Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Kotus kesannolla

Oletko nähnyt kotusta kesannolla?

Maalaismaisemaa. Kuva: Kuva-Plugi.


Kotus, tosiaankin. Olemme koonneet tähän kesäpakettiimme kotukseen liittyvää kielitietoa. Käymme läpi myös loma-sanan merkityksiä. Emme unohda myöskään kesän ja siihen läheisesti nivoutuvien sanojen merkityksiä.

Hyvän kesän toivotuksin

Kotimaisten kielten keskuksen verkkotoimitus


Tunturilla. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Mitä siellä oikein kotustellaan?

Minä rustasin sinne mettähän kotuksen ja makasin siä hiliaa ja orotin niin pian tuli lintuja. (Isojoki)

Kotimaisten kielten keskuksen epävirallisesta lyhenteestä Kotus ja verkkosivujen osoitteesta www.kotus.fi kysellään silloin tällöin meiltä kotuslaisilta. Mikä se sellainen kotus oikein on? Miksi käytätte nimestänne lyhennettyä muotoa Kotus?

Sanaa kotus käytetään suomen kielessä harvoin. Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana viittaa tilapäiseen majaan tai muuhun rakennelmaan. Sanaa käytetäänkin lähinnä suomen murteissa. Suomen murteiden sanakirja tuntee kotus-sanan lisäksi seitsemän muuta kotus-alkuista sanaa: kotusansa, kotuska, kotusloukku, kotusrihma, kotusrihmanen, kotustaa, kotustella

Sanalla kotus on murteissa tällaisia merkityksiä: metsästäjän näkösuoja, ampumakatos; talvella havuista tehty ansapyydyksen suojus; muu kuin metsästykseen käytettävä maja, (lauta)hökkeli tms. Suomen murteiden sanakirja tuntee myös merkitykset kuusen (tai männyn) kuori ja ”saamaton nahjus”.

Kotimaisten kielten keskuksen lyhennenimi Kotus on tietysti muotoutunut virallisesta nimestä, joka aiemmin oli Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Lyhennenimen käyttö on yleistynyt. Lyhyenä se on pitkää nimeä huomattavasti kätevämpi monissa käyttöyhteyksissä, kuten somessa. Verkkosivuston osoitteeksi virallinen nimi ei oikein sopisikaan. Lisäksi on ajateltu, että nimestä on yhteys murteiden kotukseen: rakennelmaan, majaan, asumukseen. Esimerkiksi Kemijärvellä verbi kotustella on tarkoittanut asustelemista.

Tunturi kukkii. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Koko kesä kesannolla?

Se (pelto) oli kaikki kesänä. (Vihti)

Vuoden lämpimintä aikaa kutsutaan suomessa kesäksi. Sen rinnalla käytetään etenkin lounais- ja hämäläismurteissa ilmausta suvi, joka kuuluu myös yleiskieleen, mutta on sävyltään ylätyylinen. Itämurteissa  suvi merkitsee myös talvista suojasäätä. 

Lounaismurteissa kesä tarkoittaa viljelemättömäksi jätettyä, mulloksella olevaa peltoa eli kesantoa. Murteissa ja vanhassa kirjakielessä kesantoa on nimitetty myös kesäpelloksi. Kesannoinnilla haluttiin uudistaa pellon maapohjaa. Sanan kesäkuu kesä ei sekään viittaa vuodenaikaan, vaan kuuhun, jolloin kesanto kynnetään ensi kertaa.

Kesannolla oloa käytetään paljon myös kuvallisesti. Jos ystävyyssuhteet ovat jääneet kesannolle, ei niitä välttämättä ole lopullisesti lyöty laimin vaan ne voi elvyttää uudelleen. Urbaani kesanto on puolestaan hylätty tontti tai vaikkapa teollisuusrakennus, joka voidaan herättää henkiin monaisiin käyttötarkoituksiin.

Iskelmien sanoissa kiteytyy kesän olemus ja kaipuu luontoon: silloin romantiikka kukkii ja luonto on kauneimmillaan. Olo on onnea tulvillaan niin maaseudulla kuin kaupungissakin.  Haikeutta tuo vain tieto kesän päättymisestä. 

Hämähäkin kuutamourakka. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Loman lomassa lomalomaa?

Sato aluks aika romakasti, sitten pitj vähän lommoo, mutta tuasj alako uuvestaan. (Tuusniemi)

Jossain vaiheessa kesää monet meistä pitävät lomaa, vapaa-aikaa työstä tai opiskelusta. Vaikka kesäloman viettäminen on ilmiönä suhteellisen uusi, on sana loma kuitenkin vanha. Sen on arveltu olevan balttilainen lainasana, jolla on ollut aiemmin merkitys ‘rako‘ tai  ‘väli‘. Lomahan sijoittuu yleensä jonkun ajan lomaan eli väliin. Tästä merkityksestä juontavat juurensa myös (väli)paikkaan liittyvät ilmaukset lomassa ‘välissä, raossa‘ ja lomittain ‘toinen toisensa välissä‘.

Lomalle on käynyt kuten monille muillekin vanhoille sanoille: sen merkitys on jonkin verran muuttunut alkuperäisestä. Sana viittaa nykyään koulusta tai työstä annettavaan vapaaseen, ”väliin”, etenkin rennon vapaa-ajan merkityksessä. Pelkästään rentoa oleilua ei lomakaan taida aina olla. Onhan kaikenlaisia muitakin lomia, vaikkapa lukulomia, aktiivilomia ja stressilomia. Mutta jääkö erilaisten lomien lomassa aikaa kunnolliselle lomalomalle?

Lomaloman lisäksi puhutaan työtyöstä: kyseessä on harvinainen, mutta koko ajan yleistyvä yhdyssanatyyppi, joka koostuu sanasta ja sen kertautumasta. Kielitoimiston sanakirjaan eivät nämä toistoyhdyssanat ole kuitenkin vielä päässeet, vaikka sanakirjaan lisätään uusia sanoja ajoittain. Lomaloma tarkoittaakin oikeaa ja todellista lomailua, siis lomailulomailua, mitä se sitten kullekin merkitsee: rentoa viikonloppua kesämökillä, eksoottista ulkomaanmatkaa tai vain yksinkertaista kotoilua.

Pelto. Kuva: Kuva-Plugi.

Toimittajat: Vesa Heikkinen, Hanna Hämäläinen ja Sari Vaula
Kuvat: Vesa Heikkinen, Ilona Paajanen ja Kuva-Plugi