Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

20.9.2016 14.30
Vesa Heikkinen

Uudet ja vanhat natsit

Voiko nykynatsia sanoa natsiksi?

Kuka on natsi, kuka uusnatsi? Mitä eroa sanoilla ja niiden merkityksillä on?

Julkisuudessa on keskusteltu viime aikoina taajaan natseista. Yhdessä keskustelun haarassa on käsitelty sanoja. Keskustelu on kiteytynyt kysymykseen, eikö olisi parempi puhua vain natseista uusnatsien asemesta.

Kriitikoiden mukaan etuliite uus- jotenkin lieventää tai hämärtää itse asiaa: Jos kyse on natseista, on selvempi puhuakin natseista. Uusnatsit vaikuttavat vähemmän natseilta, jonkinlaisilta kevytnatseilta!

Toisten mielestä taas on selvempi puhua uusnatseista. Näin voidaan heidän mukaansa tehdä historiallinen ero Adolf Hitlerin natsi-Saksaan ja sen aikaisiin natseihin.

Muutamat ovat sitä mieltä, että uusnatsi on neutraalimpi ilmaus kuin natsi. Natsi-sanaahan käytetään usein myös haukkumasanana. 1900-luvun alkupuoliskon kieltä kuvaavassa Nykysuomen sanakirjassa sanotaan, että natsi-sanaa käytetään tavallisesti halventavasti ”Saksan kansallissosialisteista; joskus vastaavaa ajattelutapaa edustavista henkilöistä muissakin maissa”.

Nykyistä yleiskieltä kuvaava Kielitoimiston sanakirja sanoo natsista näin: ”(Saksan) kansallissosialisti”. Sana Saksan on siis selitteessä saanut ympärilleen sulkeet.

Natsi-sana-artikkelissa annetaan sanan käytöstä esimerkkinä uusnatsit. Uusnatsit ovat sanakirjan mukaan ”uusnatsismin kannattajia”, ja sanaa verrataan uusfasismiin, jota käytetään ”toisen maailmansodan jälkeisistä fasistisista liikkeistä”.

Sana-artikkeli kansallissosialisti kertoo, että kansallissosialisti on ”kansallissosialismin kannattaja, natsi”. Kansallissosialismi puolestaan selitetään näin: ”Saksassa 1933–45 vallinnut voimakkaasti kansallinen, totalitaarinen ja juutalaisvastainen pol. aatesuunta ja järjestelmä, natsismi”.

Sanakirjojen antamien selitysten perusteella sanojen merkityksiä voi tulkita suuntaan ja toiseenkin. Sanakirja tietysti kuvaa todellista kielenkäyttöä. Ainoaa oikeaa sanojen käyttötapaa ei tässäkään tapauksessa ole. Kyse on lopulta siitä, millaisia sävyjä kielenkäyttäjä sanoihinsa haluaa sisällyttää ja miten kieliyhteisö valittuja sanoja tulkitsee.

Sellaisen mahdollisen eron sanojen natsi ja uusnatsi julkisessa käytössä ehkä voi nähdä, että sanat natsi ja natsismi painottavat jatkuvuutta. Ajatus siis on, että nykyiset natsit ovat samanlaisia natseja kuin aiemmatkin, suoraan Saksan 30-luvun kansallissosialismin perinteen jatkajia.

Uusnatseista ja uusnatsismista puhuminen sen sijaan ikään kuin vihjaa natsismin välillä kadonneen ja myöhemmin virinneen uudelleen. Tähän liittyvä mahdollinen tulkinta on, että uusnatsit ovat täysin tai ainakin jollakin tavalla uudenlaisia natseja.

Yksi mahdollinen tapa selvitellä merkityksiä on katsoa, mitä (uus)natseiksi kutsutut ihmiset itse ajattelevat asiasta. Vastarintaliikkeen verkkosivuilla todetaan, että liike ”tunnustaa kansallissosialistisen maailmankatsomuksen”. Tämän perusteella monet ovat päätelleet, että liikkeen ihmiset ovat kansallissosialisteja. Ja kansallissosialistithan taas ovat vanhastaan julkisessa kielenkäytössä – natseja.


Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa | Keskustele

20.9.2016 16.04
Vaskilohi
Uusia ja vanhoja natseja
Minusta koko natsi-sanasta on tullut aika banaali, koska sitä käytetään varsin alhaisella kynnyksellä leimaamaan milloin ketäkin. Itse olen kumminkin omaksunut kieleni jo hyvissä ajoin ennen nykyistä natsiksihaukkumismuotia, joten sanan merkityksetkin ovat perua niiltä ajoilta.

Omassa pääkopassani ainakin uuden ja vanhan natsin stereotyyppi on varsin erilainen: vanha natsi on tiukoissa rivistöissä ruskeassa paidassa marssiva nuori, uusnatsista taas tulee mieleen klassinen kalju, pilottitakki ja pesäpallomaila -yhdistelmä. Uusnatseja on yleensä määrittänyt lähinnä valkoisen rodun ylivalta -tematiikka, eikä muista natsiuden aspekteista (kuten korporationismista) juuri niissä yhteyksissä puhuta. Myönnettävä kyllä on, etten ole tutustunut näiden toimijoiden omaan filosofiaan kovin syvällisesti... Mutta joka tapauksessa ”natsi” on kiteytynyt niin voimakkaasti viittaamaan nimenomaan kansallissosialistiseen Saksaan, että muihin samanhenkisiin asioihin viittaaminen tismalleen samalla sanalla – vaikka niiden oman ilmoituksen pohjaltakin – tuntuisi väärältä. Italiassakin oli fasisteja, muttei natseja.

Oma asiansa on tietysti sanan haukkuma- ja vertauskuvallinen käyttö, kuten vaikka sanassa ”kielinatsi” (jollainen saatan olla välillä itsekin) – siinähän tarkastellaan vain tiettyjä natseihin liitettyjä ominaisuuksia, tässä äärimmäistä tiukkuutta.
4.10.2016 20.16
Paavo Wirpi
Natsiksi pääsi komentelemalla
Muutama vuosikymmen sitten saatettiin Oulussa (ja kaiketi muuallakin) kutsua natsiksi liioitellun kurinalaisesti käyttäytyvää ja sitä muiltakin vaativaa miestä. Titteliin saattoi riittää myös pelkästään poikkeavan komenteleva luonne, mutta se ei sisältänyt minkäänlaista poliittista latausta. "Ompa melekonen natsi sun isä, ko sun pittää mennä kottii jo seittemältä", saattoi oululainen poika sanoa ystävälleen.