Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

8.11.2012 10.08
Vesa Heikkinen

Oikeustieteen vai oikeustieteiden opiskelua?

Pekka Keloneva ehdotti aihetta.

Pekka Keloneva on kiinnostunut yliopistojen tiedekuntien ja tieteiden nimistä, erityisesti yksikön ja monikon käytön perusteista. Tässä hänen ajatuksiaan:

Huomasin, että Lapin yliopistossa on oikeustieteiden tiedekunta, Turussa ja Helsingissä oikeustieteellinen tiedekunta. Kaikissa kolmessa opiskelee oikeustieteen ylioppilaita ja valmistuu oikeustieteen maistereita.

Jäin pohtimaan, miksi Lapissa käytetään monikkomuotoa tiedekunnan nimessä. Ajoittain syyllistyn myös itse siihen, että puhun oikeustieteiden opiskelusta. Ymmärrykseni mukaan pitäisi puhua oikeustieteen opiskelusta.


Palaa otsikoihin | 7 puheenvuoroa | Keskustele

8.11.2012 11.37
Väinämöinen
Johdomukaisuutta
Lapin yliopistossa on myös yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja kasvatustieteiden tiedekunta, vaikka kasvatustieteestäkin puhutaan yleensä yksikössä.

Ehkäpä kaikkialla ei ole osattu ihan tyylikkäästi siirtyä vieraiden esikuvien mukaisista vanhoista adjektiivimääritteistä ("lääketieteellinen tiedekunta") genetiivimääritteisiin.

Esiintyyhän jossakin myös "lääketieteiden tiedekunta", ainakin Googlen mukaan. Tarkoittaneeko sitten sellaista, missä opetetaan ja tutkitaan myös ns. vaihtoehtolääketiedettä? ☺
9.11.2012 7.59
Laura Kataja
Vaihtoehdot
Väinämöiselle: Voipihan tuo noinkin olla. Tai sitten ajatuksenkulku on mennyt siten että pidetään lääketieteen eri osa-alueita eri tieteinä, yhtesnimiitys "lääketieteet". Samaahan voisi ajatella oikeustieteestä (ja melkein mistä tahansa tieteenalasta): siellä on osa-alueita. Ja sitten tulevat vielä eri tieteenalojen väliin putoavat tutkimustavat, kuten vaikkapa paleo- tai arkeomagnetismi (maan magneettikentän vaihteluiiden historian tutkeminen arkeologisten tai paleontologisten kohteiden avulla).
9.11.2012 10.49
pekka välieurooppa
tieteellinen/-set
ymmärtäisin asian niin että esim yhteiskuntatieteitä on niin erilaisia ja paljon (käsite on myös uudempaa perua) että siinä sopisi käyttää monikkoa mutta oikeustiede, lääketiede perinteisesti pysyisivät yksikössä näiden käsitteiden vakiintuneisuuden vuoksi, siksi vanhemmissa yliopistoissa ne ovat edelleenkin lääketieteellinen ja oikeustieteellinen tiedekunta.
olihan aikoinaan myös kiistaa käsitteestä teknillinen yliopisto mikä haluttiin modernisoida muotoon tekninen mutta muistaakseni tämä hanke ei mennyt läpi.
saksankielisessä terminologiassa puhutaan esim lääketieteestä myös koko parannustieteenä (gesamte Heilkunde), mihin sitten myös erilaiset osa-alueet kuuluvat.
mitä vaihtoehtolääkintään tulee niin siitä ei oikeastaan voi puhua tieteenä koska sen tuloksia ei voi tieteellisesti mitata, mikä on tieteen edellytys ja sitä Suomessa usein myös uskomustieteeksi nimitetään (virheellisesti tosin, koska tiede jne...)
9.11.2012 13.28
Väinämöinen
Keinotekoista
Laura Kataja, jos monikkoa perustellaan tieteen eri osa-alueiden pitämisenä eri tieteinä, niin miltä tuntuisi ”fysiikoiden laitos”, ”teologioiden tiedekunta”?

Eiköhän monikollisuus ole tässä vain omanarvontunnon pönkittämistä. Monikko tuntuu vaikuttavalta, ainakin käyttäjästään.
12.11.2012 9.21
Laura Kataja
Yksi monien puolesta
Väinämöiselle: Enpä väittänytkään, että tuo olisi oikein. Arvelin vain että tuossa voisi olla se logiikka joka on johtanut monikon käyttöön.

14.11.2012 11.18
Timo Savolainen
tieteen/tieteiden
Asia on ainakin oikeus- ja lääketieteen osalta selvä: yksikkö. Sitä vastoin olen kuullut puhuttavat "valtiotieteen maisterista" ja "valtiotieteiden maisterista", ja sama kauppat. kohdalla. Olisi hauska saada asiaa "lopullinen ratkaisu".
14.11.2012 12.57
Väinämöinen
Valtiotiedettä ei ole
Joitakin tieteitä kutsutaan hämmentävästi ”valtiotieteiksi”, lähinnä perinteen vuoksi. Yliopistossa on valtiotieteellinen tiedekunta, joka ainakin aiemmin oli yleinen haahuilupaikka, jonne pääsyvaatimuksena oli selviäminen Porthanian pyöröovista. Nykyisin ehkä jotain vakavampaa. Mutta se oli alusta alkaen yhteiskuntatieteitä varten, ei suppeasti valtiotieteitä.

Yliopisto lienee säilyttänyt vanhan nimityksen erottaakseen ”valtiotieteellisestä” valmistuneet niistä, jotka ovat opiskelleet yhteiskuntatieteellisessä korkeakoulussa, jota nykyisin sanotaan leikillisesti ”Tampereen yliopistoksi”. Taustalla lienee myös se, että yliopiston vanhassa tehtävässä keskeistä oli valmistaa virkamiehiä valtion tehtäviin.

”Valtiotiede” yksikössä ei tarkoita oikein mitään, ei ainakaan määrättyä tieteenalaa.

Tutkintonimikkeissä on joka tapauksessa monikko, kuten myös muunkielisissä vastineissa:
http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/tietoa/tutkinnot.html