olevan innokkaimpia slangin käyttäjiä ja uuden sanaston kehittäjiä. Näin nuorten slangi on Paunosen mukaan yhä leimallisesti helsinkiläinen ilmiö. Sellaisena hän arvioi sen säilyvän tulevaisuudessakin. Slangi ei ole tosin samanlaista kaikkialla Helsingissä, vaan sanastossa on alueellisia eroja myös kaupungin sisällä.

Esimerkiksi Itä-Helsingissä käytetään runsaasti etnisiin ryhmiin ja maahanmuuttajiin liittyviä sanoja. Tämä on Paunosen mukaan ymmärrettävää, sillä monet Itä-Helsingin kaupunginosat ovat hyvin monikulttuurisia. Hän painottaakin, että ei ole olemassa yhtä oikeaa Stadin slangia. Jokaisen stadilaisen puhuma slangi on yhtä oikeaa ja arvokasta kuin toistenkin, yli alue- ja sukupolvirajojen.

Palaa otsikoihin

Slangia tallennettava jatkossakin

Paunonen näkee slangin tulevaisuuden valoisana. Hän on huomannut, että sen sosiaalinen merkitys helsinkiläisyyden ilmentäjänä on elinvoimainen. ”Kun slangista keskustelee nykynuorten kanssa, huomaa, että he ovat selvästi ylpeitä omasta helsinkiläisyydestään ja siihen liittyvästä slangista.”

Slangintutkijan mukaan slangissa riittää tallennettavaa jatkossakin: ”Keruukilpailuja olisi hyvä järjestää jatkossakin muutaman vuoden välein.” Vastaukset antavat kattavan kuvan siitä, millaista kieltä nuoret kulloinkin puheessaan käyttävät. 

Laajemmin ajatellen slangisanasto on ikään kuin sosiaalihistoriallinen kuva eri aikojen elämästä ja kulttuurista. Perinteisten keruiden lisäksi jatkossa voitaisiin kerätä esimerkiksi netti- tai someslangia, jota koululaiskeruissa ei ole vielä koottu.

Teksti: Hanna Hämäläinen ja Laura Niemi

Kuvitus: Laura Niemi


Palaa otsikoihin