Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Kuukauden sanat 2012


Palaa otsikoihin

Tammikuu: vastajytky, antijytky

Presidentinvaalien 2012 ensimmäisen kierroksen yllätystulos: mm. se, että vihreiden Pekka Haavisto valittiin vaalien toiselle kierrokselle. Tämä tulkittiin useissa puheenvuoroissa vastaiskuksi kevään 2011 eduskuntavaalien perussuomalaisten voitolle (”isolle jytkylle”) ja sen esiin nostamalle arvomaailmalle. ”Vastajytkyssä” korostuvat sellaiset arvot kuin kansainvälisyys ja vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen. Asian kiteytti Lapin Kansassa julkaistu kirjoitus: ”Toisella kierroksella on kaksi euromyönteistä liberaalia: presidentinvaalit olivat jonkinlainen vastajytky.” (www.lapinkansa.fi 23.1.2012)

Palaa otsikoihin

Helmikuu: kuntakartta

Suomen Kuvalehti sai tammikuussa haltuunsa hallituksen ”salaisen suunnitelman”, kartan, johon oli alustavasti merkitty tulevassa kuntauudistuksessa jäljelle jäävien kuntien rajat. Sen mukaan Suomeen jäisi noin 70 kuntaa, kun niitä nykyisin on 336.  Aiheesta syntyi kiihkeä keskustelu, joka vain yltyi, kun valtiovarainministeriö helmikuussa julkisti kyseisen kuntakartan: useat tahot sanoutuivat siitä heti irti. Kuntakartan rajat piirretään kuitenkin vielä uudestaan, sillä uudistus vie aikaa. Keskusteluja käydään kunnissa ja maakunnissa ennen lopullista rajojen vetoa.

Katso myös

Yhdistyvien kuntien nimet (Suomen kielen lautakunnan suositus 2006)
Läänistä aluehallintoviraston toimialue (Kielikello 2/2010)
Uudet kunnat ja niiden nimet (Kielikello 1/2010)
Kunta, kaupunki ja pitäjä (Kielikello 3/2009)

Palaa otsikoihin

Maaliskuu: sitouttamisbonus

Maaliskuussa on keskusteltu kiivaasti valtionyhtiö Finnairin johtajille ja asiantuntijoille maksetuista palkkioista, ns. sitouttamisbonuksista, joilla heidät oli houkuteltu syksyllä 2009 jäämään talousvaikeuksissa olleen yhtiön palvelukseen. Bonukset tulivat päivänvaloon, kun alettiin tutkia vuonna 2009 yhtiön toimitusjohtajaksi valitun Mika Vehviläisen asuntokauppoja eläkeyhtiö Ilmarisen kanssa. Finnairin johtajien saamat jättibonukset ovat herättäneet erityistä paheksuntaa sen vuoksi, että samoihin aikoihin niiden kanssa oli tuottavuussyistä alennettu yhtiön työntekijöiden palkkoja. – Tällaisista bonusrahoista on käytetty myös nimityksiä sitouttamispalkkio ja stay-bonus.

Palaa otsikoihin

Huhtikuu: perhesurma

Huhtikuun ykköspuheenaiheeksi nousi, murheellista kyllä, perhesurma, sen jälkeen kun vuoden aikana jo seitsemäs perhesurmatapaus tuli julkisuuteen. Sanalla tarkoitetaan sitä, että toinen vanhemmista surmaa sekä lapsensa että puolisonsa, joskus lisäksi itsensä. Nyt keskustellaan siitä, miten ja millaisiin ongelmiin ajoissa tarttumalla voitaisiin suojella perheitä ja estää kriisitilanteeseen joutuneita ihmisiä ajautumasta näin äärimmäisiin tekoihin.

Palaa otsikoihin

Toukokuu: talkoistaminen

Sana talkoistaminen tuntuu tulevan vastaan joka puolella: mm., kun on kyse erilaisten digitaalisten aineistojen kartuttamisesta, hankkeiden ideoimisesta  ja yleisön osallistumisesta tuotekehittelyyn sekä uusista yhteiskunnallisen vaikuttamisen muodoista. Esimerkki jo melko tutusta talkoistamisesta  on verkkotietosanakirja Wikipedian toimitustyö vapaaehtoisvoimin. Talkoistamisen taustalla on englannin sana crowdsourcing, joka suomennetaan myös joukkoistamiseksi. Sosiaalisen median sanaston (TSK-sarja) mukaan joukkoistaminen tarkoittaa sitä, että tehtävä tai ongelma annetaan ratkaistavaksi ennalta määrittelemättömälle joukolle (internetissä) lähetettävän kutsun avulla. Toiminnasta voidaan käyttää myös sanaa talkoistaminen, jos siihen ei liity rahallista korvausta.

Katso myös
Joukkoälyä ja joukkoälyttämistä (Sana sanasta, heinäkuu 2010)
Talkoistettu työ (Riitta Eronen, Hiidenkivi 3/2012)

Palaa otsikoihin

Kesäkuu: mentalisoida

Vuorovaikutuksessa vanhempien ja muiden ihmisten kanssa lapsi oppii mentalisoimaan tunteitaan eli jäsentämään ja kuvaamaan tunnetilojaan sekä erottamaan omat tunteet muiden tunteista. Psykiatrian erikoislääkäri Anneli Larmon mukaan mentalisaatio tarkoittaa kykyä ”pitää mielessä mieli, oma ja toisen” (Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2010). Sanojen taustalla on myöhäislatinan sielua ja mieltä merkitsevä sana mentalis, johon pohjautuu myös mm. adjektiivi mentaalinen (’henkinen, sielullinen’).

Tänä vuonna mentalisaation käsite nousi esiin Hyvinkään ampumistragedian jälkeen esimerkiksi sanomalehtien kirjoituksissa. Mentalisaatiokyky mahdollistaa sekä omien että muiden ihmisten reaktioiden ennakoimisen ja omien tunnetilojen säätelemisen. Väkivaltaan turvautuvan ihmisen mentalisaatiokyky onkin usein syystä tai toisesta puutteellinen. Asiantuntijoiden mukaan kykyä voi onneksi parantaa terapian avulla.


Palaa otsikoihin

Heinäkuu: hyttysansa

Kehnon sään lisäksi Suomen kesään kuuluu olennaisesti myös toinen väistämättömyys, jonka vihaamista suomalaiset rakastavat: hyttyset.  Olipa kyseessä sitten vakavasti otettava eläintieteellinen tutkimus tai tabloidilehtien myyntikikka, tänä vuonna media on säikytellyt suomalaisia lukijoita verisellä hyttyskesällä, hyttysaalloilla ja hyttyspiikeillä, unohtamatta varoittelua denguekuumettakin mahdollisesti kantavan tiikerihyttysen levittäytymisestä Suomeen. Myöhempi tutkimus osoitti, ettei tiikerihyttysestä ole vaaraa, eikä hyttyskesä muutenkaan osoittautunut tavanomaista rajummaksi. Mökkikansa ottaa kuitenkin kaikki inisijöiden torjuntaan tarjotut ratkaisut vastaan avosylin. Hiljattain on markkinoille tullut hyttysansa. Myös hyttyskeräimeksi kutsutun laitteen luvataan houkuttelevan noin kuukauden kuluessa itikat luokseen hiilidioksidin avulla jopa parin tuhannen neliömetrin alueelta ja imuroivan ne säiliöönsä kuolemaan. Nähtäväksi jää, onnistuuko yli 600 euron hintainen vempain valtaamaan paikkansa suomalaisten mökkipihoilla ja sydämissä ja pelastamaan meidät ensi vuoden hyttyskesältä, -aalloilta ja -piikeiltä.


Palaa otsikoihin

Elokuu: villiruoka

Nokkosen ja mustikan sekä monien muidenkin luonnonkasvien terveellisyys ja käyttö ravintona on useimmille tuttua. Uutta taas on se, että villiruoka on noussut muoti-ilmiöksi: ravintolat tarjoavat villiruokaherkkuja, ja ruokasivuilla jaetaan valmistusohjeita. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön ELO:n mukaan villiruokaa ovat luonnon tarjoamat raaka-aineet, kuten riista, villikala, marjat, sienet, havupuut ja yrtit. – Suomea jokamiehenoikeuksineen pidetään villiruoan paratiisina. Luonto on lähellä, ja rantojakin riittää, niin että villiyrttien kerääjä ja villikalan pyytäjä voivat harrastaa myös villiuintia (= luonnonvesissä uimista altaassa uimisen vastakohtana), joka sekin on kesän 2012 uudissanoja.

Palaa otsikoihin

Syyskuu: koulushoppailu

Tänä syksynä on TV-uutisia myöten puhuttu ilmiöstä nimeltä koulushoppailu tai koulushoppaus, jota harrastetaan varsinkin pääkaupunkiseudulla. Koulushoppailussa on kyse siitä, että vanhemmat valikoivat lapsensa koulun entistä tarkemmin ja yhä aikaisemmassa vaiheessa vertailemalla muun muassa eri koulujen resursseja, luokkakokoja ja oppilasainesta. Erikoispainotteiset koulut (esimerkiksi musiikki-, kuvaamataito- tai matematiikkapainotteiset) päihittävät koulushoppailussa oppilaan lähikoulun. Onkin kysytty, onko koulushoppailussa kyse koulusnobbailusta.


Palaa otsikoihin

Lokakuu: sairaussakko

Lokakuussa kunnallisvaalien alla kokoomuksen puoluevaltuusto ehdotti, että työntekijän ensimmäisen sairaus­poissa­olo­päivän pitäisi olla palkaton (Ruotsin mallin mukaan) ja seuraavien kahden viikon palkan 80 % normaalista. Aiheesta syntyi kiihkeä keskustelu: Työnantaja­puolella ehdotusta tuettiin, koska sen myötä voitaisiin pohtia, miten sairaus­poissa­oloja saataisiin vähenne­tyksi. Työntekijäpuolella todettiin, että kyseessä olisi palkan­alennus, käytän­nössä  sairaussakko, jolla sairaudesta rangaistaisiin ja jonka välttä­miseksi monet tulisivat sairaana töihin. Tällaista tosin tapahtuu jo nyt, ja ilmiölle on työterveyshuollossa nimityskin: sairausläsnäolo, joka on suora käännös ruotsista (sjuknärvaro).

Palaa otsikoihin

Marraskuu: maksumuuri

Helsingin Sanomat otti marraskuussa verkko­­sivuillaan käyttöön niin sanotun maksu­muurin. Aiemmin keväällä maksu­muurin taakse meni Suomessa jo Kauppalehti. Maksumuurilla tarkoitetaan jonkin verkkosisällön, esimerkiksi verkkolehden, ja sen käyttäjien väliin luotua estettä, joka sallii koko aineiston käytön vain maksua vastaan. Verkko­lehtien maksumuurit eivät yleensä ole täysin umpi­­naisia, vaan ne sallivat joidenkin osioiden (esi­merkiksi etu­sivun) katselun ja rajal­lisen juttu­määrän lukemisen ilmai­seksi. Myös juttu­­jen jaka­­minen sosi­aali­sessa mediassa on sallit­tua. Maksumuuri-sana on käännetty englannin sanasta paywall, jonka mallina on vuorostaan ollut tieto­tekniikan termi firewall eli palomuuri.

Katso myös Sana sanasta -palstalta.

Palaa otsikoihin

Joulukuu: joukkovihkiminen

Päivämäärät 12.12.2012 ja 20.12.2012 ovat saaneet tänä vuonna avioon aikovat parit liikkeelle. Koska täl­lai­sina eri­kois­ten numero­sarjojen päivinä väkeä pyrkii naimi­siin joukoit­tain, järjes­tetään kir­koissa, maist­raa­teissa ja erikoi­semmis­sakin pai­koissa joukko­­vihkimisiä. Tilai­suuk­sista käyte­tään myös nimi­tystä yhteis­vihkiminen ja sarja­vihkiminen.

Suoma­laisten joukko­vihki­misistä uuti­soitiin ensi kerran näky­västi vuosi­tuhan­nen vaih­teessa 1.1.2000. Tuona hää­yöksikin kutsut­tuna ajan­kohtana esi­merkiksi Viking Cinde­rellalla keinah­teli avioon 70 hääparia. – Sarja­vihkiminen ei kui­ten­kaan ole näin uusi ilmiö; sota-aikana vihki­papit ovat saat­taneet avio­liiton satamaan lukui­sia pareja perä­jälkeen.

Toistu­vien nume­roiden voi uskoa tuovan onnea, ja eri­koiset päivä­määrät on sitä paitsi helppo muistaa. Niinpä joukko­vihkimis­päiviä on nimi­tetty nokke­lasti myös huono­muistis­ten hää­päiviksi.

Palaa otsikoihin