Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

8.12.2011 10.35

LUUKKU 8: Verkkoa murtaen

Netissä ei juuri äyvästetä.
Aika yleisesti kai ajatellaan, että nettiteksteissä rehottaa puhekieli. Kun sanon ”rehottaa”, kaiuttelen niiden ääntä, jotka paheksuvat puhekielen tunkeutumista kirjoitukseen.

Mutta mitenkäs asia oikeastaan on? Voisi olettaa, että netti tursuaa kaikenlaista kielenkäyttöä, myös murteellista.

Tein pienen kokeen. Otin muutaman sanan Marja Myllykankaan mainiosta Olekko nä utami? Sallan kielen lyhyt oppimäärä -teoksesta ja googletin Sallan murteen sanoja suomenkielisiltä nettisivuilta.

Tässä osumat:

* aljo 4 040

* laskisankko 36

* päisevä 217

* tulukuttaa 443

* äyvästää 755.

Tämän perusteella ei tietenkään kovin paljon pysty sanomaan murteiden asemasta nettikielessä. Mutta ehkä tämäntapaista tutkimusta voisi tehdä systemaattisemmin ja laajemminkin.

Aineistoja etsivälle kielentutkijalle netti on joka tapauksessa aarreaitta. Yksi aihetta käsittelevä tutkimus on Karri Malmin pro gradu -tutkielma World Wide Web korpuksena – kielitieteellisen tutkimusaineiston haku verkkosivuilta.


Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa | Keskustele

8.12.2011 19.15
Valittamaton
Murteista ei ole kyse
Kun valitetaan puhekielen rehottamisesta, tarkoitetaan tavallista arkikieltä, ei murteita.

Lisäksi Googlen ilmoittamat osumien määrät ovat ihan mitä se sattuu kulloinkin ilmoittamaan (kokeile vaikka selata sivuja eteenpäin, niin huomaat, ettei Google oikeasti sinulle näytä 4 040:tä aljosivua). Ja sen näyttämissä tuloksissa aika moni "aljo" on vain jokin merkkijono, joka sattuu sisältämään samat kirjaimet kuin tietty vanhan suomen sana.

Oikeasti siis murresanoja on netissä vähemmän kuin tulokset näennäisesti osoittavat. Mutta onko se yllätys? Ainakaan sillä ei ole minkään valtakunnan tekemistä sen kanssa, että joidenkuiden sanotaan paheksuvan puhekielen tunkeutumista kirjoitukseen.
8.12.2011 20.22
Vesa Heikkinen
On jonkin valtakunnan tekemistä! Kyllä murteistakin on kyse, kun puhekielestä puhutaan. Murre on monelle sitä tavallisinta arkikieltä. Mitä se "tavallinen arkikieli" oikein on? Ja kuka tarkoittaa sillä jotain aivan muuta kuin murteita? Olisi mukava tietää.

Nuo Googlen osumien ongelmat ovat kyllä tiedossani. Kuten juuri kirjoitin, tuloksen perusteella ei voi kovin paljon sanoa murteiden asemasta nettikielessä ja systemaattisempaa tutkimusta tarvittaisiin.

8.12.2011 21.48
Erkki (eka)
Ei murteita juuri kirjoiteta eikä lueta
Vaikka "murre on monelle sitä tavallisinta arkikieltä", niin harvapa sitä kirjoittaa tai lukee muuten kuin irrallisina ilmauksina.

Johan se Lönruutti huomasi murteiden taistelun aikana 1800-luvulla, että Piplian kirjakieli oli savolaisten helpommin luettavissa ja ymmärrettävissä kuin vaikkapa Kotlunnin savonmurteiset yritelmät ("Kirjuta niinkun puhut ja puhu niinkun hoastat!").
9.12.2011 9.43
Vesa Heikkinen
Kyllähän netissä on erityisiä murresivustojakin minun käsittääkseni. Sekä keskustelua murteista että keskustelua murteilla.

Facebookissa esimerkiksi on
"Kasso isse" -sivusto. Netissä on myös monenlaisia "käännöskoneita": ainakin Turkuraattori, Manseraattori ja Ouluraattori. Jne. Jne. Kyllä murretta kirjoitetaan!

Tavallista lienee sekin, että yksittäisiä murresanoja livautellaan puheeseen ja kirjoitukseen. Ihan yleiskielisiinkin teksteihin.
9.12.2011 11.46
Erkki (eka)
Myönnetään...
Niin, kyllähän tietyn asian harrastajilla on omat sivustonsa netissä. Mutta kun paheksutaan "puhekielen tunkeutumista kirjoitukseen", silloin tarkoitetaan tavallisesti sitä, että kirjoittajat eivät piittaa kirjoitetun yleiskielen normeista.