Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

23.1.2011 23.23

Vuoden suomalainen sana

Wikileaks, mikä sana se sellainen on?

Vuoden 2010 sanaksi on nettiäänestyksessä valittu Wikileaks. Näin uutisoi Yle.

Kyse on englanninkielisestä monikkomuotoisesta erisnimestä. Wikileaks tai WikiLeaks on nettisivusto, jolle ilmeisesti melkein kuka tahansa voi vuotaa melkein minkälaisia dokumentteja vaan.

Sivustosta on päristelty partoja. Avoimuuden puolustajana esiintynyt ulkoministeri Stubb on lehtihaastattelussa sanonut vastustavansa salaisen materiaalin laitonta julkaisemista.

Wikileaks tuntuu saaneen tiedotusvälineissä valtavasti suosiota. Vähän mietityttää, mitä journalistin ohje tai omatunto sanoo ehkä epärehellisilläkin keinoilla julkaistujen tietojen levittämisestä.

Englannin kieli etäännyttää ja luonnollistaa. Wikileaksista on tullut selviö hetkessä. Sanan läpi tai taakse ei enää nähdä. Tai ei huomata katsoa. Jos puhuttaisiin vaikka Wiki-vuodosta, jouduttaisiin ehkä aktiivisemmin miettimään tuota moraalipuoltakin.


Palaa otsikoihin | 6 puheenvuoroa | Keskustele

24.1.2011 15.14
Kielimies
Vuoto - vuodatus - paljastus
Toisaalta "vuodonkin" voisi ilmaista kenties vielä luontevammin puhumalla yksinkertaisesti "paljastuksista". Juuri niitähän WL:ssä esitetään. "Vuoto" kuulostaa ennemmin tahattomalta paljastumiselta kuin tietoiselta paljastamiselta eli "vuodattamiselta".

Johtuneeko Kielitoimiston sanakirjan suosittaman "vuodattamisen" jääminen "vuodon" jalkoihin pituuden (ja englannin vaikutuksen) lisäksi siitä, että suomessa puhutaan kuitenkin "tietovuodosta" - eikä "tietovuodatuksesta"?
24.1.2011 18.39
Koskela
KSH
Että ollaan sitten kerran saamaakin mieltä. Vuoto on yl. spontaani, vahingossa t. itsestään syntynyt. Mieleeni on ikuisesti jäänyt radiologin lohdutus: " Spontaani verenvuoto tyrehtyy yleensä itsestään." Niin teki onneksi, enkä vuotanut kuiviin. Siinä nyt kyllä on tukena tuo spontaani.

Toisaalta: Jos esim. organisaatiossa on myyrä, joka välittää tietoja, on ilmiössä kyse organisaation varmistuksessa tapahtuneesta laiminlyönnistä, joka aiheuttaa vuodon, ts. mahdollistaa vuotamisen, jonka aiheuttaa jokin epätoivottu toimija - olipa se sitten kaksoisagentti tai syöpäsolu.

Ja taas toisaalta: Myyrä aiheuttaa vuotoaa tahallaan ja vastoin parempaa tietoa, ts. toimii aktiivisesti eikä vahingossa eli vuodattaa. Vuodattaa taas on siitä hankala, että sillä on muutakin käyttöä: Se vuodatti mulle koko surkean elämäntarinansa.

Vaikeeta. Tikit auttaa.
25.1.2011 8.55
Koskela
Ittelleni
Juu, siinä sananvalinnassa näkyy näkökulma. Kun Kalle tökkää Mora-puukon Villen kylkiluiden väliin, alkaa Villen näkökulmasta vuoto, Kallen näkökulmasta vuodatus.
25.1.2011 10.04
Vesa Heikkinen
"Paljastumisesta" puhuminen antaa olettaa, että on jotain (järisyttävää) paljastuvaa; "vuotoon" ei ehkä liity tällaista konnotaatiota (jos sellaisista nyt voi puhua). Minusta tuntuu, että "vuoto" on monissa yhteyksissä aika negatiivisesti leimautunut sana.

"Vuotaminen" on kiistämättä enemmänkin tapahtumista kuin esimerkiksi ihmistoimijan aktiivista tekemistä. Huomio kiinnittyy prosessiin (vuotaminen) ja ehkä sen kohteeseen tai vaikutusalaan (vuodettuihin asiakirjoihin), ei kuitenkaan toimijaan (vuotaja). Annetaan ikään kuin ymmärtää, että vuotajalla ei ole väliä; tärkeintä on vuoto ja sen sisältö.

Selvä ero on myös siinä, puhutaanko paljastumisesta vai paljastamisesta. Itsestään paljastumisessa paljastunut asia lienee ikään kuin itsestään selvästi luotettavampaa tietoa; siihen eivät kytkeydy paljastajan tarkoitusperät ja mielihalut yms. yhtä selvästi.
25.1.2011 13.53
Kielimies
Ihmisen "vuotaminen" on lähinnä ilmankarkailua
"'Vuotaminen' on kiistämättä enemmänkin tapahtumista kuin esimerkiksi ihmistoimijan aktiivista tekemistä."

Juuri siksi "vuotamisen" käyttö ihmistoimijan yhteydessä särähtää kielikorvaan ja kuulostaa jopa koomiselta (esim.(http://www.kho.fi/paatokset/50723.htm) "- - olivatko virkamiehet vuotaneet – vastoin laissa säädettyä vaitiolovelvollisuuttaan – salassa pidettävää tietoa julkisuuteen- - "). Ihmisen yhteydessä "vuotaminen" herättää lähinnä mielikuvan ilmankarkailusta (ilmeisen verenvuodon lisäksi).

Sitä paitsi monessa tapauksessa voisi miettiä, onko asiaa ylipäätään tarpeen kuvata muodikkaalla "vuotamisella" tai edes tyylikkäällä "vuodatuksella". Olisiko esim. "julkaisi salaisia tietoja" liian epämuodikas ilmaus?
28.1.2011 10.33
pekka välieurooppa
wiki-paljastukset
kyseessähän on tarkoituksella tehty paljastus, joten pitäisi myös puhua paljastuksista eikä mistään tahattomasta vuodosta, joka nyt sattui.
vuoden sanaksi sopisi siten myös wiki-paljastukset eikä mitkään leaksit.