Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

23.9.2014 11.24
Vesa Heikkinen

Sekasortoista anarkismia

Tavoitteena yksilön täydellinen vapaus?

Poliisi otti kiinni Helsingin keskustassa liikennettä estäneitä anarkisteja. Anarkistit iskivät Rautatientorille.

Tällaisia uutisia olemme saaneet lukea. Ne eivät käsittääkseni liity mitenkään Rakkautta ja anarkiaa -festivaaleihin.

Sosiaalisessa mediassa ja muuallakin on hämmästelty, onko kyse todella anarkiasta siinä mielessä, jossa anarkia-sanoja on vanhastaan käytetty. Kielitoimiston sanakirja avaa anarkiaa näin: hallituksettomuus, laittomuus(tila), sekasorto.

Anarkisti määritellään sanakirjassa anarkismin kannattajaksi. Anarkismi määritellään näin: aatesuunta, joka taistellen kaikkea sosiaalista, poliittista ja taloudellista järjestystä vastaan tavoittelee yksilön täydellistä vapautta.

Viimeaikaisten uutisten perusteella näyttää siltä, että anarkisti-sanojen käyttöala on merkittävästi laventunut ja että sanoja käytetään hyvinkin vaihtelevissa merkityksissä. Vanhastaan anarkismissa oli paljolti kyse valtiokoneiston vastustamisesta; nyt anarkisteiksi mainitut tuntuvat puolustavan julkista hallintoa tai ainakin sen pienipalkkaisia työntekijöitä.

Joissakin teksteissä anarkismi viittaa laajasti yhteiskunnalliseen toisinajatteluun ja kansalaisaktivismiin. Mitähän pitäisi ajatella esimerkiksi sellaisista toimijoista kuin akateemiset anarkistit ja anarkistimartat?


Palaa otsikoihin | 6 puheenvuoroa | Keskustele

23.9.2014 17.29
Ville E.
Entä aktivistit?
Huomasin alkuvuodesta paikoin vahvaa ärtymystä, kun HS julkaisi (poliisitiedotteen perusteella) uutisen äärioikeistolaisesta ryhmästä, joka oli julistanut sanomaansa kauppakeskuksen edustalla ja pahoinpidelleet asiasta suuttuneen ulkomaalaisen. Ärtymyksen aiheutti uutisessa käytetty aktivisti-sana.

Jos olenkin sitä mieltä, että uutisessa olisi voinut olla paikallaan jokin vahvempi – mutta silti uutisen vaatima tarpeeksi värittymätön – ilmaisu, en ihan keksinyt, mikä aktivisti-sanassa oli niin väärin. Ehkä aktivisteja on totuttu ajattelemaan sinisaareloina, jotka nousevat öljyalukselle tai kahlitsevat itsensä puihin. Minustakin äärioikeistolaisten toiminta on täysin tuomittavaa, mutta riistetäänkö myös vasemmistoaktivisteilta aktivistin titteli, jos he pahoinpitelevät jonkun keskellä mielenilmaustaan?
23.9.2014 21.50
Ex-akateemikko
Voi voi
Olisikohan teidän aika tutustua anarkismin historiaan, niin ei tarvitsisi ihmetellä miksi anarkistit tukevat ammattiliittoja?

24.9.2014 14.39
Vesa Heikkinen
Kiitos kommenteista!

Aktivismi on anarkismin tapaan niitä tilanteen mukaan määrittyviä sanoja, joiden merkityksistä ja käyttötavoista meillä ei ole eikä kai voikaan olla koko kieliyhteisön yhteisesti hyväksymää merkitystä. Juuri tämänkaltaisten sanojen merkityksistä ja tulkinnoista käydään jatkuvasti neuvottelua ihmisten kesken. Tosin emme useinkaan itse tiedosta käyvämme tuollaisia keskusteluja...

Tästähän historia paljolti kertoo, jos sitä katselee käsitteiden historiana. Kenellä on kulloinkin valta päästä antamaan merkityksiä sanoille ja millaisia merkityksiä niille pyritään antamaan?

Siinä missä anarkisti on yhdelle (kansallis)sankari, hän on toiselle terroristi. Olennaista tietysti olisi esimerkiksi uutisoinnin näkökulmasta, että jutuissa ei esitettäisi tämäntapaisia kiistanalaisia (kiistojen alaisia) sanoja ikään kuin itsestään selvästi vaikkapa neutraaleina tms. Tai negatiivisina. Tai positiivisina.

Kiinnostava tutkimuksen aihe olisi, miten aktivisti-sanoille eilen annettiin tietynlaisia merkityksiä ja millaisia merkityksiä missäkin. Tämä kertoisi paljon paitsi kielestä myös ihmisten ajattelutavoista, asenteista ja arvoista. Yhteiskunnastamme.
24.9.2014 16.08
Monarkisti
Ihmettelyä
Ihmettelen hiukan ihmettelyä. Jos joku porukka itse kutsuu itseään anarkisteiksi ja yrittää häiritä liikennettä laittomasti, tarkoituksena aiheuttaa sekasortoa, niin eikö heitä saa sanoa anarkisteiksi? Ketä sitten saa?

Aktivisti-sanan käyttö, johon Ville E. puuttuu, on vähän toisentyyppinen asia. Sillä ei tunnu olevan juuri mitään merkityssisältöä paitsi että esitetään jonkun tekevän jotain (pelkän puhumisen sijasta). Suomen historiassa sillä on oma vakiintunut merkityksensä, joka on hyvin kaukana nykyajan "aktivisteista". Tällaisista sanoista voi sanoa: niitä ei kannata ottaa aktiiviseen sanavarastoonsa.
25.9.2014 10.45
pekka välieurooppa
vieraat sanat
niin nämä vierasperäiset sanat joita käytetään tehostamaan erilaisia sanomia jotka muilla sanoilla jäisivät merkityksettömiksi, tässä tapauksessahan on kyse ainoastaan lakkoa tukevista henkilöistä; anarkisti on mielestäni kaikkea vastustava, lähinnä lakeja tai sääntöjä vastustava henkilö, nämä kyseessäolevat henkilöt olivat lakon puolustajia, siis määrätyn säännön ja järjestyksen puolesta toimivia eikä mitään hihhulianarkisteja.
7.10.2014 11.43
Sakari&Heikki
nettianarkismi
Nyt kun anarkismista puhutaan voidaan mainita vähän nykyaikaisempaa anarkismin muotoa, nettianakismismia. Nettianarkistit tai anonyymit, saivat alkunsa keskustelusivusto 4chanista, kun pieni porukka päätti lähteä kiusaamaan erästä rasistisen radioohjelman ylläpitäjää. He alkoivat pommittaa hänen nettisivua sitä rasittavilla ohjelmilla jolloin se kaatui melkein kokoajan ja he myös kuluttivat hänen rahoja tilaamalla pitsoja ja rakennustarvikkeita hänen nimissä. Tapaus sai julkisuutta ja ''nettianarkismi'' sai alkunsa. Tämä tapahtui 2000 luvun alkupuolella ja siitä lähtien netti anarkismi on saanut paljon kannatusta, johtuen sen ''hyvistä'' tarkoituksista. Koska nettianarkismin tarkoituksena on yleensä vastustaa jotain sanonvapautta tai ihmisoikeuksia rikkovia asioita, mutta joskus se hyökkää pankkeja ja valtiota vastaan.