Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Kielikellon aarrearkku avautuu: Luotettavaa kielitietoa ilmaiseksi verkossa

8.4.2014

Kielenhuollon tiedotuslehden Kielikellon sähköinen arkisto avautuu vapaasti luettavaksi 9. huhtikuuta, suomen kielen ja Mikael Agricolan päivänä. ”Kaikkien saatavilla on nyt aarrearkku, josta löytyy valtavasti niin hyödyllistä kuin viihdyttävääkin tietoa”, kertovat Kielikellon päätoimittaja Riitta Eronen ja toimitussihteeri Sari Maamies.


Kielikellon logo

Tähän asti arkiston käyttö on ollut maksullista, mutta nyt se muuttuu maksuttomaksi. Arkiston avaamisella Kotimaisten kielten keskus eli Kotus haluaa palvella kielenkäyttäjiä yhä paremmin. Kielikello tarjoaa asiantuntevia ohjeita ja erilaista kielitietoa helposti kaikkien käyttöön.

Kielikello on kielen lähihistoriaa

Kielikello on ilmestynyt jo vuodesta 1968, joten se on merkittävä osa suomen kielen lähihistoriaa ja nykypäivää. Kotuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi toteaa, että verkossa Kielikello saavuttaa kaikki kiinnostuneet; se tukee suomen kielen opetusta ja suomenkielistä kirjoittamista niin Suomessa kuin muuallakin. ”Toivon, että työpaikat ja koulut lisäävät tuota pikaa linkin Kielikelloon omille sivuilleen.”

Mikael Agricolan päivä on sopiva aika lisätä suomen kielen ja kielenhuollon näkyvyyttä. Yhä useammat etsivät verkosta tukea kirjoittamiseen ja kielen oppimiseen. Onkin tärkeää, että siellä tarjotaan punnittua ja luotettavaa tietoa kielestä.

”Ja Kielikelloon, jos mihin, voi luottaa”, korostaa Nuolijärvi, ”sen on vuosikymmenten varrella vahvistanut laaja lukijakunta”.

Nuolijärvi iloitsee siitäkin, että Kielikellon arkiston avaamisella Kotus voi tukea kielellistä tasa-arvoa ja demokratiaa: ”Parasta on, ettei tarvitse muistella, missä numerossa siitä asiasta taas kirjoitettiinkaan, vaan voi nopeasti hakea tarvitsemaansa tietoa. Kenenkään ei myöskään enää tarvitse harmitella, että se yrityksen ainoa Kielikello-lehti on taas jonkun pöydällä eikä sitä saa koskaan käsiinsä.”

Esimerkkejä kieliherkuista

Riitta Eronen kertoo, että lehteen ovat vuosien varrella kirjoittaneet paitsi Kotuksen eri alojen asiantuntijat murteentutkijoista nimistönhuoltajiin, myös professorit ja opiskelijat. Kirjoituksista näkyy ajan henki, olipa kyse virkakielestä tai uusimmista suomen kielen gradujen ja väitöskirjojen aiheista.

Viime aikoina Kielikellossa käsiteltyjen opinnäytteiden aiheita ovat esimerkiksi verkkoyhteisöjen käyttäjänimet ja äänten kuvat teksteissä. Lisäesimerkkeinä makupaloista Eronen mainitsee sellaiset klassikkojutut kuin Maila Vehmaskosken artikkelin isovanhempien nimityksistä suomen murteissa ja Esko Koivusalon selvityksen siitä, mitä on julkisuuden puhekieli.

Vinkkejä arkiston käyttöön

Sari Maamies neuvoo, että Kielikellon arkistoa voi käyttää eri tavoin. Siitä löytää vastauksia kielenkäytön kysymyksiin ja tietoa eri kielimuodoista (esim. slangista, murteista), mutta myös asiaa kielen kehityksestä, kielentutkimuksen uusista suuntauksista, kielenhuollon periaatteista ja normien taustoista – siis monenlaista tietoa sekä kirjoittajille apua käytännön kirjoituspulmissa.

Arkistosta voi hakea tietoa eri tavoin: aihepiirin, hakusanan, otsikon, kirjoittajan nimen ja lehden numeron mukaan. Lisäksi käytössä on vapaa tekstihaku.

Arkistossa ei ole kulloinkin kuluvan vuoden lehtiä, mutta arkistoa täydennetään kerran vuodessa edellisen vuoden lehdillä. Arkisto ei siis korvaa painettua lehteä. Painetun lehden rinnalla ilmestyy myös sähköinen Kielikello-lehti, joka on lehden tilaajien luettavissa.

Samaan aikaan Kielikellon sähköisen arkiston avaamisen kanssa avataan ruotsin kielen huollon lehden Språkbrukin sähköinen arkisto. 


Sananjalan mahti. Piirros: Ilmari Hakala, Kielikello 2/2013.


Sananjalka-niminen kasvi yhdistyy kansanperinteessä aarteisiin. Ilmari Hakalan piirros on kuvitusta Kielikellon numerossa 2/2013 julkaistuun Kirsti Aapalan artikkeliin Sananjalan mahti.


LINKIT

Kielikello verkossa

Kielikellon 1/2014 uutinen arkiston avautumisesta

Tiedote Kielikellon arkiston avautumisesta

Tiedote Språkbrukin arkiston avautumisesta


Uutisessa mainitut jutut:

Kirsti Aapala: Sananjalan mahti

Lasse Hämäläinen: AreX_ ja HYMYMIELI – Verkkoyhteisöjen käyttäjänimet 

Anni Jääskeläinen: Äänten kuvia teksteissä

Esko Koivusalo: Mitkä ryhmät yhteiskunnassa ovat puhuneet tähän saakka kirjakieltä?

Maila Vehmaskoski: Äijät ja ämmät, vaarit ja muorit. Isovanhempien nimitykset suomen murteissa


Teksti: Minna Pyhälahti