Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

27.10.2009 13.42

Tietokatkos

Tietokatkos ja informaatiokatkos, nuo mainiot kieliopilliset metaforat!

Puolustusministeri, ulkoministeri sen enempää kuin muutkaan ministeriöiden virkahenkilöt eivät kertoneet tasavallan presidentille, milloin suomalaisjoukkio kotiutetaan Afganistanista. He siis jättivät kertomatta. Tai jäi kertomatta. Ei tullut kerrotuksi...

Kertominen on verbaalinen prosessi, liikutellaanhan huulia/papereita/tekstejä/merkityksiä. Samalla kertominen on myös materiaalista toimintaa: maailmassa tapahtuu kertomisen myötä konkreettinen muutos, kun tieto tai teksti tai tekstari tms. liikkuu paikasta A paikkaan B tai jonnekin. Mutta kertominen on myös yhdenlaista käyttäytymistä, jopa inhimillistä, hyvää käytöstä: joku on kielellisesti yhteydessä johonkuhun toiseen.

Nyt siis on puhe tapauksesta, jossa ei kerrottu. Kertomatta jättäminen tarkoitti sitä, että ylipäällikkö ei saanut tietoa. Oikeastaan hän ehti tietopulassaan jo puolestaan kertoilla asioita vähän sinnepäin maailmalla matkatessaan.

Virallisesti kyse ei kuitenkaan (ei suinkaan!) ole kertomatta jättämisestä. Eihän nyt hyvänen aika tätä asiaa voi niin suoraan kansalle viestittää/kertoa.

Onneksi kieli on niin vekkuli systeemi, että siihen on kehittynyt mahdollisuuksia kertoa toisin. (On kehittynyt = me ihmiset olemme kehittäneet tarpeisiimme.)

Kun Jyri ei kerro Tarjalle, voidaan jättää sanomatta, että "Jyri ei kerro Tarjalle", ja sanoa sen sijaan, että "tässä on tietokatkos presidentin ja puolustuministeriön välillä". Tai "informaatiokatkos on syynä sekaannukseen".

Tietokatkos ja informaatiokatkos ovat kieliopillisia metaforia: niitä siis käytetään täsmällisemmän ja avoimemman ja reilumman valinnan asemesta. Tietokatkoksesta ja informaatiokatkoksesta puhuminen on ilmeisen kätevää siinäkin mielessä, että silloin ei tarvitse suoraan panna vastuuseen ketään ihmistä. Tieto vaan katkeaa.

Prosessi muuttuu, kun valitaan "ei-kertomisen" asemesta "tietokatkos": tietokatkos se tässä vaan olla möllöttää sen sijaan, että joku olisi tehnyt jotakin. Tietokatkoshan se tässä on syypää. Ei esim. Jyri. Ei varsinkaan Alex (joka muuten kiitettävän paljon kertoilee mm. kirjoissaan ja blogeissaan).

Ei oikeastaan kukaan.

Hyshys.

---

Kieliopillisesta metaforasta ks. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=309


Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa | Keskustele

27.10.2009 18.25
Pertsa
Kieli on
Vekkuli systeemi tosiaan:

Kieli kertoo myös kirjoittajan (vai pitäisikö sittenkin sanoa kirjoittelijan) asenteet. Jopa yksi lisäkirjain tietyssä paikassa saattaa olla mullistava: "- - virkahenkilöt eivät kertoneet tasavallan presidentille, milloin suomalaisjoukkio kotiutetaan Afganistanista."

Joukkio = halv. (hämäräperäinen) joukko, sakki, liuta, lauma kopla. Rikollisjoukkio. (Kielitoimiston sanakirja)
27.10.2009 22.07
Vesa Heikkinen
Kiitos, Pertsa. Kuule, jätit kertomatta, että Kielitoimiston sanakirjassa sanan "halv." edessä on täsmennys "vars." Aina ei ole siis sanakirjankaan mukaan kyse halveksunnasta, kun tätä sanaa käytetään. Kyse voi olla myös esim. yleisestä vekkuluudesta. Ja toisekseen, sanakirja on sanakirja. Joutunemme hyväksymään, että siinä ei pystytä tavoittamaan kaikkia sanojen mahdollisia käyttöjä, saati tarkoitettuja/tulkittuja merkityksiä.

No, olenhan minä sitäkin mieltä, että joskus sanat lentävät omia polkujaan... Ja suomalaiset sotilaat saisivat mieluusti pysytellä Suomen rajojen sisäpuolella, semmoinen nationalisti minä olen. Niin tai oikeastaan: love and peace itse kullekin säädylle vaan!