Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

12.4.2011 8.55

Nokia-slangissa demotaan soluussöneita

Ken syyttävällä sormella osoittaa, kokeilkoon itse elää vieraskielisessä ympäristössä ja puhua sen jälkeen kaunista kieliopillisesti oikeanlaista äidinkieltä.

Mitä siitä seuraa, kun suomenkieliset työskentelevät yrityksessä, jonka työkieli on englanti? Miten käy heidän suomelleen?

Eihän siinä kaksisesti näytä käyvän, ei ainakaan, jos on uskominen Nokian Äänessä eli Nokian omassa blogissa julkaistua kirjoitusta Nokia Finglish: Me riliissataan divaisseja.

Kirjoituksen mukaan nokialaisten työpuheessa käytetään mieluummin englannista väännettyä ilmausta kuin samaa tarkoittavaa suomenkielistä sanaa. Nokialainen riliissaa (julkaisee), äkruuaa (siirtää), söörtsii (etsii) ja plänää (suunnittelee).

Tässä lisää ”Nokia Finglishiä”: divaissit (laitteet), programmit (tuoteohjelmat), fläshätä (vaihtaa softa), apdeitata (päivittää), rämpätä (tulla markkinoille), commssi (viestintä), presentoida (esittää), komsplänit (viestintäsuunnitelmat),  press riliissi (lehdistötiedote), kiimessu (pääviesti), eventti (tapahtuma), plätformi (alusta), änaunsata (julkaista), autsoorssata (ulkoistaa), vendori (alihankkija).

Blogimerkinnän kirjoittaja puhuu salakielestä ja arvelee, että se kuulostaa kauhealta. Mutta minkäs teet! Englanti tarttuu kuin tauti:

”(...) vaan ken syyttävällä sormella osoittaa, hän kokeilkoon itse elää vieraskielisessä ympäristössä ja puhua sen jälkeen kaunista ja kieliopillisesti oikeanlaista äidinkieltä. Ei ole nimittäin helppoa!”

Kotuksen julkaisemassa kielipoliittisessa toimintaohjelmassa esitetään kaino toive yrityksille: Suomessa toimivien yritysten tulee pitää erinomaista suomen kielen taitoa ansiona ja palkita siitä.

Nokian sisäisessä käytössä heidän suolantinokiansa varmasti pelittää ja jekkasee hyvin. Ongelmia saattaa syntyä silloin, kun asioista pitäisi puhua ei-nokialaisille, esimerkiksi meille ei-diginatiiveille.


Palaa otsikoihin | 8 puheenvuoroa | Keskustele

12.4.2011 10.56
Ilkka L
Olet varmaan aiheesta huolissaan?
Suurin osa noista sanoista on puhekielessä ihan ymmärrettäviä muillekin kuin Nokian työntekijöille. Eikä noita sanoja kukaan kirjoitakaan, selvästi puhuttua kieltä kun ovat.

Kielen päämerkitys kun kuitenkin on toimia kommunikaatiovälineenä, sillä on käyttäjäympäristössään taipumus muovautua helpoimmin käytettäväksi ja ymmärrettäväksi.

Minusta noissa esimerkeissä oli hienoa, miten kielen perusrakenne, ja esim. verbien persoonamuodot tai substantiivien taipuminen sujuvasti suomalaistaa minkä ulukomaankielisen sanan tahansa. Vokaalisointu sen sijaan näyttäisi olevan heikompi piirre, joka väistyisi.

Olkaa te kielen ammattilaiset vain huolissanne ja laatikaa vaikka kielipoliittisia toimintaohjelmia. Me muut puhutaan sellaista kieltä millä viesti parhaiten menee perille.
Ja ehkä se Nokiakin katoaa maasta kokonaan ennen kuin ennättää tehdä suurempaa vahinkoa rakkaalle suomenkielellemme.
12.4.2011 10.59
Vesa Heikkinen
Joo, olen aina huolissani silloin, kun joudun asioimaan kännykkähuollossa tms. ;) Sitä samaa nokiaa sieltä minulle tarjotaan, vaikka en ymmärrä siitä juuri mitään. Yritin kyllä kirjoittaa, että nokia on minusta aivan ookoo Nokian sisäisenä kielimuotona, mutta ongelmia saattaa tulla, kun pitäisi puhua muillekin.
12.4.2011 11.15
Ilkka L
Mitä halutaan viestiä.
Niin, ehkä siinä asiakaspalvelutilanteessa käytettyjen sanojen ei ole tarkoituskaan viestiä asiasisältöä, vaan sitä, että tiskin takana oleva tietää miten asia on, eikä asiakkaan tarvitsekaan sitä tarkemmin tietää.

Sama se on autokorjaamolla. Turha kysellä liian tarkkaan, kun ei tiedä, mikä se solenoidi on. Ja onko niitä muuten edes nykyisissä autoissa?

Sähköisissä laitteissa asiakkaan omaksuttavissa oleva tieto taitaa yleensä olla tasoa onko vika raudassa vai ohjelmissa.

Huonoa asiakaspalveluahan se tietysti on, jos asiakas jää tyytymättömäksi.
12.4.2011 13.36
Matkapuhelin
Ei kannata langeta tuohon loveen
Ensin ajattelin, että mikäs siinä, jos työyhteisössä halutaan puhua hauskasti oman yhteisön ammattikieltä. Mutta siinä vaiheessa kun nokialainen antoi ymmärtää, ettei kyse ollutkaan viattomasta ammattislangista, vaan suoranaisesta kyvyttömyydestä puhua enää kunnon suomea, päätin protestoida.

Henkistä laiskuutta! Jos kaikki maailman monikielisissä (tai edes kaksikielisissä) yhteisöissä elävät tai työskentelevät olisivat yhtä laiskoja kuin nokialaiset pitämään puhumansa kielet erillään, niin kukaan ei kohta puhuisi mitään kieltä.

Uskon vahvasti, että kannattaisi nähdä se pieni vaiva, että "press riliissin" asemesta kaivaisi muistinsa syövereistä sanan "lehdistötiedote" jne., silloin kun puhuu työyhteisön ulkopuolisten kanssa. Mitä vaikeammalta se tuntuu, sitä kiireellisempää on alkaa käyttää hoksottimiaan nyt!
12.4.2011 13.52
Kyllästynyt
Niinpä tietysti, pyhästä pakkoenglannista ei tietenkään ole mitään haittaa tai varaa suomen kielelle, joka muuta kehtaa väittää vaietkoon.
25.4.2011 10.25
Tove Skutnabb-Kangas
Entäs jos ei asu Suomessa?
Suomessa asuvat Nokialaiset sentään voivat helposti löytää nuo sanat. Entäs me jotka olemme lähteneet Suomesta ennenkuin tietokoneita oli!! Minä opettelen nyt bookmarkkeja ja indeksejä ja faileja ja työpöytiä suomeksi juuri yhdeksän täyttäneen tyttärenpojan avulla. Kummasti vain hän osaa tehdä kaiken minun tietokoneellani, ei vain silloin kun on englanninkielinen ohjelma vaan myöskin kun se on asuinmaani Tanskan kielellä. Ja ohjaa minua skaipissa ja iChatissä: Mommo, paina tuota emotikonia, neljäs kolmannella rivillä, se ängri, se on suomeksi vihainen. - Onneksi sentään lehdistötiedote oli olemassa jo yli 30 vuotta sitten, mutta kun luen suomenkielistä oman alani kirjallisuutta, sielläkin on vaikka kuinka vieraita sanoja, ja syntaksi tuntuu kovasti kapulamaiselta. Joskus j(vaikka harvemmin) jopa Auli Hakulisen teksti. - Mutta aina suomalainen IT-guruni (vävy) ymmärtää ongelmani vaikka käytän vielä pahempaa kuin Nokian slangi.

Pitäisikö olla suomenkielen opas mahdollisille paluumuuttajille? Olen ruvennut alleviivaamaan itselleni outoja sanoja ja ilmaisuja - ne onneksi ymmärtää (KIITOS suomen kieli läpinäkyvyydestä) mutta ennenkuin ne saa omaan aktiiviseen käyttöön, menee varmaan vuosia.
Tove Skutnabb-Kangas
5.9.2011 11.43
Nina Palmgren
Ammattislangina finglish
Minäkin olen tutkinut suomalaisten teknisten viestijöiden kielitietoisuutta ja kielellisiä asenteita pro gradu -työssäni "Ammattislangina finglish - Teknisten viestijöiden anglohybridi osana globalisaation diskurssia" (2007):

http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.php?id=17508
5.9.2011 20.02
Kyllästynyt
Kuvaavaa...
... ettei tuossakaan gradussa voitu käyttää (use) suomen kielisiä käsitteitä (finnish terms) "selittämättä" niitä lukijoille (readers) englanniksi (in english).