Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

8.11.2011 11.18

Vielä kerran ryntäät

Mitä Pekkarinen oikeastaan tarkoitti?

Ryntäillä on viime päivinä myyty mediatuote poikineen. Käyty keskustelu on hyvä esimerkki ilmiöstä, johon viitataan medioitumisena ja mediavaltana. ”Ryntäilystä” tulee mieleen myös sellainen sana kuin kansalaisjournalismi. Me ollaan toimittajia kaikki, kun oikein kännykkään katsotaan!

Mutta mitä Mauri Pekkarinen oikein tarkoitti ja tavoitteli puheillaan ryntäistä? Mahdollisia tulkintoja on monia, eikä yhtäkään niistä voi vedenpitävästi väittää ”oikeaksi”. Yhtään helpommaksi tulkintojen puntarointia ei tee se, että kaikessa kielenkäytössä välitetään monenlaisia merkityksiä: kuvataan todellisuutta, otetaan siihen kantaa, luodaan vuorovaikutusta ja niin edelleen.

Julkisessa keskustelussa nostettiin ärhäkästi esiin se yksioikoinen ja myyvä tulkinta, jonka mukaan Pekkarisen kielenkäyttö oli sopimatonta ja seksististä. Tästä tuli monien tiedotusvälineiden myötävaikutuksella vallitseva totuus. Eikä tulkinta jäänyt tähän: ryntäät leimasi sanojansa sovinistiksi. Piste.

Mutta mitäpä jos Pekkarinen käyttikin sanaa ryntäät vilpittömästi? Sanaan ei ehkä sisälly hänellä minkäänlaisia voimakkaita emootioita eikä ennakkoluuloja, saati sukupuoliasenteita, mihin viittaa sekin, että hän ei jälkeenpäin edes muistanut käyttäneensä koko sanaa. (Tämä muistamattomuus tietysti leimattiin totuuden muunteluksi.)

Saattaa olla, että Pekkarisella ryntäät ei viittaa ensisijaisesti rintoihin, vaan laajemmin ihmisen etupuoleen tai etumukseen eli vaatteen etupuoleen, paidan tai muun asusteen rintamukseen. Ryntäille saattaa pudota ruokaa tai vaikkapa läikkyä kahvia.

Tämänsuuntainen onkin Pekkarisen oma tulkinta ryntäistä, jos on uskominen free lance -toimittaja, ex-kansanedustaja Markku Laukkasta. Laukkanen kertoi minulle sähköpostitse keskustelleensa asiasta Pekkarisen kanssa.

Markku Laukkanen on huolissaan siitä, että uudet tarkoitushakuiset tulkinnat, jotka näkevät seksismiä myös vanhoissa neutraaleissa murresanoissa, ”saavat ensisijaisuuden ja ovat ikään kuin vallitsevia tulkintoja”.  Laukkasen mukaan ”tämä hämärtää sanojen alkuperäistä merkitystä ja on omiaan vähentämässä rohkeutta käyttää murreilmaisuja”.

Murreilmaisuille on Karjalan liiton kunniapuheenjohtaja Laukkasen mielestä annettava tilaa. Sovinismia ja rasismia ei hänenkään mielestään ”tule missään yhteydessä tietenkään hyväksyä”.

Palaa otsikoihin | 7 puheenvuoroa | Keskustele

8.11.2011 13.58
Rynnäsgate
Ryntähille rakkahille
Kyllä ryntäät minun kielitajussani viittaa nimenomaan rintoihin, vieläpä isoihin sellaisiin.
Jos tarkoitetaan ihmisen etuvartalon yläosaa, niin se on rintamus tai rinnus.
8.11.2011 16.47
vielä kerran ryntään
Mauri varmaan, kiistäessään sanoneensa "ryntäät", tarkoitti, ettei ollut koskaan sanonut "ryntäät" siinä mielessä kuin seksismisuodattimella sanoja tulkitsevat tosikot ilmauksen ymmärtävät.

Luulen, että Mauri tosiaan tarkoitti ryntäitä eli miehusta.

Mutta hei, entä jos Mauri halusi sittenkin olla pikkutuhma ja tarkoitti oikeasti "ryntäitä", merkityksessä rinnat! Kyllä Mauria pitäisi vähintäänkin kehottaa sohimaan "mikrofoninsa" kanssa jossain muualla kuin julkisella paikalla.
8.11.2011 23.13
Adele
Turhaa vääntelyä
Kyllä minulle, Varsinais-Suomessa eläneelle ja lounaismurretta puhuvalle, ryntäät tarkoittaa juuri ihmisen etumusta, kaulan ja vyötärön välistä aluetta. Sanaan ei liity mitään seksistisiä sävyjä minun kielitajussani.
Niin paljon harmittaa tämä sanojen merkitysten vääntely, että tulee puolustettua jopa kepulaista!
10.11.2011 11.24
Ulla Tiililä
Tallennusta katsomaan
Kun kielenkäyttöä arvoidaan ei kuitenkaan kannata katsoa ainoastaan sanojen sanakirjamerkityksiä tms: Pitää arvioida se tilanne, jossa sanaa käytettiin eli kannattaa katsoa tallennus tilanteesta. Kertakatsomalta sain itse sen vaikutelman, että Pekkarinen lähti reippaasti pelastamaan tilannetta. Hän ehkä tiesi, että siitä tulee hieman kiusallista askarointia puhujan miehustan (!) parissa ja yritti siksi keventää tilannetta. Yleisö nauroi, mistä Pekkarinen näytti yltyvän ja alkoi selvästi hieman asiaton puhe sermin taakse menemisestä. Mutta tulkitsin itse tuon tilanteen niin, että siinä alun perin lähdettiin keventämään kiusallista tilannetta. Kenties pääsi sammakkokin suusta siinä samalla. - Tässä olisi keskusteluntutkijoille herkullinen materiaali!
10.11.2011 15.35
TIlda
Yleisön nauru on paras vahvistus sille, että tilanne oli vain humoristinen.

Suuri kysymys on: tekikö rynnäs -sanasta valittaja valituksensa siksi, ettei ymmärtänyt suomea, vai siksi, ettei ymmärtänyt tilannetta? Toivottavasti syynä on kielitaito, sillä kaikki muut kyllä ymmärsivät tilanteen.
11.11.2011 1.14
Fragetti
Nauru todistaa omituisuudesta
TIlda, nauru ei todista mitään. Ihmisjoukko saattaa nauraa rasvaisellekin vitsille, joka ei kenestäkään ole hyvä, vain reaktiona tilanteeseen, jossa ei osata tai uskalleta tehdä mitään. Nauru on useinkin vain hämmennyksen osoitus.

Mikä asiassa oli humoristista? Julkinen flirttailun esittäminenkö?

Ulla Tiililä esittää, että Pekkarinen yritti "keventää tilannetta". Mitä keventämistä tarvittiin? Jos asialliset hommat hoidetaan asiallisesti, niin ei tarvitse sanoa kaksimielisyyksiä niiden "keventämiseksi". "Keventäminen" oli juuri se asia, joka toi ns. pikkutuhmia ajatuksia mieleen ja teki asian kiusalliseksi.

Ilman "keventämistä" ainoaksi kummalliseksi asiaksi jäisi, miksi ministerin piti rynnätä auttamaan asiassa, jossa hän ei edes osannut auttaa kovin hyvin. Luulisi, että isohkossa tilaisuudessa on osaavaa henkilökuntaa auttamassa - tai ainakin auttamaan joutaisi joku muu kuin superministeriön päällikkö, ja joku joka osaa hoitaa asian kerralla kuntoon eleettömästi.

Nimimerkin "vielä kerran ryntään" selityksestä tulee ihan mieleen entinen USA:n presidentti, joka vannoi, ettei ole harrastanut seksiä "sen naisen" kanssa, ja myöhemmin selitti, että asiahan riippuu siitä, miten "seksi" määritellään.

Sivistysvaltioissa ovat ministerit eronneet pienemmistäkin syistä. Mutta Suomessa maan tapaan kuuluu "ymmärtää".
11.11.2011 9.37
Ulla Tiililä
Fragetille
En sano, että keventäminen olisi onnistunut, - mielestäni se tuli sammakoiden saattelemana - mutta minulle tuli se vaikutelma, että tämä saattoi olla alkuperäisenä tavoitteena. Ja naurusta olen samaa mieltä: naurua syntyy monestkin syystä. - Halusin tuoda tämän keventämisnäkökulman esille, koska ainakin lööppijulkisuus asiassa tuntuu olevan niin vivahteetonta.