Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

12.7.2011 11.03

Pullaa ja muuta ympäripyöreää

Kaupan päälle kansanetymologiaa!

Söimme tuossa juuri tuoretta kanelipullaa ja jälkiruuaksi – masut pyöreinä, pullollaan – aloimme maistella sellaisten sanojen kuin pulla, pullea, pullo ja pallo suhteita toisiinsa. Pullasta tuli mieleen Pilli, ja näin oltiinkin jo klassikkojen äärellä. (Pyöreä on pallomme ja ympäripyöreä kielemme!)

Pilli ja Pulla ovat tietysti Pekka Töpöhäntää kiusaavan ilkeän Monnin apureita. Muistaakseni Pilli ei ole erityisen laiha eikä Pulla erityisen lihava, vaikka suomenkielisistä nimistä voisikin niin päätellä. Alkuteoksessa Pilli onkin Bill ja Pulla Bull.

Mutta ne pyöreyssanojen väliset suhteet, hm... Äkkiseltään luulisi, että ainakin pulla ja pullea liittyvät ilman muuta alkuperältään toisiinsa. Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan pulla on lainaa suomenruotsin sanasta bulla (ruotsinruotsissa bulle). Germaanista alkuperää lienee myös pullo. Pullea taas on sanakirjan mukaan johdos deskriptiivisestä sanavartalosta, jonka muita johdoksia on myös lähisukukielissä (karjalan pullukka, viron murteellinen pullas).

Koska en ole etymologi, en uskalla mennä tämän pitemmälle. Kiehtovalta kuitenkin tuntuu ajatus erilaisten pyöreyksiin viittaavien sanojen (pulla, pullea, pallo, pullo; ball, bold jne.) yhteisestä alkulähteestä. Lienee kuitenkin sokerihumalaisen pään tuottamaa ihanaa satua, sellaista, johon kielitieteellisessä kirjallisuudessa viitataan kansanetymologioina.

Ehkäpä joku oikea etymologi ratkaisee tämän suorastaan pullistelevan ongelman?

***
Muuten, tässä vielä esimerkkejä Kotuksen verkkosivuilla julkaistuista teksteistä, joissa mainitaan kansanetymologioita:

Kauhea kankkunen

Jääkalloja ja pääkalloja

Juhannus ja mittumaari

Lummenteen rannalla


Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa | Keskustele

13.7.2011 9.38
Bold? Suomeksi rohkea, julkea, selväpiirteinen. Millä tavalla se viittaa pyöreyteen? Bold face, puolilihava kirjasinlaji, ei sekään selitä asiaa, koska eihän kyse ole pyörydestä, ellei sitten suomalaisen käännöksen kautta, jos oikein pinnistää ja ajattelee, että lihavoitu kirjain olisi jotenkin pyöreä muodoltaan, ööh.

Uskon kuitenkin, että kaikkien näiden sanojen yhteinen etymologinen esi-isä on paavin bulla.
13.7.2011 12.17
paavi
pyöreyttä bullassakin taustalla...
Katsaus Online etymology dictionaryyn (http://www.etymonline.com/):

ball (1)

"round object," O.E., from O.N. bollr "ball," from P.Gmc. *balluz (cf. O.H.G. ballo, Ger. Ball), from PIE base *bhel- (2) "to swell" (see bole). The verb meaning "copulate" is first recorded 1940s in jazz slang. To be on the ball is 1912, from sports. Ball-point pen first recorded 1946. Ball of fire when first recorded in 1821 referred to "a glass of brandy;" as "spectacularly successful striver" it is c.1900. Ball and chain as a prisoner's restraint is recorded from 1835; as "one's wife," early 1920s.

bold

O.E. beald (W.Saxon), bald (Anglian) "bold, brave, confident, strong," from P.Gmc. *balthaz (cf. O.H.G. bald "bold, swift," in names such as Archibald, Leopold, Theobald; Goth. balþei "boldness;" O.N. ballr "frightful, dangerous"), perhaps from PIE *bhol-to- suffixed form of *bhel- (2) "to blow, swell" (see bole). O.Fr. and Prov. baut "bold," It. baldo "bold, daring, fearless"



bole

early 14c., from O.N. bolr "tree trunk," from P.Gmc. *bulas (cf. M.Du. bolle "trunk of a tree"), from PIE *bhel- (2) "to blow, swell" (cf. Gk. phyllon "leaf," phallos "swollen penis;" L. flos "flower," florere "to blossom, flourish," folium "leaf;" O.Prus. balsinis "cushion;" O.N. belgr "bag, bellows;" O.E. bolla "pot, cup, bowl;" O.Ir. bolgaim "I swell," blath "blossom, flower," bolach "pimple," bolg "bag;" Bret. bolc'h "flax pod;" Serb. buljiti "to stare, be bug-eyed;" Serbo-Cr. blazina "pillow").

are Germanic loan-words.

bull (2)

"papal edict," c.1300, from L. bulla "sealed document" (cf. O.Fr. bulle, It. bulla), originally the word for the seal itself, from bulla "round swelling, knob," said ultimately to be from Gaulish, from PIE *beu-, a base supposed to have formed words associated with swelling (cf. Lith. bule "buttocks," M.Du. puyl "bag").








13.7.2011 14.07
Kyllästynyt
Ja jälleen kerran...
... tuota pakkoenglantia kun lähdetään jotain perustelemaan. Eivätkö suomalaiset osaa, tunne ja tunnista enää mitään muuta kieltä kunnolla (eivät edes suomea)?

Onko englanti suomalaisille se ainoa oikea mittapuu mihin verrata ja mihin verrataan?