Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

29.5.2013 16.30
Vesa Heikkinen

Some ei ole kahvipöytä

Eikä verkossa ole vapautta?

Netissä, vallankin niin sanotussa somessa eli sosiaalisessa mediassa, törmää toisinaan panetteluun, uhkailuun, solvaamiseen, haistatteluun, kiroiluun – monenlaiseen epäasialliseen kielenkäyttöön. Monesti somessa äidytään mollaamaan myös pomoja, kollegoita tai työnantajaa. Varsin laajalle on levinnyt harhaluulo, jonka mukaan verkossa kaikki on mahdollista ja sallittua.

”Some ei ole kahvipöytä”, muistutti viestintäoikeuden ma. professori Päivi Tiilikka Työntekijä sosiaalisessa mediassa -koulutustilaisuudessa. Tiilikan mukaan kahvipöytäkeskustelut harvemmin leviävät sellaisinaan laajemmalle joukolle, kun taas somessa tieto voi levitä hallitsemattomastikin monin tavoin.

Meillä on toki laaja sananvapaus, mikä tarkoittaa sekä ilmaisijan oikeutta julkistaa viestejään kenenkään ennakolta estämättä että yleisön oikeutta vastaanottaa näitä viestejä. Tiilikan mukaan sananvapauden ydinsisältö Suomessa on ennakkosensuurin kielto. (Täytyy kuitenkin muistaa, että jos jätämme julkaisematta jonkin blogikommentin, kyse ei ole ennakkosensuurista.)

Sananvapaus ei ole rajaton, ei verkossakaan. Sitä rajoittavat monet lakipykälät, kuten rikoslain sellaiset kohdat, joissa puhutaan yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, kunnianloukkauksesta tai virkasalaisuuden rikkomisesta. Myös työsopimuslaki rajoittaa työntekijän sananvapautta.

Olennainen on myös ”työntekijän lojaliteettivelvoite”, josta Tiilikka puhui. Työntekijän on siis oltava lojaali eli uskollinen työnantajalleen siinä mielessä, että hänen tulee muun muassa noudattaa työnantajan ”toimivaltansa puitteissa” antamia määräyksiä. Lojaalisuudesta ei voine puhua esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, jossa maahanmuuttajien kanssa työskentelevä virkahenkilö levittää somessa Sijoitetaan maahanmuuttajat Ahvenanmaalle! -tyyppisiä viestejä.

Erityisesti virkahenkilöitä koskee lisäksi ”käyttäytymisvelvollisuus”, korosti Tiilikka. Lojaalisuus työnantajaa kohtaan on tärkeää, mutta virkamiesten tulee käyttäytyä asiallisesti myös suhteessa asiakkaisiin, kansaan.

Koulutustilaisuudessa keskusteltiin siitäkin, miten työpaikan pitäisi suhtautua siihen, että työntekijät ovat työajalla somessa ja esittävät siellä myös työtä koskevia kommentteja. Yleisesti ottaen lienee niin, että tämä pitäisi nähdä mahdollisuutena eikä uhkana.

Jos kansalaiset ovat somessa, ei oikein ole järkevää, että virastot ja virkahenkilöt pysyvät sieltä poissa. On osoitettu, että lähes puolelle 15–34-vuotiaista internet on ainoa media, jota he käyttävät päivittäin.

”Somessa on mahdollisuus aiheuttaa haittaa, mutta siellä on mahdollista myös saada aikaan asioita”, kiteytti tilaisuudessa esitelmöinyt Tieto Oyj:n lakimies Jaakko Lindgren. Sosiaalinen media on osa ihmisten arkea, ja monet toivovat, että he voivat käyttää myös viranomaisten kanssa asioidessaan sosiaalista mediaa.

Mutta koulutusta ja selkeää ohjeistusta työpaikoilla tarvitaan. Ketkä meidän työpaikallamme tekevät netissä ja mitä? Mitkä minun oikeuteni ja velvollisuuteni työntekijänä ovat? Mitkä ovat talon yhteiset strategiat ja päämäärät? Millaista kritiikkiä minun on mahdollista esittää? Mikä on yksilöminäni ja työminäni suhde? Selviteltäviä kysymyksiä ja sovittavia asioita on monia.

Pelisäännöt on tehtävä selviksi myös palvelujen käyttäjille. Mitä tahansa ei ole lupa tehdä eikä olettaa. Oppia some kaikki.

Se on saletti, että some ei ole täysin käyttäjänsä hallinnassa. Lunta tulee varmasti tupaan. Toisaalta negatiivisen kritiikin ja uhkaavat tilanteetkin voi kääntää netissä ja somessa ystävälliseksi palveluksi ja positiiviseksi julkisuudeksi. Jopa sellainen mahdollisuus on olemassa, että hyvä henki leviää.


Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa | Keskustele

30.5.2013 15.48
Hoono some
Pysytään asiassa
Ainakin nimettömänä esiintymisen sallivat somepalvelut ovat monelle lähinnä oman pahan olon oksennusastia, jossa viljellään hoonoo soomia. Harvassa ovat ne foorumit, joissa ei jollain lailla nälvittäisi toisia kommentoijia tai blogin kirjoittajaa. Asiassa pysyminen olisi kai liian tylsää.
31.5.2013 7.27
JuhaHuuhaa
Ylläpitäjän vastuu
Jos foorumi tarjoaa mahdollisuuden esiintyä nimettömänä, on ylläpitäjästä kiinni, millaiseksi keskustelu muodostuu. Jos ylläpitäjä nopeasti poistaa asiattomat kommentit, ainakin vakituiset keskustelijat oppivat äkkiä siistimään kielensä.
3.6.2013 10.11
Kahvin ystävä
Vai ei kahvipöytä
Hyvä, että nyt tiedämme, että some ei ole kahvipöytä. Moni oli varmaan ehtinyt ihan turhaan odotella Facebookissa kahvitarjoilua.

Jos kuitenkin tarkoitus oli sanoa, että somessa asiat ja juorut leviävät, kahvipöydässä eivät, suosittelen todellisuudentajun kalibrointia. Täällä Maa-planeetalla kahvipöytäkeskustelujen jutut leviävät valtoimenaan minne sattuu, eikä sitä edes kukaan voisi seurata samalla tavalla kuin nettikirjoittelua voidaan seurata.