Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

14.10.2010 14.15

Tytöt ja pojat ja tilulilulii

Ei oo helppoo olla krii-iit-ttinen!

Sanotaan nyt ensin ikään kuin kehystykseksi, että sukupuolien vastakkainasettelun korostaminen ärsyttää minua päivästä toiseen. Päivästä toiseen se nimittäin tulee vastaan ja mitä moninaisimmissa paikoissa, kuten hiekkalaatikolla, koulun vanhempainillassa, puoli yhdeksän uutisissa ja vallankin kaikkialla siellä, missä ihmispololle yritetään myydä jotakin.

Tänään sen teki aamulehteni eli Helsingin Sanomat. Sivulla A5 lukee kissankorkuisin kirjaimin, että "Tytöt vierastavat matematiikkaa poikia enemmän". Uutisen mukaan "tyttöjen asenteet matematiikkaa kohtaan muuttuvat kieleisemmiksi kuin poikien jo peruskoulun alaluokilla".  

Jutussa referoidaan opetushallituksen julkaisemaa "peruskoulun kuudennen luokan oppilaiden matematiikan taitojen arviointia". Sukupuolesta puhutaan oikeastaan vain jutun otsikossa ja ensimmäisessä ja toisessa kappaleessa. Toisessa kappaleessa jo todetaan, että "osaamiseroja ei poikien ja tyttöjen välillä juuri ole, mutta tyttöjen itsetunnon kohottamiseen matematiikan osaajina olisi varaa".

Miten tähän nyt pitäisi suhtautua? Otsikko on selvästi yleistävä, ja leipäteksti jättää lukijan kysymään, miten tämä asia nyt oikein on. Miksi hemmetissä piti taas nostaa vastakkainasettelu otsikkoon, vaikka siihen ei oikein käytetyn lähteen perusteella edes ole eväitä? Monen lukijan päässä tämä nimittäin muuttuu yleispäteväksi totuudeksi, kun kerran "lehdessä kerrottiin".

Esimerkiksi Kalevan ja Turun Sanomien lähestymistapa tehtyyn arviointiin on toinen. Ne nostavat uutisen kärjeksi sen, että ruotsinkielisillä koululaisilla on "huonoin matikkapää". Sekä Kalevan että Turun Sanomien juttu perustuvat STT:n välittämään uutiseen. (Sen kärjeksi ei muuten kelvannut esimerkiksi se, että parhaiden koulujen joukossa on sekä ruotsin- että suomenkielisiä opinahjoja.)

Ei kai tässä auta muu kuin yrittää itse katsoa, mitä opetushallituksen tiedotteessa oikein sanotaan. Tiedotteen mukaan tyttöjen ja poikien osaamisessa ei ole eroja, mutta "tyttöjen asenteet matematiikkaa kohtaan muuttuvat negatiivisemmiksi kuin poikien".

Mitä tämä "negatiivisemmiksi" tarkoittaa? Kuinka paljon ja millä tavalla? Ei auta muu kuin kaivaa asiaa selvittävä raportti esiin, onneksi on netti ja onneksi on luppoaikaa, näin syyslomalla kun ollaan!  Julkaisun "Miten matematiikan taidot kehittyvät?" mukaan asia on näin (s. 132):

"Osaamisen muutos ei eroa tyttöjen ja poikien välillä, mutta tyttöjen asenteet matematiikkaa kohtaan muuttuvat hieman enemmän kielteisemmiksi kuin poikien. Osaamisen muutoksen osalta sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu hyvin."

Siis "hieman enemmän kielteisemmiksi"!? Täytynee kaivaa vielä raportista esiin kohta, jossa asiaa setvitään tarkemmin (s. 120, kuvio 3.14):

"Tyttöjen ja poikien tulokset eivät eroa toisistaan matemaattisen osaamisen muutoksen osalta (Kuvio 3.14). Sen sijaan tyttöjen asenteet muuttuvat kolmen vuoden aikana poikiin nähden hieman negatiivisemmiksi; erityisesti tyttöjen kokemus itsestään matematiikan osaajana heikkenee enemmän (8 prosenttiyksikköä) kuin pojilla (2 prosenttiyksikköä). Ero on tilastollisesti merkitsevä, mutta efektikoko on pienehkö."

Seuraavaksi pitäisikin sitten tutkia tarkemmin, mitä tutkijat oikein ovat tutkineet ja miten. Mutta se on jo kokonaan toinen juttu se.

http://www.oph.fi/lehdistotiedotteet/2010/029  

http://www.oph.fi/julkaisut/2010/miten_matematiikan_taidot_kehittyvat    


Palaa otsikoihin | 4 puheenvuoroa | Keskustele

14.10.2010 18.38
Antti Leino
Ei mitään uutta auringon alla?
Vanhan kertaustahan tämä on, pikaselauksella löytyi lähdeviitteeksi vaikkapa Eccles - Jacobs 1986, "Social Forces Shape Math Attitudes and Performance", eikä tuo ole ollenkaan ainoa. Noiden mukaan tyttöjen matematiikkakriittisyyteen (vrt. "maahanmuuttajakriittisyys" ;) ) vaikuttaa merkittävästi vanhempien ja muun lähiympäristön käsitys, että matematiikka on poikien juttu.

Toinen kysymys sitten on, miksi sukupuolta on pakko tyrkyttää joka paikkaan. Miksi esimerkiksi jo kaupan vauvanvaateosastolla pitää valita sinisen ja punaisen - tai varhaisnuoren vaatevalikoimassa huterasti peitellyn väkivallan ja seksin - välillä?
15.10.2010 9.25
Tuota tuota
En ihan ymmärtänyt
Mielestäni tuo otsikko on ihan hyvin linjassa lainaamiesi raportin kohtien kanssa, esim.

"Sen sijaan tyttöjen asenteet muuttuvat kolmen vuoden aikana poikiin nähden hieman negatiivisemmiksi; erityisesti tyttöjen kokemus itsestään matematiikan osaajana heikkenee enemmän (8 prosenttiyksikköä) kuin pojilla (2 prosenttiyksikköä)."

Vai olenkohan vain yksinkertainen...
15.10.2010 9.39
Vesa Heikkinen
Onko ero niin huomattava, että siitä kannattaa revitellä otsikossa? Miksei uutisessa sanota, että "hieman negatiivisemmiksi"? Mitä tarkoittaa, että efektikoko on pienehkö? Voiko selittävä muuttuja olla sittenkin jokin muu kuin sukupuoli? Jne.

Ja se peruskysymys: miksi tämä sukupuolten itsestään selvänä esitettävä vastakkainasettelu?
15.12.2010 20.24
tyttö
Ei mitään tiluliitä
Myös minua häiritsee usein sukupuolten erojen esiin nostaminen, monissa tapauksissa se on aivan tarpeetonta. Kuteinkin tässä yhteydessä on mielestäni aiheellista korostaa, että vaikka osaamisessa ei eroja tyttöjen ja poikien välillä olekaan, heikkenee esim. tyttöjen käsitys itsestään matematiikan osaajana poikia helpommin. Ilmiön taustalla on varmaankin juuri ihmisten pinttyneet käsitykset poikien paremmasta "matikkapäästä", jotka vaikuttavat oppilaiden käsityksiin itsestään, ja ohjaavat oppimistavoitteiden asettamista. Tällaiset juurtuneet arkikäsitykset, joilla ei ole tieteellistä perustaa, on tärkeää nostaa kriittisen arvioinnin kohteeksi, sekä tuoda esiin niiden vaikutuksia, kuten tässä nyt on tavallaan tehty.