Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Sanoin saavutettu ‒ satavuotias Suomi

Sanoin saavutettu, lausein luotu, tekstein tehty, puhein puolustettu.

Näillä sivuilla käydään läpi itsenäisen Suomen vuosikymmenet kielen, tekstien ja puheiden näkökulmasta 1910-luvulta 2010-luvulle. Lopuksi katsotaan kauas tulevaisuuteen.


Kela. Kuva: Suomen murteiden sana-arkisto, Kotus.
Näinkin voi kelata. Kuvassa kela-sanalippu Suomen murteiden sana-arkistosta.

Miten Suomea ja suomalaisuutta on puheissa ja kirjoituksissa sadan vuoden aikana luotu, rakennettu ja puolustettu? Mitkä ovat kunkin vuosikymmenen merkittävät sanat, tekstit ja puheet? Millainen on kulloinenkin kielimaisema? Millaisia merkityksiä vuosikymmenet ovat yhteiskuntaamme tuoneet?

Entä mitkä käsitteet ovat olleet milloinkin keskustelun keskiössä? Sanoin saavutettu -sivuilla pureudutaan muun muassa sellaisiin käsitteisiin kuin työ, kansa, taide, urheilu, itsenäisyys, hyvinvointivaltio ja monikulttuurisuus.



Sivuilla hyödynnetään Kotuksen laajoja aineistoja ja myös uusia kirjoituksia julkaistaan. Kansalaiset pääsevät osallistumaan sisältöjen ideointiin ja teemoista käytävään keskusteluun Kotus-blogissa ja Kotuksen Twitter-tileillä (tunniste #sanoinsaavutettu) sekä lähettämällä palautetta sivujen toimittajille verkkolomakkeella.

Etsimme vuoden aikana myös satavuotiasta Suomea parhaiten kuvaavia sanoja. Sanoja voi ehdottaa verkkolomakkeella ja Twitterissä (tunniste #Suomi100sana). Suomen sana -kilpailun voittaja julkistetaan joulukuussa 2017.


Sadoittain saavutuksia

Mitä tarkoittaa, kun sanotaan, että itsenäinen Suomi on sanoin saavutettu? Vaikkapa sitä, että sekä itsenäisyys että Suomi ovat käsitteitä, joiden sisällöt ovat muovautuneet vuosikymmenten saatossa, pienten ja isojen tekstien, puheiden ja muiden tekojen kautta. Muovautuvat alati, me niitä muovaamme, me kielenkäyttäjät.

Yleiskieltä kuvaava Kielitoimiston sanakirja kertoo saavuttaa-verbistä olennaisen. Sanakirjan mukaan verbillä on monia käyttötapoja, esimerkiksi tällaisia: päästä lähemmäksi edellä kulkevaa tai saada tämä kiinni; päästä tai ehtiä tavoitepaikkaan, saapua perille; päästä päämäärään, tavoitetilaan tai -asemaan; tulla tai joutua kehityksessään johonkin (tärkeään, ratkaisevaan) vaiheeseen.

Mutta mistä juontuukaan sana saavuttaa? Entä Suomi, sata ja vuosi? Etymologit selvittävät sanojen alkuperiä. Vastauksia alkuperäkysymyksiin esitellään Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä -sivuillamme:


Juosten saavutettu?

Sananparsissa saavuttaminen liittyy usein menemiseen ja juoksemiseen.

Jos ei Jumala sauta, niin se tuloo vastahan. Jos ei Jumala saavuta, niin se tulee vastaan. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934.)

Mennee ettei häntä persettä sauta. Menee, että ei häntä persettä saavuta. (Rovaniemi, E. Hyvönen, 1933.)

Juoksoo niin ettei jalat peätä soavuta. Juoksee niin, että ei jalat päätä saavuta. (Paltamo , Matti Lehtola , 1933 - 1934.)

Kotuksen sananparsikokoelma sisältää suomalaisia sananparsia, joita ylioppilasosakunnat keräyttivät eri pitäjien murteista 1930-luvulla. Kaikkiaan kokoelmassa on käsin kirjoitettuja lippuja yli 1,4 miljoonaa.


Juoksutie. Kuva: Suomen murteiden sana-arkisto.
Juoksutie-sanalippu Suomen murteiden sana-arkiston kokoelmista.

On sanottu, että Suomi juostiin maailmankartalle. Juoksija oli Hannes Kolehmainen ja paikka Tukholma. Kolehmainen voitti Tukholman olympialaisissa heinäkuussa 1912 kolme juoksumatkaa.

Tätä kielikuvaa käsitellään Hiidenkivi-lehden artikkelissa Hannes, Suomi ja maailmankartta. Kotus julkaisi Hiidenkiveä yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen Kotiseutuliiton kanssa 1993‒2012.




Hannes Kolehmainen muistelee Tukholman olympialaisia Anssi Kukkosen haastattelussa. Haastattelu on julkaistu 29.5.1962 (Yle).


Hannes Kolehmainen kilpailee ensimäisen kerran vuoden 1912 olympialaisten jälkeen Jyryn järjestämissä Kansainvälisissä vapaaurheilukutsuntakilpailuissa Eläintarhan urheilukentällä Helsingissä. Mainos. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Hannes Kolehmainen mainoksessa 1914. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Osallistu kilpailuun: Mikä sana kuvaa parhaiten satavuotiasta Suomea?

Pöllöt pöntössä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Sanoin saavutettu -sivujen toimitus

Vesa Heikkinen, päätoimittaja

Sivuston tekemiseen ovat osallistuneet monet Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijoista.