Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

26.8.2010 11.27

Rukoilkaatte

Mitä kielletään, kun kielletään rukoilu?

Sanakirjan mukaan rukoilla-verbillä on kahdenlaista käyttöä: Ensinnäkin rukoilu on kääntymistä Jumalan tai muiden korkeampina pidettyjen voimien puoleen: ”Rukoilen sairaiden puolesta.” Toiseksi rukoilu on yleisemmin hartaasti pyytämistä tai anomista: ”Rukoilen häntä jättämään minut rauhaan.”

Korkeampien voimien rukoilemisen tapoja on monia: sisäinen puhe, ääneen puhuen rukoilu, laulaen rukoilu, yhdessä rukoilu; rukoilu kädet ristien, rukoilu polvistuen, rukoilu muissa asennoissa ja asentoja vaihtaen ja niin edelleen. Jotkut rukoilevat ani harvoin, jotkut jatkuvasti, monet kai toisinaan. Osa ihmisistä ei ilmeisesti rukoile koskaan.

Rukoilun tapoja on siis lukemattomia, ei yhtä. Rukoilu näyttäytyy ulospäin milloin verbaalisena prosessina (siis kielenkäyttönä), milloin muuna ruumiillisena toimintana (esimerkiksi pysähtymisenä ja asentoina), milloin näiden erilaisina yhdistelminä. Rukoilemisen prosessin ydintä lienevät kuitenkin ajattelu ja tunteminen sekä suhde: ihmisen sisimmän suhde johonkin, jota voi kutsua jumalaksi. Todennäköisesti rukoilla voi ilman sanojakin, ilman sisäistä tai ulkoista puhetta.

Jonkin sortin ateistina kysynkin nyt Espoon keskuksen LadyFitness-kuntokeskuksen omistajalta, mitä kielsitte, kun kielsitte ”rukoushetket” kuntokeskuksen tiloissa. En pysty ymmärtämään, mitä haittaa minkäänlaisesta rukoilemisesta voi kenellekään olla. Ja mitä aiotte seuraavaksi kieltää?

Kovaäänisen saarnaamisen osakekursseista ja sijoitusrahastoista? Hekumallisen hehkutuksen zumba fitnessistä, downsiftingistä & funktionaalisesta superfoodista?

Maailman julmuutta ja hulluutta pohtivan sisäisen puheen tiloissanne?

Myös Sinä olet tervetullut rentoon joukkomme!” kutsuu mainoksenne. Kuka Sinä on?

Palaa otsikoihin | 6 puheenvuoroa | Keskustele

26.8.2010 12.50
Armollinen
:)
Hahhaa! Tämä on hyvä!
26.8.2010 18.47
Rukoilijasirkka
Rukoilen että kaikenlainen pikkumainen turhanpäiväinen kieltäminen katoaisi niin Espoon LadyFitnessin pukuhuoneista kuin kaikkialta maailmasta.
26.8.2010 19.04
Hurtta
Mitäkö kuntokeskus kieltää? Se kieltää seuraavankaltaisen,päivittäin 2-3 kertaa kuntokeskuksen aukioloaikana tapahtuvan rituaalin:

http://www.youtube.com/watch?v=kScrL8m1qMs

Tietenkin kuntokeskus olisi voinut olla tarkempi kieltonsa kohteesta mutta käyttämällä yleiskäsitettä "rukoushetki" se mahdollisti hiustenhalontaan viehättyneiden Heikkisten purkautumisen.

Jonkin sortin agnostikkona minua ei sinänsä häiritse rukousrituaali, uskokoon kukin mihin haluaa. Luulisin etten kuitenkaan haluaisi mennä vaihtamaan vaatteitani tai suihkuun tai saunaan tuon joukkorituaalin aikana.

Enkä kyllä myöskään ymmärrä miksi rukousrituaali pitää suorittaa juuri kuntokeskuksen pukuhuoneessa kun käsittääksen parin sadan metrin päässä olisi tarkoitukseen pyhitetty rukoushuone...
26.8.2010 20.51
Jukka K. Korpela
Teräviä huomioita Heikkiseltä
Rukoileminen voi tietysti olla äänetöntäkin ja muille ihmisille huomaamatontakin, joskin silloin taitaa todellisuudessa usein olla kyse vain mietiskelystä tai jopa fiilistelystä, jonka ihminen mielessään selittää rukoiluksi. Yleensä uskonnolliseen käyttäytymiseen kuuluu rukoileminen tavalla, jonka muut ihmiset voivat havaita, vaikka sitä ei heidän takiaan harrastettaisikaan. Tietysti ihminen, joka rukoilee ääneen tai jopa maahan heittäytyen, tulee siten ilmaisseeksi jotain uskostaan muille, tahtoen tai tahtomattaan.

Lady Fitness -kuntokeskus on mitä ilmeisimmin halunnut kieltää musliminaisia harjoittamasta uskontonsa käskyihin kuuluvia rukouksia kuntokeskuksen tiloissa. Toissijaisesti kiellon voisi ajatella koskevan muutakin sellaista uskonnonharjoitusta, jonka muut ihmiset voivat havaita, mutta eipä Suomessa sellaista juuri esiintyne tällaisissa yhteyksissä.

Kannanotto on siis todellisuudessa tiettyyn uskontoon kohdistuva ja siksi epäviisas, tai ainakin huonosti muotoiltu. Tähän on luultavasti vaikuttanut halu välttää konkreettisia ilmauksia. Näin on onnistuttu leimautumaan juuri sillä tavalla, jota varmaan haluttiin välttää: muslimivastaisiksi. Fiksu muotoilu olisi kyllä ollut vaikea löytää, mutta sitä ei ilmeisesti yritettykään.

Uskonnonvapaus ei tietenkään sisällä oikeutta harjoittaa uskontoa muiden hallitsemissa tiloissa tavalla, jota he eivät hyväksy. Voi kyllä kysyä, miten laajalle kielto-oikeus ulottuu nykyisessä yhteiskunnassa, joka korostaa ihmisten perusoikeuksia. Muiden asiakkaiden häiriintyminen lienee hyväksyttävä peruste, ja tunnetusti ihmiset voivat häiriintyä melkein mistä vain. Uskonnonvapauteen voisi lukea senkin, että saa esimerkiksi harrastuksensa parissa pysyä erossa muiden ihmisten näkyvistä ja kuuluvista uskonnollisista rituaaleista. No, tämä menee jo melko lailla kielenulkoiseen maailmaan... mutta sanoisin, että kyllä rukoilemisesta voi olla muille haittaa.

Nimimerkki ”Hurtta” on kyllä sikäli hakoteillä, että islamiin ei suinkaan kuulu rukoileminen vain tarkoitukseen pyhitetyissä paikoissa; jo rukoilemista koskevat islamin vaatimukset tekevät sellaisen mahdottomaksi. Eivätkähän rukoilevat kristitytkään suinkaan rukoile vain kirkoissa; käskeehän Raamattukin: ”rukoilkaa lakkaamatta”. Siksi on epäolennaista, miten lähellä lähin ”rukoushuone” on.
28.8.2010 20.04
Zepa
Voisiko nyt saada islamin suunnasta vaihteeksi vähän kulttuurista ymmärrystä kuntosalitoiminnan suuntaan? Rukoilijoilla tuntuu olevan lähinnä uhmaikäinen asenne nyt koko juttuun.

Eli suomeksi: toiminnoille ja rituaaleille on paikkansa. Mua ei kovin edes ihmetytä, etten varmaankaan saisi nukkua tai rukoilla Suurta Kurpitsaa Sokoksen näyteikkunassa. Miksi on kummallista, ettei kuntosalin pukuhuoneessa saa suorittaa rukousrituaaleja?
31.8.2010 20.10
Jukka K. Korpela
Kulttuurista ymmärrystä
Islamiin kuuluvat määrättyinä aikoina suoritettavat päivittäiset rukoushetket. Jopa Suomen evankelis(-)luterilaisen kirkon sivuilla on tästä melko oikeaan osuva kuvaus:
http://www.evl.fi/kkh/kuo/klk/uu/islam.htm

Islamiin siis kuuluu ajatus, että rukouksilla on aikansa, ja ne on suoritettava, oltiin missä tahansa. ”Rukous” tarkoittaa tässä toki jotain muuta kuin useimpien suomalaisten mielikuvissa, mutta olennaista on, että se on niiden velvollisuuksien täyttämistä, jotka muslimilla on Jumalaa kohtaan.

Kyse on siis todellisesta kulttuurien yhteentörmäyksestä, vaikka toisen ”kulttuuri” on ehkä toisen mielestä älytöntä ählämsählämiä tai toisaalta juurettoman ihmisen kummallista allergiaa kaikkea sellaista kohtaan, joka voi tuoda mieleen uskonnon tai jopa Jumalan. On varmasti ihan totta, että monet vaivaantuvat toisten uskonnonharjoituksesta, mutta mikähän tämän vaivautuneisuuden syy ja ydin on?

Uskonnon alalla, kuten muissakin asioissa, taitaa päteä, että ihmiset ovat valmiit suvaitsemaan vain sellaista, minkä ymmärtävät. Tämä ei olisi kovin vakavaa, jos ymmärrys olisi laajampi.

Alkuperäiseen hyvään huomioon palatakseni: rukoilemisen kieltäminen on todella suhteetonta. Se on aivan verrattavissa siihen, että kiellettäisiin puhuminen, ajatteleminen, rakastaminen tai iloitseminen. Eri asia on, jos ruvetaan tarkastelemaan kovaäänistä puhetta, ääneen ajattelemista hiljaisuutta vaativissa tilanteissa, rakastelemista julkisella paikalla tai meluavaa ilakointia esimerkiksi hautajaisissa.