Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

8.3.2011 8.42

Yhdyskuntaseuraamustoimisto

Ikäviä yhdyssanaseuraamuksia?

Satuin törmäämään Rikosseuraamusviraston tiedotteeseen joulukuulta 2009. Huomiota kiinnittävät sen pitkät yhdyssanat.

Kuinka pitkiä sanoja ihminen oikeastaan pystyy hahmottamaan ja ymmärtämään vaivattomasti? Ongelmia taitaa tulla varsinkin silloin, kun teksti kaikkinensa on abstraktia ja hankalasti hahmotettavat sanat ketjuuntuvat ja kasaantuvat.

Rikosseuraamusviraston tiedotteessa on esimerkiksi tällaisia lapamatosanoja: Kriminaalihuoltolaitos, Vankeinhoitolaitos, yhdyskuntaseuraamustoimisto, rikosseuraamusalue, keskushallintoyksikkö, terveydenhuoltoyksikkö ja täytäntöönpano-organisaatio. Kyllähän sanat voi ymmärtää, mutta jostain syystä tekstin lukeminen kuitenkin vistottaa.

Johtuisiko siitäkin, että teksti on täynnä kieliopillista metaforisuutta? Esimerkiksi prosesseihin viitataan substantiiveilla eikä verbeillä (esim. seuraamus- < seurata, pano- < panna).

Päädytään tekstiin, jota lukiessa herää kysymys, missä ihminen: Uudistus helpottaa myös toiminnan painopisteen siirtämistä vankeusrangaistuksista avoseuraamusten suuntaan.


Palaa otsikoihin | 7 puheenvuoroa | Keskustele

8.3.2011 9.44
Koskela
Heikkiselle
Ettäkö missä on ihminen tuossa viimeisessä kappaleessa. No vankilassa, koska painopiste ei ole vielä siirtynyt avoseuraamukseen.
8.3.2011 13.27
Sivusta seuraava
Avoseuraamus tarkoittaa ilmeisesti taas niitä seurauksia, joita ilmaantuu kun seurannan kohde poistuu (ilman myönnettyä lupaa) vankeusrangaistukseen oleellisesti liittyvän henkilökohtaisen seurannan piiristä ja ryhtyy akuutin seurantavajeen vuoksi seuraavaksi suorittamaan niitä rikosseuraamusalueen seurannan piiriin kuuluvia toimintoja, joiden seurauksena hän alunperin siirtyi vankeudenhoidon seurannan kohteeksi.
8.3.2011 14.13
Anne Koskela
Ministerit keskustelevat - mutta mistä?
Yhdyssanaseuraamusten lisäksi viranomaisten tiedotteilla voi olla paljon vaarallisempiakin seuraamuksia. Esimerkiksi se, että niitä ei ymmärrä.

Tuoreessa kahden ministeriön yhteistiedotteessa kerrotaan:

"Ministerit keskustelevat Eurooppa 2020- strategian toimeenpanosta osana kevään Eurooppa-neuvoston valmistelua. Pyrkimyksenä on tunnistaa suurimmat yhteiset haasteet ja tarpeelliset toimenpiteet EU:n työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden yleistavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi ministerit keskustelevat vuotuisesta kasvuselvityksestä osana uutta eurooppalaista ohjausjaksoa (European semester)."

"Kasvuselvityksen ja työllisyyden yhteisraportin ehdotukset, jotka vastaavat työmarkkinoiden toimivuuden keskeisiin haasteisiin, kuten osaamisen kohtaantoon, rakennemuutosten hallintaan sekä työn laatuun ja kannustavuuteen ovat kannatettavia."

Haasteet ja tarpeelliset toimenpiteet olisi tunnistettava näköjään myös ministeriöiden viestintäyksiköissä.
9.3.2011 19.23
Ei vistota, mitä se lieneekin
Ihan näin prima vista -luennan perusteella 2020-strategiaan liittyvä jaaritus tuntui paljon ymmärrettävämmältä kuin "kieliopillista metaforisuutta" -linkin takaa ruudulle rävähtänyt katsaus.

Johtuisiko siitä että olen tottuneempi lukemaan ensinmainitun kaltaista jargonia? Ja te taas toisen?
9.3.2011 19.29
Vesa Heikkinen
NImimerkille "Ei vistota...". Joo, sen linkin takana piilee kamala kielitiede jargoneineen. Vain tosikoille, ei veitikoille.

Mitä kohtaa siitä et ymmärtänyt? Kiinnostaisi tietää :)
9.3.2011 19.54
Ei vistota
Tekstianalyysitarkkuutta, kiitos! Ministeriöiden 2020-jargon tuntui minusta ensilukemalta ymmärrrettävämmältä kuin kieleitiedejargon; ymmärsinhän minä jälkimmäisenkin tavattuani sitä tovin, mutta kyllä edes yksi esimerkki kustakin eri tavasta, jolla kielen kategoirioiden kongruenteista käyttötavoista (haloo) voidaan poiketa, olisi helpottanut ymmärtämistä. Että esimerkkejä ideationaalisesta ja interpesoonaisesta metaforisuudesta, jos saan pyytää :-)
9.3.2011 21.52
Vesa Heikkinen
Joo, eipä ole paljon esimerkkejä tuossa tekstilajissa kyllä, se on totta. Mutta jos sanotaan, että "esimerkiksi substantiivilla ilmaistaan toimintaa", ollaan jo lähellä esimerkkiä.

Ei esimerkiksi sanota, että joku päättää jotakin; sen sijaan puhutaan päätöksestä, joka voi esimerkiksi aineuttaa jotakin. Tässä on kyse yhdenlaisesta ideationaalisesta metaforisuudesta: a) joku päättää > päättäminen mentaalisena prosessina; b) päätös aiheuttaa jotakin > päätös materiaalisessa prosessissa osallistujana (aiheuttajana).

Tyypillinen esimerkki interpersoonaisesta metaforisuudesta: a) Lue teksti kunnolla! > Velvoitetta (käskyä) ilmaistaan kongruentisti imperatiivilla. b) Läksyjen lukeminen on suotavaa. > Velvoittavuus ilmaistaan indikatiivisessa suhdelauseessa ikään kuin maailmassa vallitetsevana asioiden tilana.

Valaiseekohan tämä asiaa?

Haulla "grammatical metaphor" löytyy netistä runsaasti tähän liittyvää tutkimusta yms.