Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

10.5.2012 15.32

Olettaminen, tuo suostuttelevan kielenkäytön ihana ominaisuus

Ylijohtaja Vartiaisen madonluvut herättävät kriittisen lingvistin. Vai ovatko nämä sittenkin toimittaja Elosen madonlukuja?

En tiedä, mitä Vattin uusi ylijohtaja Juhana Vartiainen oikeasti on haastattelutilanteessa sanonut. Olen sen tiedon varassa, jonka toimittaja Piia Elonen luettavakseni tarjoilee. (Helsingin Sanomat, A Uutiset, 10.5.2012.)

Otsikko: Vartainen haluaa potkia suomalaiset töihin

Jutun alku: Suomalaisten vapaa-ajan löllöttely saa riittää. Nyt tarvitaan pidempää päivää, lisää työtunteja ja vähemmän eläkevuosia.

Toinen kappale: Kotiäiti ei saa velttoilla hoitovapaalla liian pitkään, nuori vitkastella koulunpenkillä tai työläinen valua aikaisin eläkkeelle. Ja omistusasumisenkin sietäisi kallistua.

Uutistekstin alulle on leimallista rankka yleistäminen ja monenlaisiin olettamuksiin nojaaminen: Suomalaiset eivät tee töitä, ainakaan tarpeeksi (eihän heitä muuten kannattaisi potkia töihin).  Suomalaiset löllöttelevät vapaa-ajallaan, ja ilmeisesti vapaa-aikaa on liikaa. Työpäivät ovat liian lyhyitä, työtunteja tehdään liian vähän ja eläkkeellä ollaan liian kauan. Kotiäidit velttoilevat hoitovapaalla. Jne.

Ugh, olen vaikuttunut. Ei muuta kuin lisää töitä! Lopetetaanpas se laiskottelu!

Ja toisaalta: eikö viime vuosina ole puhuttu enemmänkin siitä, että töitä tehdään jo nyt liikaa. Vartiainen ja Elonen, mihin olettamuksenne perustuvat? Mikä on kielitietoisen provokaationne perimmäinen tarkoitus?


Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa | Keskustele

11.5.2012 11.37
Erkki (eka)
Ruotsin tuomisia?
Eikös tämä Vartiainen ole vaikuttanut pitkään Ruotsissa? Joku osannee arvioida, miten paljon noissa madonluvuissa on entisen asemapaikan vaikutusta.

Ruotsissa esimerkiksi omistusasunnot ovat usein ns. bostadsrätt-tyyppisiä asumisoikeusasuntoja, jolloin ostajalla on oikeus käyttää asuntoa mutta hän ei omista sitä.

Ehkäpä niissä ei ”löllötellä” samalla tavalla kuin Suomessa tehdään – Vartiaisen/Elosen mukaan.
11.5.2012 22.43
Ei lingvisti
Kielen varjolla
Mikäs tässä nyt on sellaista lingvismiä, että pitää olla "kriittinen lingvisti"?

Kyllä poliittisista kannanotoista voi kirjoittaa ihan poliittisella tasolla. Ei siihen tarvita keppihevoseksi, aasinsillaksi eikä seepranraidaksi asian selittämistä "kielitietoiseksi". Tosin sopisi kyllä miettiä, mitkä foorumit ovat poliittista väittelyä varten ja mitkä jotain muuta.

Eikä tarvitsisi väittää ajatuksia toimittajan eikä haastatellun ajatuksiksi, jos ei todellakaan tiedä mitään muuta kuin on sanomalehdestä lukenut.
13.5.2012 1.10
Ihmettelevä
Mitä kummaa?
Mitä ihmettä tämä poliittinen vatvominen tekee Kotuksen blogissa?
14.5.2012 10.45
Erkki (eka)
Mites verbit?
Voisko noista pejoratiivisista frekventatiivijohdoksista sentään repiä jotain lingvististä: löllötellä, velttoilla, vitkastella, laiskotella... Kuka keksii?
15.5.2012 10.55
Pejor-Antti
Verbejä lentelee
Ilmeisesti ”pejoratiivinen frekventatiivijohdos” on jonkinlainen haukkumasana taikka tarkoittaa, että joku haukkuu.

Mitähän niistä pitäisi repiä? Löllötellä, velttoilla, vitkastella ja laiskotella ovat mukavan, leppoisan ja sopusointuisen elämäntavan ja -asenteen verbejä. Ainakin monen mielestä.

Siksi niillä pilkkaaminen osuu omaan nilkkaan. Köyhät kyykkyyn -linjan ja Työ tekee vapaaksi -periaatteen ajaminen sellaisella sanailulla ehkä vahvistaa samoinuskovien yhteyttä mutta tuskin käännyttää ketään, pikemminkin päinvastoin. Kielitietoisuudesta tässä ei siis ollut tietoakaan.

Yhteyden vahvistamisen lisäksi tässä on kyllä myös kiihotusaspekti. Jos sivistyssanoja halutaan käyttää, kyse ei ole provokaatiosta (jonka on tarkoitus saada vastustajat reagoimaan) vaan demagogiasta.

Aika moni ns. tavallinen suomalainen saadaan nousemaan yhteiskunnan loisia, kuten työttömiä, kotiäitejä, vanhuksia ja nuoria vastaan, kunhan sanat asetellaan sopivasti.

Mutta mitä ”olettamukset” tähän kuuluvat? Kysehän on kansankiihotuksesta.Ei mistään kyseenalaisten olettamusten salakuljettamisesta järkevän päättelyn lähtökohdiksi, vaan järkiajattelu pitää saada pois pelistä, samoin normaali tunteiden kirjo, johon kuuluu em- ja sympatia.

Enkä ymmärrä, miksi toimittajaa pitää syyttää haastateltavan kannanotoista. Toimittaja tekee työnsä hyvin, jos jutusta ilmenee haastateltavan kanta mahdollisimman selvästi, olipa se sitten lumoava tai karmaiseva.