Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

30.9.2011 12.47

Ryssiä, ryssitellä, vihata

Neutraalin kielen mahdottomuudesta.

Agricola-keskustelupalstalla on taitettu peistä ryssävihasta. Tässä  pätkelmä erään keskustelijan puheenvuorosta: ”Se, että venäläisiä puhutellaan ryssäksi ei vielä todista ryssävihasta sen enempää. Toisille ryssä on hyvinkin neutraali ilmaisu venäläisestä tai aiemmin neuvostoliittolaisesta sotilaasta.”

Voi olla, että jotkut pitävät ryssää ”neutraalina ilmaisuna”, mutta kielenkäyttöä kuvaavan sanakirjan toimittajat ovat päätyneet toisenlaiseen arvioon. Kielitoimiston sanakirjan mukaan ryssä on sekä venäläiseen ihmiseen että venäjän kieleen viittaavana halventava. Niinpä ”neutraaliksikin” tarkoitettu ryssittely on toisille, monille, suorastaan vihapuhetta.

Sanakirja ei (vielä) tunne verbiä ryssiä, joka kyllä on muuten laajalle levinnyt, mainontaankin: muuatta lonkeroa on tyrkytetty maininnalla tavutuksen ryssimisestä. Kielenhuoltaja Taru Kolehmainen kiinnitti ryssimisen yleistymiseen huomiota jo 1999 Helsingin Sanomien kirjoituksessaan. Hän arvioi, että nuori polvi ei välttämättä osaa yhdistää ryssimistä ryssään. Mitenkähän tämä asia oikein on?

Nyt kun vihapuheesta puhutaan entistä enemmän (ks. myös Olli Löytyn blogimerkintä) ja yleisesti tunnustetaan, että kaikenlaisesta vihaan lietsomisesta on päästävä eroon, ei voi muuta kuin toivoa, että ryssä-sanojakin alettaisiin miettiä siltä kannalta, miten ne mahdollisesti satuttavat muita ihmisiä. Kyllä ne satuttavat. Ettei vain satuttaminen olisi välillä tarkoituksenakin?

”Neutraaleista ilmaisuista” voisi aina puhua pitempäänkin. Vaikea kuvitella kielenkäyttöä, jossa ei otettaisi kantaa asiohin ja luotaisi kielenkäyttäjille erilaisia rooleja. Siitä on neutraalius kaukana. Kielenkäyttö ei oikein voi olla neutraalia, eikä sen tarvitsekaan. Mutta toivottavasti epäneutraali ei tarkoita automaattisesti samaa kuin loukkaava.


Palaa otsikoihin | 7 puheenvuoroa | Keskustele

30.9.2011 13.13
Leila
Tärkeä kannanotto. Kun väitetään, ettei saa ottaa kantaa tai ettei saa sanoa suoraan, tahdotaan yhä useammin oikeastaan sanoa rivien välissä, ettei enää saa luvan perästä loukata tai arvostella.

Kun joidenkin ilmausten konnotaatiot osoitetaan selväsi kielteisiksi, niiden käyttö paljasaa sanojastaan jotakin, vaikka hän kuinka muuta väittäisi. Ei kukaan enää kehtaa käyttää neekeri-sanaa, vaikka joku yrittääkin joskus väittää, ettei sillä mitään pahaa tarkoitetaa.

30.9.2011 14.40
olli löytty
Leilalle
Käytännössä tuota n-alkuista sanaa, jolla viitataan tummaihoisiin ihmisiin, kuulee yhä mm. juuri sopivana pidetyn kielen rajoista keskusteltaessa.

Yleisimmin sanaan nimittäin törmää juuri näin käytettynä: "Ei kukaan enää kehtaa käyttää neekeri-sanaa." Siinähän se taas tuli!
1.10.2011 19.17
Laura E
On yksi asia oppia historian virheistä ja koettaa välttää uusien hitlereiden ja mussolinien nousu toivomalla, että vihaan lietsovasta puheesta päästäisiin eroon.

Kokonaas toinen asia on se, että "ryssiä" on todella vitsikäs verbi, eikä se tule koskaan aiheuttamaan mitään pahaa tässä maailmassa.
3.10.2011 21.43
Neljännesryssä
asiantuntijan mietelause
Lauri Vahtren teoksesta "Absurdin suurvalta, elämää neuvostojärjestelmässä" löytyy seuraavaa:

"Venäjällä oli vuosisatoja käynyt aina niin, että teoilla ei ollut niille ajateltuja seurauksia, eivätkä seuraukset ylipäänsä versoneet niistä syistä, joista olisi voinut olettaa. Tämä näkyy myös nykyaikana. 1990- luvulla Venäjän pääministeri Viktor Tserdomyrdin tipautti jälleen kerran yhtä epäonnistumista kommentoidessaan mietelauseen: "Tavoittelimme parasta, mutta eihän siitä taaskaan mitään tullut.""

Siinä asiantunteva määrittely "ryssimiselle".

Tämä kaikella rakkaudella hyviä naapureitani, sukulaisiani ja ystäviäni, niin virolaisia kuin venäläisiä kohtaan, joiden kanssa on kiva juoda vodkaa, saunoa ja keskustella maailmankirjallisuudesta.
5.10.2011 8.13
Laura Kataja
sanojen tyyliarvot
Tässä tekisi taas mieli ensin viittailla Hayakawaan (muistista, vai onko tuon sanonut jokin muukin), jos sanan tarkoittamaan asiaan liittyy vahvoja tunteita, mikä tahansa siitä käytetty sana "likaantuu" myös (ajatellaan vaikkapa sukuelimiä tarkoittavia sanoja). Jos esim. johonkin kansanryhmään suhtaudutaan negatiivisesti, niin siihen viittaavat sanatkin saavat helposti negatiivisen sävyn.

Sitten nämä edellä mainitut "ryssät" ja "neekerit". Tuo jälkimmäinen on ilmeisesti mieletty olevan sama kuin englannin "nigger" (joka kyllä olisi lähinnä "nekru" joka ei ikinä ole muuta ollutkaan kuin haukkumasana. Toinen ongelma on se että "korvaavaa sanaa" (sana joka viittaisi henkilöön jonka sukujuuret, tai merkittävä osa niistä, on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, mitä sana aikoinaan on tarkoittanut, käytännössä tiettyä ulkonäköpiirteiden kokoelmaa) ei ole, "musta" voi yhtä hyvin olla Papualta tai Intiasta.

"Ryssässä" ei tuota ongelmaa ole, sen sijaan etymologinen omituisuus: loukkaavan pidetty sana on samaa kantaa kuin se, mitä venäläiset omassa kielessään itsestään käyttävät (ja mihin useimpien lähikieltemme Venäjää ja venäläistä tarkoittavat sanat perustuvat). Sitten tietenkin historialliset yhteydet: "laukkuryssä" tuskin oli sen kummemmin pejoratiivinen, siihen tietysti liittyivät ne mielikuvat jotka muutenkin kierteleviin kauppiaisiin.
13.2.2014 22.00
Toinen neljännesryssä
Kysyit että mahtaakohan nuorempi polvi yhdistää ryssimistä ryssään. Voin ainakin omalta kohdaltani todeta, että ei. 26 vuotta olen elänyt, ryssiä-verbiä kuullut ja käyttänyt, eikä kertaakaan ole mieleeni juolahtanut, että sana olisi johdettu ryssästä.

Kuulin tästä ensi kertaa vasta tänään. Vaikka yhteys sanojen välillä kuulostaakin selvältä, en uskonut etteikö tämä olisi vain sattumaa, ennen kuin minut osoitettiin tähän kirjoitukseen.
23.2.2014 16.39
hihhuli ja ylpeä siitä
joskus unohdus on hyvästä
Yhdyn Vesa H:n toiveeseen, että kaikenlaisesta vihaan lietsomisesta olisi hyvä päästä eroon. En kuitenkaan usko sen tapahtuvan siten, että esim. ryssiä-verbiä välteltäisiin etymologisin perustein. Yhtä hyvin voisi kristitty-sanaa voisi paheksua sillä perusteella, että khristianos oli alunperin toisuskoisten keksimä haukkumasana. Jos sanan loukkaava etymologia on kansalta unohtumassa, on se suotuisaa luonnollista kehitystä, jota ei voi eikä pidä pysäyttää. Päinvastainen juttu ovat tietysti alunperin neutraalit, myöhemmin loukkaaviksi muuttuneet sanat, kuten suomen kielen "neekeri".