Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

31.1.2012 9.24

Stream ja Talk

Onko tässä enää mitään tolkkua?

Yleiradion uuden ajankohtaisohjelman nimeksi on annettu A-studio: Stream. Yksi vanhoista ohjelmista nimetään uudestaan A-studio: Talkiksi.

Olen pettynyt. Ohjelmat ovat varmasti entiseen tapaan hyviä, mutta mitä tällaisella nimenannolla tavoitellaan? Yle kertoo olevansa julkisen palvelun viestintäyhtiö, jonka omistavat kaikki suomalaiset ja joka on kaupallisesti riippumaton. Yle sanoo toimintansa olevan yhteiskunnallisesti tärkeää.

Olen samaa mieltä. Mutta eikö Yle voisi näyttää rohkeasti mallia ja nimetä suomenkieliset ohjelmansa suomeksi?



Palaa otsikoihin | 27 puheenvuoroa | Keskustele

31.1.2012 11.01
Laura
Tolkkua eloon!
Minäkin olen ihmetellyt tuota "studio" -sanaa, jota tungetaan joka paikkaan. Miksei A-huone tai A-lähetysyksikkö tai jotain edes kunhan olisi suomea.

Ja johdonmukaisuuden vuoksi toki koko litania (hmm, "litania", tarkoitin että rimpsu) menisi näin: A-huone: virta ja A-huone: puhe.
31.1.2012 11.14
Vesa Heikkinen
Laura, onko kommenttisi ironinen?

Ei minulla ole mitään lainasanoja vastaan, ja studion tuntee jo Nykysuomen sanakirjakin :) Ihan mukava ja käyttökelpoinen suomen sana minun mielestäni.

Mutta että Stream ja Talk... Miten ne muuten pitäisi ääntää?
31.1.2012 13.20
Sopeutuja
Nykyaikaa
Ennen vanhaan yhteiskunnan ylimmät kerrokset käyttivät ranskaa, latinaa ja saksaa; ruotsi oli rahvaanomaisin kieli, jota saattoi ajatella. Vielä satakunta vuotta sitten suosittiin latinaa yritysnimissäkin, kuten Fennia-Patria.

Kun nyt sitten massatuotannon ja -kulutuksen maailmassa suositaan massojen ymmärtämää vierasta kieltä, intelligentsija tuntuu vetävän herneen nenäänsä jokaisesta ”anglismista”. Englannin käyttö on nykyajan rahvaanomaisuutta ja myyvyyttä. Ymmärrän kyllä, että se häiritsee, kuten aikoinaan suomen solkkaaminen (jopa painetussa sanassa) aikoinaan häiritsi muuhun tottunutta sivistyneistöä.

Yle väittää olevansa ”kaikkien suomalaisten” omistama. Tästä tulee ihan mieleen vanhan itäsaksan ilmaus ”volkseignete Betrieb”.

Kuvaavaa on, että Yle ei osaa selittää omaa väittämäänsä roolistaan turvautumatta englantiin: ”Julkinen palvelu, public service, tarkoittaa – –”. Tämä tietysti kielii siitä, että koko idea on kopioitu – ja sulatettu huonosti. (Public service olisi luontevasti suomennettuna yleisön palvelemista, mutta ongelmana on, että termillä halutaan sanoa jotain ihan muuta kuin se sanoo: tarjotaan ohjelmia sen mukaan, mitä jokin ohjelmapolitiikka määrää, ei sen mukaan, mitä katsojat haluavat.)

So relax. Englanninkielisten ilmausten ottaminen suomen kieleen ei suinkaan edistä suomen kielen häviämistä vaan hidastaa sitä. Se on vielä impivaaralaista ”omaan kieleen” tarttumista ja sen elossa pitämistä, koska toinen kehityslinja on siirtyminen selvään englantiin, vaikka siihen ehkä jääkin vähän impivaaralaista substraattia.
31.1.2012 13.37
Vesa Heikkinen
Sopeutuja, ainakaan minä en vedä hernettä nenääni jokaisesta anglismista, vaikka tuskinpa muutenkaan kuulun tarkoittamaasi "intelligentsijaan". Impivaaralaiseksikaan en tunnustaudu, jos sillä tarkoitetaan pakoa yhteiskunnallisesta todellisuudesta.

En vieläkään saanut vastausta kysymykseeni, miksi Yle antaa suomenkielisille ohjelmilleen englanninkieliset nimet. Jos vastaus on "myyvyys", kovin on huteraa. Kenelle myydään? Kenelle ei (haluta) myydä? Varmasti ohjelmille olisi keksitty myyviä suomenkielisiäkin nimiä, jos olisi haluttu.

Minusta Yle ei ole ihan tavallinen suomalainen mediatalo. Mielestäni "julkisen palvelun viestintäyhtiö" voisi olla esimerkillinen myös kielipoliittisesti. Olen sitä mieltä, että esimerkillistä arjen kielipolitiikka voisi olla vaikkapa kansalliskieltemme arvostaminen ohjelmia (tai ohjelmavirtaa...) nimettäessä.
31.1.2012 14.36
Harry
bandya kehiin
Ylen urheilutoimitus ei tunne jääpallo lajia.Se on bandy,.,, niin vauhdikasta että
31.1.2012 21.03
Talkki
Eitook
Mistä tietää, pitääkö lausua aatook vai eitook? Onko olemassa neuvoa tai suositusta siitä, lausutaanko englanninkielisessä nimessä oleva kirjain suomeksi vai englanniksi? Kirjainten nimethän ääntyvät aivan eri tavalla. Mikään ulkoinen seikka ei ilmaise, missä kohtaa nimi muuttuu suomesta englanniksi. Esim. YLE news ääntynee kokonaan englanniksi (waielii njuus).
Vastaavia kirjainalkuisia nimiä on paljonkin mm. tuoteniminä. Ehkä on huono idea antaa sellainen nimi, joka äännetään milloin mitenkin. Nimen tunnistettavuus kärsii.
31.1.2012 21.14
Laura
Noidankehä-took
Ironia sikseen ja vakavasti puhuen:

Minäkään en voi käsittää, miksi suomalaisen julkisen palvelun viestintäyhtiön pitää sepittää ohjelmilleen englanninkielisiä nimiä.

En keksi muuta selitystä kuin sen, että Yle pitää enlanninkielistä sanaa parempana kuin suomenkielistä. Yle ei siis arvosta suomen kieltä, aivan kuten kommentissasi viittasit, ja näyttää sen suoraan!

Tällä arjen kielipolitiikalla Yle vahvistaa harmillista asennetta (joka toisaalta ruokkii Ylen englanti-intoa): kielitaitoa arvostetaan, kunhan se ei ole suomen kielen taitoa.

Kuitenkin suomen kieli on ehkä tärkein osa identiteettiämme. Kun edes julkisen palvelun viestintäyhtiö ei arvosta kieltämme, siis mutkan kautta meitä, niin emme arvosta itsekään. Ja koska näin on, Yle haluaa kosiskella meitä englannilla.

(Muuten: Stream ja Talk ovat paitsi kielipoliittisesti arveluttavia myös luvattoman helppoja ratkaisuja; jos vähänkin vaivautuu miettimään sanojen sisältöä suomeksi, aika kökköjä ovat ohjelmien nimiksi.)

1.2.2012 8.49
keskustelija
Selväähän se on
Sanoilla stream ja talk Yle koskiskelee nuoria. Heidän arkipäiväänsä kuuluu internet streameineen. Sanavalinnalla halutaan houkutella nuoria pois twittereista sun muista television ruudun ääreen.

(Se on muuten Volkseigener Betrieb.)
1.2.2012 10.13
helppoa kuin heinäteko
"Mistä tietää, pitääkö lausua aatook vai eitook?"

Me olemme Suomessa joten nimi lausutaan niin kuin se kirjoitetaan l. aa talkki.

Jos haluaa hienostella nimen voi tietystin lausua myös esim. ranskan kielen ääntämyksen mukaan.
1.2.2012 10.16
Kyllästynyt
"Tällä arjen kielipolitiikalla Yle vahvistaa harmillista asennetta (joka toisaalta ruokkii Ylen englanti-intoa): kielitaitoa arvostetaan, kunhan se ei ole suomen kielen taitoa."

Kielitaitoa ei arvosteta, sillä ainoa kieli jota arvostetaan on englanti ja pelkän englannin osaamista taas ei nykyään voi enää laskea kielitaidoksi.
1.2.2012 14.50
Tarmoerkale
Valittakaa
Jätin jo palautetta Ylelle. Jättäkää tekin kaikki, niin toivottavasti saadaan tuollaiset surkuhupaisat nimet historiaan.
1.2.2012 22.06
Sopeutuja
Katse tulevaisuuteen
"Tarmoerkale" taitaa olla ironiamielellä - onhan "tarmoerkale" parodinen suomalaistus sanasta "energiakvantti". Tosiasiahan on, että jokainen, jolla on edellytyksiä ymmärtää energiakvantin *käsite*, ymmärtää kyllä tämän *sanan*; sanansepittäjien "suomalaisemmat" vastineet vain sotkevat asiaa.

Heikkinen kysyy, miten "stream" ja "talk" lausutaan. Eikö tällaisia asioita opita koulussa tai televisiota katsomalla?

Herätkää. Vieraat kielet ovat vaikuttaneet suomen kieleen maailman sivu. Turha ruveta itkemään nyt, kun on englannin vuoro, koska se on maailman talouden, politiikan ja kulttuurin yleiskieli. Kuten latina keskiajalla, paitsi että englantia oppii rahvaskin, voi kauheaa.
2.2.2012 8.51
Sopeutumaton
Sopeutuja haluaa sopeuttaa suomen kielen kuoliaaksi.

Englanti on todellakin nykypäivän latina: valloittajan ja sortajan kieli joka korvaa pikkuhiljaa pienet paikalliskielet.

Sivistyskielet kunniaan, pakkoenglanti pois kouluista!!!
2.2.2012 11.40
Laura
Sopeutujalle
"Sopeutuja", mikä sekin on? Tarkoitatko että olet adaptoituja vai assimiloituja?

Tarkkuutta termeihin! Käytä vierassanoja että me muutkin suomalaiset ymmärrämme!
2.2.2012 23.20
Sopeutuja
Adaptive
Laura, sopeutuminen on adaptaatiota. Assimilaatio on jotain muuta.

Eikä kyse ole suomen kielen sopeuttamisesta. Suomen kieli on kuolemassa luonnollista kuolemaa joskin hitaasti. Ihmisten ja organisaatioiden kannattaa sopeutua siihen.

Sopeutumaton, milloin englantia puhuva maa on valloittanut Suomen tai sortanut sitä?

Suomen kokoisilla kielillä ei ole edellytyksiä pysyä sivistyskielinä. Uusi tieto tulee englanniksi, ja siksi lähes kaikkien uusien asioiden nimeämisessäkin on vain kaksi todellista vaihtoehtoa: englannista otettu sitaattilaina tai englannin sanasta muodostettu lainasana. Jos keksitään omia sanoja, syntyy vain sekaannuksia, koska muissa kuin suomenkielisissä tietolähteissä on kuitenkin englantiin pohjautuva kansainvälinen termi.

Mikä ihmeen itsetarkoitus suomen kielen säilyttäminen olisi? Pienelle osalle suomen kieli on toki leipäpuu, mutta muutos on sen verran hidas, että on aikaa sopeutua. Ehditte kyllä eläkkeelle.

Kielten moninaisuus on ongelma eikä jotain varjeltavaa. Silloin, kun elettiin (lähes) omavaraistaloudessa, saattoi jokainen pitäjä puhua omaa murrettaan, jota ei juuri tarvinnut ymmärtää muualla. Ns. kansallisvaltioiden synty aiheutti ns. kansalliskielten luomisen. Nykymaailmassa kansalliskielet ovat muodostuneet suureksi ongelmaksi: ne ovat nykyisin vahvin vapaan liikkuvuuden ja vuorovaikutuksen este. Sellaisten esteiden keinotekoiseen pystyssä pitämiseenkö pitäisi määrätietoisesti ryhtyä?
3.2.2012 10.01
Laura
Adaptive=helposti sovitettava, mukautuva
Sopeutuja, kysymykseni koski nimimerkkisi merkitystä!

Että oletko sopeutuja merkityksessä adaptoituja vai sopeutuja merkityksessä assimiloituja?

(Adaptaatio ja assimilaatio eivät muuten kummatkaan sopeutumista; adaptoituminen ja assimiloituminen ovat jo lähempänä sitä.)

Suomen kieli ei mihinkään kuole, mutta nyt on selvästi syntynyt tilanne, jossa osa suomalaisista on jo kielipuolia, tajuamatta sitä itse!


3.2.2012 10.31
Sopeutuja
Ei asia-argumentteja?
Laura, miksi jonkun muun pitäisi selittää nimimerkkiään? Ethän sinäkään selitä omaasi.

Huomion kiinnittäminen nimimerkkiin tai johonkin väitettyyn epäselvyyteen on tavanomaista silloin, kun joku on esittänyt kiusallisia argumentteja, joihin ei osata vastata asiatasolla.

Mitä tulee adaptive-sanaan, KVG "I'm adaptive".

Kielipuoliksi syyttäminen sisältää yleensä vain ajatuksen "En hyväksy kieltänne!" Vrt. mielipuoleksi syyttämiseen, joka on yleensä vain sivistymätön tapa tuomita toisen mielipiteet.

Mutta onko siis mitään asiallista esitettävänä sitä argumenttia vastaan, että tutkimukset on kirjoitettava kielellä, jota alan muut tutkijat ymmärtävät? Vapaassa maassa saa tietysti kirjoittaa vaikka itse keksimällään salakielellä, mutta sellaista ei pidä tukea, suosia ja vaatia.

Haluaisimmeko vastavuoroisesti, että esimerkiksi intialaisten kirjoittamat tutkimukset julkaistaisiin tutkijan omalla äidinkielellä, siis jollakin Intian kymmenistä kielistä (joista monen puhujamäärä on reippaasti isompi kuin suomen)? Intiassa englanti on oikeasti valloittajan kieli, mutta kyllä siellä oikea tutkimus käyttää englantia – vaikka Intiassa paljon pienempi osa väestöstä osaa lukea englantia kuin Suomessa.
3.2.2012 12.16
Tarmoerkale
Ei ollut ironiaa
Kielet ovat aina olleet vuorovaikutuksessa keskenään. Se on ihan luonnollista. Huomauttaisin, että onnistunut sanastotyö on myös demokratiaa. Kieltenharrastajana en ymmärrä, miksi kieliä pitää aina arvottaa ja vertailla.

Asetelma on sama kuin hävitettäisiin Suomesta muut eläinlajit kuin karhu, koska ei sille kuitenkaan mikään onneton käpytikka pärjää.

Parin sadan vuoden päästä se suuresti ihailtu englanti on suistunut valta-asemastaan ja tilalle on tullut kenties jokin mandariinikiinan muunnos tai jotain ihan muuta. Asemat muuttuvat, mutta kulttuuri pysyy.

Kieli on muutakin kuin koodi, jolla välitetään ajatuksia henkilöltä A henkilölle B. Kieli on koko kulttuurin ja ajattelun kulmakivi. Se tuppaa unohtumaan tässä rahan ajamassa maailmassa. Siksi tuntuu järjettömältä, miten joku voi olla arvostamatta omaa äidinkieltään.

Ehdotukseni: käytetään suomea aina kun se hyvältä tuntuu, englantia silloin kun tarve vaatii. Niin kuin ammoisista ajoista lähtien. Ja voimmehan me sitä bengaliakin harjoitella, kielet ovat kauniita!
3.2.2012 14.36
Laura
Johdonmukaisuus ja luetunymmärrys kunniaan!
Yritän selittää suomeksi:

Kenenkään tarkoitus ei ole ollut esittää argumentteja sitä vastaan, että tutkimukset on kirjoitettava kielellä, jota alan muut tutkijat ymmärtävät.

(Pitäisi olla aika päjö, jos sellaisia argumentteja haluaisi esittää.)

Argumentti oli tämä: samalla kun ymmärrämme, että enlganninkieliset julkaisut ovat suomalaisenkin tieteentekijän elinehto, voisimme kannustaa suomalaisia tutkijoita kirjoittamaan myös suomeksi, jotta tieteen mennessä eteenpäin myös suomen kieli voisi kehittyä.

Ps. Oli paha virhe tehdä pilaa suomenkielisen nimimerkkisi "epätäsmällisyydestä", olen pahoillani aiheuttamastani mieliharmista.

Ehkä sinäkin voit pyytää anteeksi Tarmoerkaleelta samasta syystä!
3.2.2012 16.24
Sopeutumaton
"Sopeutumaton, milloin englantia puhuva maa on valloittanut Suomen tai sortanut sitä?"


Sotien jälkeen, kulttuurillisesti ja taloudellisesti. Jos et usko niin katso katukuvaa tai avaa radio tai televisio. On todennäköisempää että kuulet tai näet englantia kuin suomen kieltä.
5.2.2012 11.07
Loora
Van moor komment
Ajatella, mekin tässä muina keskustelijoina söpötämme kommenttejamme kielellä, joka on selvästikin vähän nolo ja jonka olemassaolo on tosi kyseenalaista. Taidamme olla vähän tyhmiä ja noloja itsekin!

Hei vai dount vii spiik englis bikoos vii vuld saund sou mats moore intellitsent, änd tät vei vii kud haid tö fäkt tät vii aar noubadiis.

Eeeii kuulkaa, eihän tällainen asenne vetele! Tarkoituksellisella suomen väheksynnällä lyttäämme samalla itseämme. Onko järkeä, kun tässä globaalissa kylässä voimme pärjätä ainoastaan, jos miellämme itsemme yhtä hyviksi kuin muutkin?

Alamme oikeasti kuulostaa ääliöiltä jos ehdoin tahdoin parjaamme sitä ajattelun ja ilmaisun välinettä, jolle maailmankuvamme ja identiteettimme rakentuvat ja jolla, niin halutessamme, pystyisimme ilmaisemaan ajatuksiamme selkeästi ja fiksusti.

6.2.2012 11.25
pekka välieurooppa
ajatuksia
aluksi: YLE töppää noilla muotisanoilla; eivät kuulu suomalaisen radion otsikkosanastoon, olen täysin samaa mieltä Vesan ärtymyksestä.
sopeutujalle ehdottaisin englanninkielisia kommentteja jos suomea ei enää tarvitse säilyttää. ehkäpä myös vähän mietiskelyä kielen ja etenkin äidin-isänkielen merkityksestä: ainostaan omalla kantapään kautta lapsuudessa opitulla kielellä voi antaa tunnemerkityksen sanomille; vaikka kuinka osaisi jonkun (englannin esim.) teoreettisesti täydellisesti, tunne ja emotio puuttuu sanotusta ja sitten saamme kansan, jolta puuttuu tunneäly, mutta kaikki osataan järkevän kylmästi teoreettisesti, aika mielenkiintonen tulevaisuuden näkymä, eikö?
Lauralle: on tosi hyvä tunne lukea kommenttejasi, jotka ainakin minua miellyttävät ja sopivat omaan ajatusmaailmaani.
6.2.2012 16.31
Palloistuja
Erikoista vieraskammoa
Keskustelussa on ehditty jo mm.
1) kammota englannin sanojen tuloa suomeen (suomen sanavarastosta suurin osa oli lainasanoja jo ennen kuin englanti alkoi mitenkään vaikuttaa),
2) vaatia "kansalliskieltemme arvostamisen ohjelmia",
3)selittää ettei muka osata lausua yksinkertaisia englannin sanoja ja
4) väittää valloitukseksi ja sorroksi sitä, että suomalaiset haluavat kuulla ja lukea englantia jopa niin paljon, että kannattaa mainostaa englanniksi.

Enpä taida uskoa presidentivaalien yhteydessä esitettyä hymistelyä siitä, että maamme on muuttunut suvaitsevaisemmaksi, tasa-arvoisemmaksi, kansainvälisemmäksi, eurooppalaisten arvojen kannattajaksi yms. No en kyllä uskonut muutenkaan.

Maassamme on ilmeisesti paljon ihmisiä, joiden mielestä Suomen pitäminen kielellisesti puhtaana ja suomen kielen pitäminen puhtaana (uusista) vieraista vaikutteista on itseisarvo. Valtiotakin huudetaan apuun tätä turvaamaan, ikään kuin ei olisi tarvetta miljardien säästöihin, jotta voidaan hoitaa edes vanhukset ja sairaat.
7.2.2012 11.30
Laura
Voi näitä aikoja
Suvaitsemattomuuden äärimmäinen muoto onkin näköjään itseruoskinta: pidetään parempana muuttua samanlaisiksi kuin muut sen sijaan, että arvostettaisiin omaa kieltä ja kulttuuria siinä missä muitakin.

Ei sillä ole mitään tekemistä suvaitsevaisuuden kanssa, että aletaan käyttää englanninkielisiä sanoja! Oman kielen ja kulttuurin arvostaminen ei toisaalta ole suvaitsemattomuutta! Voi hyvänen aika.

Mitä eurooppalaisiin arvoihin tulee, menepä, Palloilija, mihin tahansa kokoukseen, johon osallistuu yksikin ranskalainen, saksalainen ja italialainen: jokainen osaa englantia, mutta jokainen pitää kiinni mahdollisuudesta puhua äidinkieltään, jos siihen vain on tilaisuus!

7.2.2012 16.28
voi pyhä pakkoenglanti
kansainvälisyys != pakkoenglanti
1) kammota englannin sanojen tuloa suomeen (suomen sanavarastosta suurin osa oli lainasanoja jo ennen kuin englanti alkoi mitenkään vaikuttaa),

Ennen sanat ehtivät sopeutumaan suomen kieleen ja sen oikeinkirjoitukseen, nyt ne otetaan sellaisenaan sekä kirjoitus ja äänneasultaan ja näin tuhotaan mm. suomen kielen erittäin hieno oikeinkirjoitusjärjestelmä.

"3)selittää ettei muka osata lausua yksinkertaisia englannin sanoja ja"

Kyse ei ole "osaamisesta" (vaikka toisaalta kaikki eivät vieläkään osaa englantia laajasta ja tehokkaasta pakkoenglannittamisesta huolimatta) vaan siitä etteivät englantilaiset sanat sovi ääneköyhän suomenkielen luonnolliseen puherytmiin ja sanojen taivutukseen.


"4) väittää valloitukseksi ja sorroksi sitä, että suomalaiset haluavat kuulla ja lukea englantia jopa niin paljon, että kannattaa mainostaa englanniksi."

Suomalaisilta tästä asiasta ei ole edes kysytty vaan joka paikasta tuputetaan pakkoenglantia.

"Enpä taida uskoa presidentivaalien yhteydessä esitettyä hymistelyä siitä, että maamme on muuttunut suvaitsevaisemmaksi, tasa-arvoisemmaksi, kansainvälisemmäksi, eurooppalaisten arvojen kannattajaksi yms. No en kyllä uskonut muutenkaan."

Niinpä, itse et tunnu suvaitsevan englantia osaamattomia, joita on maailman koko väestöstä vielä n. 80%.

Älä sotke todellista kansainvälistymistä ja kanssakäymistä espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi jne. anglo-amerikkalaiseen talous- ja kulttuuri-impperialisimiin joka haluaa pakottaa muun maailman yhdeksi markkinaksi samaan kieli- ja kulttuurimuottiin.
5.3.2012 10.25
Kielimies
"Yle Uutiset"
Yleisradion periaatteena tuntuu nykyään olevan se, että jos ohjelmalle ei saada väännetyksi riittävän "hohdokasta" englanninkielistä nimeä, käytetään sitten englannin mallin mukaisesti kirjoitettua suomenkielistä nimeä, kuten "Yle Uutiset".

Ylen sivuilla kehuskellaan, kuinka monta henkeä tarvittiiin uuden ilmeen luomiseen. Sen sijaan suomen kielen oikeinkirjoituksen kunnioittamiseen ei taida riittää edes koko Ylen henkilöstö.
6.3.2012 9.05
Uutistenkuluttaja
Ylen outo ilme
"Kielimies" kummaksuu nimeä "Yle Uutiset". Ehkä enemmän voisi ihmetellä, missä maailmassa Yle elää, kun se saarnaa omasta "journalismistaan":
http://yle.fi/uutiset/yleista/2008/09/yle_uutiset_-_jotta_suomalaiset_tietaisivat_167318.html

Nimi "Yle Uutiset" ei ole uusi; uutta on vain kirjoitusasu, aiempi oli "YLE Uutiset".

Todellisuudessahan Ylen uutistoiminta on lähinnä kansainvälisen uutistoiminnan englanninkielisestä virrasta (huonosti) suomennettuja juttuja, joihin joskus liitetään asiantuntemattomasti kommentoiva suomalainen näkökulma. Kotimaassa tapahtuu harvoin mitään uutisoimisen arvoista, mutta ainahan voi juoruta ja jutustella ja kohuta. Kaikenkarvaisten mattinykäsjuttujen esittäminen uutisina on journalismin irvikuva.

Kansainväliset uutiset Yle julkaisee suppeina ja usein jopa vääristyneinä. Tuore esimerkki:
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2012/03/jaamies_otzin_sukua_elaa_yha_sardiniassa_ja_korsikassa_3308913.html
Jutussa luonnehditaan Ötziä "kivikautiseksi metsästäjäksi". Ehkäpä ingressi on suomalainen panos tekstiin, joka on muuten pelkkää käännöstä. Ja sisältää karkean asiavirheen, kuten pitäisi tajuta jo siitä, että Ötzin varusteisiin kuului kuparista tehty kirves.

Suomen uutisiakin on parempi seurata kansainvälisestä tiedonvälityksestä. Jos täällä jotain tärkeää sattuu, niin siitä kyllä kerrotaan maailmalla - asiallisemmin ja objektiivisemmin.

Kun Yle ei osaa tai ei halua uudistaa toimintaansa, on ymmärrettävää, että sen oli pakko tehdä ulkoasu-uudistus. Sen raikkaimpiin edistyksellisiin piirteisiin kuuluu se, että logo kirjoitetaan kokonaan pienin kirjaimin. Näin kapinoidaan ahdasmielistä kielipoliisia vastaan!