Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

11.11.2011 10.27
Vesa Heikkinen

Talousennustajien mielenliikkeet

Tässä on talouden ihminen!
Numerot, prosentit, tilastot, eurot, indeksit ja niin edelleen. Nämä tulevat monille ensimmäiseksi mieleen talouden asiantuntijoiden kielenkäytöstä. On puhuttu graafikielestäkin: käyrät nouset ja laskevat. ”Missä on talouden ihminen?” on kyselty. ”Keitä ne ovat ne markkinavoimat?”

Nyt Helsingin Sanomat esittelee taloussivuillaan talousihmisiä: Etlan toimitusjohtajan, Pellervon taloudellisen tutkimuskeskuksen toimitusjohtajan, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan ja ruotsalaisen Konjunkturinstitutin tutkimusjohtajan. Jutun otsikossa annetaan totena, että Euroopan epävarmuus heijastuu jo Suomeen (esiotsikko) ja että Notkahdus tulee loppuvuonna (pääotsikko).

Esiotsikon väite perustunee jo havaittuun todellisuuteen, talouden ”faktoihin”. Pääotsikon väite sen sijaa kuvaa tulevaisuutta. Jutussa puhutaankin ennustamisesta ja talousennustajista.

Teksti rakentuu näiden ennustajien mielenliikkeiden kuvaamisen varaan: Ennustaja ennustaa, arvioi, näkee, uskoo, odottaa. Ennustajat ovat yhtä mieltä, ja heillä on sama näkemys. Asiat ovat jollakin tolalla ennustajan mielestä.

Tekstin loppupuolella ennustajat alkavat esittää monenlaisia pakkoja: pitää, on nostettava, on käytävä käsiksi, on pantava toimeen. Velvoitettavia ovat palkansaajat (työuria pitää saada pidennettyä ja eläkeikää on nostettava), ulkomaalaispolitiikasta vastaavat (ulkomaalaista työvoimaa pitää päästää maahan) ja hallituksessa olevat puolueet (hallitusohjelmaan on käytävä käsiksi ja pantava se uuteen uskoon).

Erään selvityksen mukaan noin 22 prosenttia suomalaisista kertoo ainakin kerran viikossa etsivänsä tietoa tulevaisuudesta – horoskoopeista. Kuinka moni meistä uskoo talousennustajiin? Uskottava kai on, kun heidän mielenliikkeensä kelpaavat uutisiksikin? Millaisia uutisia tulevaisuudesta oikein voi tehdä?


Palaa otsikoihin | 8 puheenvuoroa | Keskustele

11.11.2011 18.50
Aura
Uskommehan me sääennustuksiinkin, vaikka tiedämme, että talousennusteiden tapaan nekään eivät aina sataprosenttisesti toteudu. Säätiedotuksessa "annetaan totena", että yöllä sataa ja me päätämme, että on siis korjattava pyykit narulta sisään.

Eihän kukaan tietenkään luule, että ennuste on sellaisenaan totta! Et kai sinäkään oikeasti luule, että olisimme niin hölmöjä?

12.11.2011 9.30
Vesa Heikkinen
Aura, kuka uskoo, kuka ei. Yritin oikeastaan sanoa, että tulevaisuus esitetään totena esimerkiksi tuossa mainitsemassani päälauseessa. Ei varauksia, ei epäröintiä.

Aika varmaa tietoa tuntuu olevan tuo "Eihän kukaan tietenkään luule". Mietityttää, mihin se oikein perustuu. Ettei vain olisi mielipide, joka "annetaan totena"? :)

12.11.2011 12.19
Aura
Siihen, että koska ennusteet eivät määritelmän mukaan ole totta, niitä ei myöskään pidetä totuuksina.

"Notkahdus tulee loppuvuonna" on lause, jonka toki kontekstista irrotettuna lauseena voi tulkita annetuksi totuudeksi, mutta kun sen lukee kontekstissa (ja kontekstia ei ole vain ympäröivä teksti vaan myös itse aihe, talous, ja koko yhteiskunta, jossa tekstiä tuotetaan) tajuaahan sitä, että kyse on ennusteesta.

Kieleenhän liittyy niin paljon muutakin kuin sanat, kielioppi ja tekstikonteksti. Siihen liittyy myös sosiaalinen konteksti. Jos lause olisi kuulunut "Madonna tulee loppuvuonna Suomeen", lukija olisi tulkinnut sen annetuksi totuudeksi, kenties lupaukseksi, mutta ei ennusteeksi. Jos aiheena on talous tai sää, joihin liittyvät ilmiöt ovat määritelmän mukaan epävarmoja, lukija (ainakin yhteiskunnassamme normaalisti toimintakykyinen lukija) tulkitsee vastaavan väitteen pikemminkin ennusteeksi.

Tuskin kannattaa epäillä suomalaisten yhteiskunnassa olemisen taitoja ja täten suomenkielentaitoa tässä suhteessa?
12.11.2011 16.13
Vesa Heikkinen
Niin, mutta kovin yksituumaisen tosina nämä ennusteet tällaisissa teksteissä ilmeisesti esitetään. Jopa niin tosina, että niiden pohjalta annetaan esittää velvoitteita. Kyse on yleisesti ottaen varmaankin myös siitä, että tulevaisuus pyritään näillä kielellisillä teoilla muovaamaan ennustetun kaltaiseksi.

Oli miten oli, mielenkiintoisia nämä tulevaisuusuutiset minusta uutisten alalajina ovat. Vai onko kyse uutisista lainkaan?

12.11.2011 18.19
Aura
Niin, itse asiassa ihmettelinkin, miksi blogimerkinnässäsi annoit totena, että kyseessä olisi uutinen.

Eihän kaikki, mitä lehdessä lukee, ole uutista. Ja vaikka hätäinen lukija olisi ensin tulkinnut otsikot "Euroopan epävarmuus heijastuu jo Suomeen" ja "Notkahdus tulee loppuvuonna" uutisotsikoiksi, niin viimeistään itse jutun lukeminen olisi paljastanut, että eihän se niin ollutkaan, vaan otsikoissa kiteytettiin itse talousjutussa esiintyvien henkilöiden kuvailemat tunnot. Myös heidän kuvailemansa lääkkeet näihin heidän ennustamiinsa ongelmiin olisi varmaan paras ymmärtää tältä kantilta.

Olen aina vieraalla kielellä lehtiä lukiessani noudattanut sellaista ohjenuoraa, että jos en ymmärrä otsikkoa, luen kaikessa rauhassa itse jutun, ja usein otsikko aukeaakin sen jälkeen helposti. Joskus tätä ohjenuoraa on hyvä noudattaa Hesariakin lukiessa.
13.11.2011 9.57
Vesa Heikkinen


Ehkä tulkitsin jutun uutiseksi siksi, että se on Talous-sivun ykkösteksti, kuuden palstan juttu ("ykkösuutinen"), ja kielellisiltä valinnoiltaankin paljolti uutismainen. Rinnalla on pienempiä tekstejä (uutisia): "Italian valtionlainojen korot laskivat", "Merkel: Saksa ei aja pienempää euroaluetta", "Eläketurvakeskus varautuu taantumaan".
Näistäkin kaksi suuntautuu jo otsikkotasolla tulevaisuuteen.

Joka tapauksessa nyt puheena oleva talousennustusteksti lienee ns. toimituksellista aineistoa ja ei-mielipidekirjoitus. Jonkinlaista uutismaista ainesta siis.

Mistä tulikin mieleeni, että yritimme kerran hahmotella kuvausmallia, joka kattaisi erään lehden oletetut tekstilajit, ks.

http://varia.kotus.fi/~mlounela/julkaisut/teksti_aihe_laji.pdf

s. 228.
13.11.2011 15.41
Aura
No, ainakin itse vastasit omaan kysymykseesi "Vai onko kyse uutisista lainkaan?". Uutismaista ainesta on sinusta!
13.11.2011 15.46
K. Ruohomäki
Notkahdus tulee loppuvuonna
Eihän tuossa pääotsikossa voi kaiken järjen nimessä olla kyse mistään ennusteesta vaan ilmoitettavasta tosiasiasta, koska loppuvuosi on jo menossa. Ts siinä kerrotaan, että tapahtuu se mikä kirjoitettu on. Siksi itse tekstissä viitataan ennusteisiin, jotka on laadittu kuluvaa loppuvuotta aikaisemmin. Ei loppuvuosi voi mitenkään tarkoittaa vain vuoden viimeistä viikkoa eikä edes viimeistä kuukautta. Näin ei kyseessä ole myöskään uutisotsikko. Vai levittikö Jeesus muka uutista toistaessaan profeettojen sanomaa?