Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

5.9.2012 10.50

Voihan pojat! Voihan uutinen!

Pojat, pojat… Mikä siinä on, että ette opi kirjoittamaan?
Ylen uutisen otsikon mukaan ”Pojat eivät opi kirjoittamaan peruskoulussa”.  Ingressin ensimmäisessä virkkeessä otsikon merkitys täsmentyy: ”yli kolmannes peruskoulun päättävistä pojista ei osaa tuottaa tekstiä edes välttävästi”.

Uutinen perustuu Opetushallituksen ”Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2010” -selvitykseen. Selvitystä tulkitaan mainitussa uutisessa niin, että ”pojat hallitsevat äidinkieltä hälyttävän huonosti”: yhdeksäsluokkalaisista pojista ”36 prosenttia tuottaa laadultaan heikkoa tekstiä”.

Uutinen ihmetyttää. Ei vain tämä uutinen, vaan yleisemmin uutisen genre. Missä olet, minne menet?

Miksi viime vuonna julkaistu selvitys ”uutisoitiin” juuri nyt? Uutislähteenä käytetty selvitys vaikuttaa jo suorastaan vanhaselta.

Mitä tekstissä tarkoitetaan kirjoittamaan oppimisella? Millaista kirjoitustaitoa? Millaista oppimista?

Uutinen ei kerro sitäkään, oppivatko tytöt kirjoittamaan peruskoulussa. Ilmeisesti oppivat, muutenhan uutinen olisi suorastaan epäuutinen. Tällä tuskin on tekstin tulkitsemisen kannalta mitään merkitystä, mutta sanonpahan kuitenkin, että uutisen on kirjoittanut poika.


Palaa otsikoihin | 6 puheenvuoroa | Keskustele

5.9.2012 12.58
Kaisa Kyläkoski
Hyviä kysymyksiä
Selvitys on linkitetty sivulle http://www.aidinkielenopetustieteenseurary.com/uutiset.html?a100=26 . Poikien 36% on esitetty sivulla 40 ja tytöille vastaava luku on 9%.
5.9.2012 14.29
Vesa Heikkinen
Uutisen uskottavuutta syönee tämäkin selvityksen toteamus (s. 36): "Kirjoitustaito sekä kielen, sanaston ja peruskäsitteiden tuntemus osoittautui yleistasoltaan kohtalaiseksi. Tyttöjen kirjoitustaidon taso arvioitiin 19 prosenttiyksikköä poikien tasoa korkeammaksi. Tulos on samansuuntainen kuin aikaisemmin 9. luokan oppilaille järjestetyissä arvioinneissa, joissa tyttöjen
ja poikien kirjoitustaitojen suuret erot ovat tulleet näkyville - -."

Heikko tarkoittaa sitä, että kirjotustehtävästä on saatu 40 prosenttia tai sitä vähemmän enimmäispistemäärästä. Vastaavasti muut: Välttävä tai kohtalainen 41 - 60 %. Tyydyttävä tai hyvä 61 - 80 %. Kiitettävä yli 80 %. Heikosti on menestynyt kaikkiaan 22 & vastaajista. Voisi siis uutisoida myös, että vähintään välttävästi on menestynyt valtaosa eli 78 prosenttia tehtävän suorittaneista?

Selvityksen mukaan tytöt menestyivät eri tehtäväosuuksissa kauttaaltaan poikia paremmin (s. 39): "Kielen, sanaston ja peruskäsitteiden tuntemukseen liittyvissä tehtävissä tytöt
osasivat keskimäärin 9, lukemisen ja kirjallisuuden tehtävissä 9 ja kirjoitustehtävissä 19 prosenttiyksikköä enemmän kuin pojat. Joka kolmannen pojan kirjoitustaidot osoittautuivat heikoiksi. Suurimmillaan poikien ja tyttöjen taitoerot tulivat näkyville
oikeinkirjoituksen perusteiden, kirjoitettavan tekstin sidosteisuuden, viittaussuhteiden, lauserakenteiden ja asiatyylisen kirjakielen hallinnassa."

Kysyä tietysti sopii, kuinka hyvin ja miten biologinen sukupuoli noita eroja selittää. Kannattanee miettiä myös sitä, voiko yhden koetilanteen perusteella tehdä yleistäviä johtopäätöksiä poikien ja tyttöjen taitoeroista. Monenlaisia muitakin pohdinnan aiheita toki syntyy.
5.9.2012 15.13
Kuoppien Jim
"Kysyä tietysti sopii, kuinka hyvin ja miten biologinen sukupuoli noita eroja selittää."

No exä tiiä et tytöt ei osaa matikkaa ja pojat ei osaa kummunikoida.

Eix tää ny ou selvä jutskahommeli?

Se on kuule toi luonnontieteettömyys ja matikoimattomuus geneettisesti tyttöihin koodattu ja poikiin on geneettisesti jätetty tunnepuhe ja muukin kieliosaaminen koodaamatta. S'oot vaan poikkeus jok' vahvistaa säännön.

Mut Hei
kun (Ehkä Heikinkin) sukupuoli joidenkin nimeltä mainitsemattomien tahojen mugan on sosiaalinen konstruktio, nin jos tolla tarkoitetaankin sitä sosiaalista konstruktiosukupuolta?
5.9.2012 19.21
S
Siis mitä? Miksi sanot, että uutisen on kirjoittanut poika?
5.9.2012 20.26
Osatotuus
Poikia ei opi kirjoittamaan
Uutisotsikkojen pysyvä ongelma on, että aina ei voi käyttää partitiivissa olevaa monikollista subjektia, vaikka juuri se kertoisi paljon selvemmin, että vain osa joukosta on lauseessa tekijänä. Ja mistä johtuu, että voi kyllä otsikoida "Tamperelaisia lomailee tänä talvena Madagaskarilla", mutta ei "Tänä talvena tamperelaisia ottaa uudeksi lomakohteeksi Madagaskarin"? (kun vain osa tamperelaisista on sinnne menossa).
Alkaisimmeko käyttää partitiivisubjektia aina, kun sisältö sitäö edellyttää? Meitä tahtoo tällaisen uudistuksen.
5.9.2012 22.43
Kirjoitus taitoinen
Hyvä kysymys, outo muotoilu
Ihan hyvä kysymys, miksi syksyllä 2012 uutisoidaan "selvitys", joka julkistettiin vuonna 2011 (keväällä). Mutta miksi tähänkin pitää sotkea jokin genrejuttu?

Jos haluttaisiin selvittää, mistä oikein kyse, niin kirjoittaja olisi voinut ihan kysyä Yleltä vastauksen tuohon kysymykseensä.

Noin yleisestihän on niin, että useimmat "selvitykset" ovat silkkaa humpuukia, ja tämän yleensä varmistaa se, että puhutaan "otannasta" mutta ei kerrota tulosten luotettavuusvälejä. Tässä tapauksessa humpuukiutta osoittaa sekin kirjoittajan osoittama seikka, että "uutisessa" ei kerrota, mitä oikeastaan mitattiin ja miten.

Tulokset kertovat tässäkin mittaajista, eivät mitattavista.

Minua ei kylläkään mitenkään yllätä esimerkiksi väite, että yhdeksäsluokkalaisista pojista 36 prosenttia tuottaa laadultaan heikkoa tekstiä. Arkikokemus kun osoittaa, että akateemisesti koulutetut ihmisetkin tuottavat enimmäkseen heikkoa tekstiä. Tämäkin on tietysti vain subjektiivinen mielipide, mutta sen takana on havainto siitä, että tekstit eivät yleensä esitä selvää ajatusta ymmärrettävällä tavalla, tai ainakin ne joutuu lukemaan moneen kertaan asian löytämiseksi.

Mutta tässä "selvityksessä" kyseinen väite sisältää vain sen, että jotkut arvioijat luokittivat jonkin poikajoukon teksteistä noin 36 prosenttia laadultaan heikoiksi.