Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

26.1.2016 9.09
Vesa Heikkinen

Turvan hakija

Turvapaikanhakija on käypä termi, mutta...
”Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta valtiosta.” Näin turvapaikanhakija määritellään Suomen Pakolaisavun verkkosivujen sanastossa. Turvapaikka on ”valtion myöntämä suoja sen alueelle paenneelle ulkomaalaiselle”.

Turvapaikka ja turvapaikanhakija ovat virallisia termejä, suorastaan lakikieltä. Niitä käytetään esimerkiksi Laissa kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta.

Turvapaikanhakijoista puhutaan jatkuvasti myös yleiskielisissä teksteissä, ja sana on Kielitoimiston sanakirjassakin. Selitykseksi mainitaan ”turvapaikkaoikeuden hakija”. Sanakirja tuntee myös sanan turvapaikananoja.

Millaista mielikuvaa sana turvapaikanhakija näistä ihmisistä oikein luo? Sana tuo heidät tietynlaisen hallinnan, järjestyksen ja virallisuuden piiriin, ikään kuin luukulle jonottamaan ja täyttämään turvapaikanhakulomaketta. Vaikutelma on viileähkö ja tekninen.

Turvapaikanhakija on vakiintunut termi, jolle on jatkuvaa tarvetta varsinkin virallisissa yhteyksissä. Mutta voisimmeko puhua ja kirjoittaa sen rinnalla tai jopa asemesta välillä turvanhakijoistakin? Välitöntä turvaahan monet ensisijaisesti hakevat? Selviytymistä, pelastusta.

Kun olen katsellut kuvia kumiveneistä Välimerellä, mieleeni on tullut, että virallisesti myönnetty turvapaikka on monilla varmaankin vasta toissijainen toive. Ensimmäinen toive on päästä pois sodan jaloista, selvitä yli tyrskyjen. Turvaan.

* Finlex: Laissa kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta
* Kielitoimiston sanakirja
* Suomen Pakolaisapu: Yleisimmin käytetyt termit
* Vesa Heikkinen Kotus-blogissa: Maan pakolaisia (1.10.2015)

Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa | Keskustele

26.1.2016 12.18
Jaakko P
turvapaikka ja kirkkoturva
Sen jälkeen kun Suomen ekumeeninen neuvosto vuonna 2007 julkaisi "Kirkko turvapaikkana"-ohjeistuksen, on turvapaikka-sanan käyttö kirkon tarjoamasta suojelusta ja oikeusavusta aiheuttanut jonkin verran sekaannuksia. Virallinen suositus onkin että turvapaikka-sanaa ei käytettäisi muusta kuin valtion myöntämästä suojasta. Uudempiin ohjeistuksiin onkin ilmaantunut uudissana "kirkkoturva": http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/21297824E22C9061C22577580028EA55/$FILE/Kirkkoturvak%E4yt%E4nt%F6%20seurakunnissa%202015.pdf
26.1.2016 12.52
Vaskilohi
Hakijoita ja pyrkijöitä
Itse olen kaivannut sellaista kattotermiä, joka kattaisi kaikki tällaiset tapaukset. Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty pakolaisstatus. Turvapaikanhakija on vasta, kun on päässyt jonkin valtion alueelle tekemään tuon ilmoituksen. Maahanmuuttajakin on vasta sitten, kun on päässyt jo muuttamaan maahan. Siinä vaiheessa, kun henkilö on kumiveneessä pyrkimässä hämäriä reittejä Etelä-Eurooppaan, hän ei ole mikään näistä. Mikä siis? Turvanhakija-termiä en käyttäisi, koska se olettaa sellaista tietoa näiden henkilöiden motiiveista, jota ainakaan minulla ei ole. Maahanpyrkijä tuntuu arvottavalta, mutta on semanttisesti oikein, jos kiintopiste asetetaan Kreikkaan tai Italiaan. Mikä muu sana voisi tulla kyseeseen?
30.1.2016 22.32
Kanta Suomalainen
Laiton maahantulija
Jos tarkoitetaan maahan laittomasti tulleita, niin kai oikea nimitys on ”laiton maahantulija” tai selittävämmin ”laittomasti maahan tullut”. Tässähän tarkoitetaan yleensä ihmisiä, jotka tulevat Schengen-alueen ulkopuolelta ilman viisumia, usein ilman passiakin.

Laittomasti maahan tulleiden kohtelu on eri asia. Pieni murto-osa heistä saattaa täyttää kansainvälisen pakolaissopimuksen mukaiset pakolaisen kriteerit. Muihin suhtaudutaan poliittisista syistä vaihtelevasti. Tämän takia nimitysten löytäminen on vaikeaa: ei haluta suin surminkaan kertoa, mitä tarkoitetaan, vaan etsitään ”neutraaleja” ”termejä” (jotka eivät yleensä ole mitään termejä, so. täsmällisesti määriteltyjä erityisten käsitteiden nimityksiä).

Turva-sana on sopivan epämääräinen niin, että liki kaikki ihmiset voidaan määritellä turvanhakijoiksi. Kaikkihan haluamme parempaa turvallisuutta, ainakin (jos kaikki muu on kunnossa) parempaa taloudellista turvaa eli parempaa elintasoa.