Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

26.5.2011 14.57

Neekeri

Ei vihata toisiamme. Hyysätään toisiamme.

Vuodelta 1935 olevassa tietosanakirjassa (Otava) on sekä hakusana neekerit että hakulauseke valkoinen rotu. Neekereistä kirjoitetaan pitkälti yli puoli sivua, valkoisesta rodusta kaksi riviä.

Neekereistä kirjoitetaan näin: ”Afrikan tummaihoinen väestö (bušmannit ja kääpiöt ovat vaaleampia) ja tämän joko orjakaupan välityksellä tai muuten muihin maanosiin joutuneet jäsenet.” Tekstissä puhutaan neekereiden ”levinnäisyysalueesta”. Neekereiden sanotaan olleen aina ”yksinomaan vastaanottavia” (esim. naudat, lampaat yms. tuotu muualta, maissi Amerikasta ja kookospalmu Arabiasta), ja ”lyhytikäisten neekerivaltioiden hallitsevat luokat ovat olleet vierasrotuisia”.

Valkoisesta rodusta tietosanakirjassa mainitaan ykskantaan ”eurooppalais-etuaasialais-välimereisestä rotupiiristä käytetty nimitys”.

Nykynäkökulmasta tietosanakirjan teksti on tietysti puutaheinää. Tällaista epätietoa Suomessa on imetty äidinmaidossa ja välitetty isältä pojalle.

Nyt kuumana hehkuvassa neekeri-keskustelussa tuo vanha epätieto nostaa taas päätään. Aika tuntuu olevan otollinen radikaalillekin suvaitsemattomuudelle.  Lyödynkin on löydettävä joku, jota lyödä.

Loppujen lopuksihan tämä on hyvin yksinkertainen asia: jokainen kielenkäyttäjä voi kysyä itseltään, kannattaako käyttää sellaisia sanoja, joista tietää monien loukkaantuvan ja joiden avulla pidetään yllä esimerkiksi vihaa ja rasismia ruokkivaa ilmapiiriä. Ei kannata.

Ks. myös nämä:

Puhetta maahamuutosta

Suomen kielen lautakunta: Vuosi 2000

Wikipedia

Anna Rastas

Ylen Aamu-TV


Palaa otsikoihin | 13 puheenvuoroa | Keskustele

26.5.2011 18.17
Ripsa
Entä mustalaiset?
Hei!

Olen monta kertaa kysynyt romaneiksi virallisesti kutsutuilta ihmisiltä, miten he haluavat itseään kutsuttavan. Useimmiten vastaus on että mustalaisiahan me ollaan ja te valkolaisia. Ehkä nuorempi sukupolvi vastaa että olemme romaneita.

Kun olin lapsi, mustalaisten syrjiminen oli jokapäiväistä, useilla ei ollut edes vakituista kotia. Isoäidin luokse majoittui joka vuosi sama mustalaisperhe, jossa oli valkolainen emäntä, heinäntekoajaksi. Nukkuivat aitassa, seitsemän lasta oli hevoskärryjen perässä.

Yritin saada leikkimään ikäistäni poikaa. Hän heitti minua kivellä. En käsittänyt reaktiota lainkaan, mutta varmuuden vuoksi en kertonut siitä kellekään aikuiselle. En tahtonut tappelukierrettä omalle pihalle. Ei ollut tapana kannella kestään.

Tämä oli siis 1950-luvun alkua. Siis aivan äsken.

Siis: on puhuteltava ihmisiä niin kuin he tahtovat itseään puhuteltavan. Käyttäydyttävä niin kuin tahdot muiden käyttäytyvän itseäsi kohtaan.
26.5.2011 23.41
Ei hyysätä!
Selvää on, että ei pidä käyttää sanoja, jotka ruokkivat rasismia ja vihaa.

Sen sijaan hyysäämistä en pitäisi mitenkään hyvänä vaihtoehtona. Nythän jo englanninkielisellä kielialueella sanaa "valkoinen" pidetään poliittisesti epäkorrektina! Hyysääjät varmaankin pelkäävät, että se saattaa muistuttaa kuulijoita siitä, että kaikki eivät ole valkoisia... Ns. hyvä tarkoitus johtaa siihen, että maailmassa vallitsevista tosiasioista ei saa puhua.

Hyysääminen sitä paitsi johtaa helposti alentuvaan asenteeseen: "niiltä" ei saa vaatia eikä edellyttää mitään (koska eiväthän ne pysty mihinkään?)
27.5.2011 8.04
Vesa Heikkinen
Tarkoitan "hyysäämisellä" sitä, että huolehdimme toisistamme kaikki.

Ks. tarkemmin:
http://www.puhettamaahanmuutosta.fi/nainko_hyysataan/-_yhdessa_hyysaten
27.5.2011 10.00
Laura Kataja
Vanhat määritelmät
Nyt tässä ei ole vanhoja tietosanakirjoja joista tarkistaa, mutta jossakin vanhassa tietoteoksessa muistelen nähneeni jaon neljään "päärotuun" joita olivat mustat eli neekerit, valkoiset, keltaiset eli mongolit ja punaiset eli intiaanit. Neekereihin kuuluivat Saharan eteläpuolisesta Afrikasta peräisin olevat, ja valkoisiin sitten Euroopan, Lähi-Idän, Intian ja pohjoisen Afrikan (mm. Somalia ja Etiopia) väki! Eli vanhoilla lähteillä puheitaan perustelevan ei sitten pitäisi ainakaan sanoa somalia "neekeriksi"...

(toinen juttu sitten että eihän tuossa jaossa ole geneettisesti paljonkaan järkeä, nuo ns. keltainen ja punainen ovat hyvin lähellä toisiaan, ja sitten taas Afrikassa on enemmän geneettistä vaihtelua kuin muussa maailmassa yhteensä)

En muuten pidä sanasta "romani", nimenomaan tuosta keinotekoisesta lyhyestä a:sta. Eivät ne kirjavitsit ortografisella temppuilulla mihinkään katoa, tuleepa vain taas yksi ikävä knoppi opeteltavaksi.
27.5.2011 18.24
Todellinen tasa-arvo on sitä, että musta hyväksyy valkoisen tasa-arvoiseksi itsensä kanssa ja valkoinen mustan. Siinä mielessä on ihan sama millä eri värisiä ihmisiä kutsutaan; kutsumanimi saa merkitykensä siihen liitetyistä asenteista, ei itse nimestä. Eri värisyys taas on fakta, jota ei voi nimillä muuttaa.

Hakkarainen olisi voinut sanoa "musta" sen sijaan että sanoi "neekeri", mutta mitä se olisi pyhittänyt, jos puheen sisältö oli mitä oli.
27.5.2011 21.50
Vesa Heikkinen
Puhe "mustista" ja "valkoisista" oikoo mutkia kovasti, ja kuten muutkin yleistykset, sen faktaluonnetta kannattaa kyllä miettiä. Toisekseen niitä asenteita kyllä pidetään yllä ja levitetään juuri kielenkäytössä.

Ja vielä: värejä määritellään eri puolilla maailmaa eri tavoin. Ei ole yksiselitteistä väriluokitusta eikä yhtä tapaa hahmottaa ja merkityksellistää värien olemusta.
27.5.2011 23.42
Ensinnäkin: Eihän tässä ollut kyse tavasta hahmottaa värejä!

Toiseksi: Miten kellekään on alun perin tullut mieleen kutsua vaikkapa Obaman värisiä ihmisiä mustiksi ja Halosen tai Berlusconin värisiä valkoisiksi? Koska Obama on musta ja H ja B ovat valkoisia. Riippumatta siitä minkä sävyisiksi kukin heidän ihonvärinsä hahmottaa.

Miksi maailman mustat olivat iloisia, kun Obamasta tuli presidentti? Koska heidän mielestään Obama on musta, siis ei-valkoinen.

Tässä mielessä erivärisyys on fakta, vaikka kuinka haluaisi varoa yleistämästä.

Jos olet rasisti, sana "musta" on sinusta leimaava sana. Jos et ole rasisti, uskallat sanoa, että Obama on musta ja tarkoitat vain sitä, että hän ei ole valkoinen; tämä on maailmassa vallitseva tosiasia.

Ei tietenkään ole yhtä tapaa hahmottaa tai merktyksellistää yhtään mitään, ja kielenkäytöllä ilman muuta levitetään asenteita. Mutta jos elää maailmassa ja haluaa puhua siinä olevista ilmiöistä, niin sumeita ja hämärärajaisia kuin ne ovatkin, niin pakko on käyttää ilmiöistä nimiä. Nimiin liitettävät asenteet ovatkin jo eri asia, mutta ei kielteisistä asenteista niin päästä eroon, että aletaan teeskennellä, että Obama ja Halonen eivät mitenkään eroa toisistaan.

30.5.2011 18.16
Minna
No sen verran on värien hahmottamisesta tässäkin keskustelussa kyse, että eihän kukaan terve "valkoiseksi" kutsuttu ole ihonväriltään valkoista nähnytkään, väriskaala pyörii pinkistä erilaisiin vaaleanruskeisiin. Samoin "mustat" ovat oikeasti eriasteisen tummanruskeita. Puhe mustista ja valkoisista ihmisistä on eron keinotekoista suurentelua.
31.5.2011 0.42
Okei, sanotaan sitten että Obama on afroamerikkalainen ja Halonen edustaa vaaleaa rotua. Pointti kuitenkin pysyy samana: ei nimi miestä eikä naista pahenna eikä paranna; nimiin liittyvät asenteet sitävastoin kyllä synnytävät syrjintää ja ruokkivat ennakkoluuloja, ja niitä taas ei voi taikoa pois vain leikkimällä, etteivät Obama ja Halonen eroa toisistaan.
31.5.2011 7.30
Vesa Heikkinen
Niin, Obama ja Halonen ovat toisiinsa verrattuna erilaisia, mutta niin olet sinäkin minuun verrattuna. "Erilaisuus on rikkaus."
1.6.2011 13.25
Niin on. Me olemme täysin erilaiset keskenämme, mutta ne tavat, joilla eroamme toisistamme, eivät johda siihen, että toista meistä syrjittäisiin ja kohdeltaisiin vihamielisesti ja toista ei. Siitähän tässä kai oli alunperin kysymys?
4.6.2011 15.17
Valkoihoinen
Entä tosiasiat
Kirjoitus oli kovin tuomitseva. Montako vanhan tietosanakirjan lausumista voidaan tosiasiaperusteilla kumota?

Kielimiehillä on usein kova tarve tuomita toisten sanoja (usein sanomatta, mitä sanaa sitten pitäisi käyttää). Mutta oliko faktoissa jotain väärää, vai ovatko ne vain poliittisesti epäkorrekteja?

"Tietysti puutaheinää" ei ole erityisen älyllinen argumentti. Voiko esimerkiksi esittää vastaesimerkkinä jonkin kotieläinlajin, joka on kesytetty neek... afrikkalais-amerikkalais... eikun mustien asuttamalla alueella ja sieltä levinnyt muualle? (Onko kilttiä sanoa neekereitä "mustiksi"? Sanalla "musta" on suomen kielessä synkkä sävy: musta Raamattu, musta maanantai, mustamaalata...)
4.6.2011 20.48
A. Leino
Kyllä vanhan tietosanakirjan faktat olivat nykymaailman näkövinkkelistä puutaheinää muutenkin kuin kieleltään. Afrikassa ehti Egyptiä etelämpänäkin olla aika monta suhteellisen pitkäikäistä ja vaikutusvaltaista kulttuuria ennen kuin eurooppalainen kolonialismi alkoi joskus 1600-luvulta lähtien tosissaan jyllätä. Vielä 1800-luvun puolivälissä Zulu-kuningaskunta pani brittiläiselle siirtomaa-armeijalle kampoihin lähes talvisodan ihmeen veroisesti, se vain ei ihan riittänyt eikä sitä Euroopassa moni halunnut muistella. Yksipuolista on voittajien historiankirjoitus.

Mitä taas nautakarjaan tulee, niin ainakaan se ei levinnyt Afrikkaan siirtomaaisäntien mukana. Varteenotettavimmat vaihtoehdot kesytysalueiksi ovat Intia, Lähi-Itä ja – Saharan eteläpuolinen Afrikka. Samoin ainakin kissojen, koirien ja vuohien on esitetty olevan Afrikasta lähtöisin, vaikka muitakin syntysijoja on veikkailtu.

Myös mustasta rodusta puhuminen on muuten sikäli hankalaa, että Afrikan alkuperäisväestössä on geneettistä vaihtelua enemmän kuin muussa ihmiskunnassa yhteensä. Tämä on lähinnä seurausta siitä, että koko laji on alkuaan tuolta kotoisin ja muuttanut kauemmas ihan vain muutaman pienehkön retkueen voimin. Kaiken kaikkiaankaan ihmistä ei lajina voi jakaa rotuihin samalla tavalla luontevasti kuin vaikkapa koiran.

Tietenkään "tietysti puutaheinää" ei ole erityisen älyllinen argumentti, mutta niinpä tässä olikin kyse väitteistä, jotka eivät nekään ole nykytiedon valossa erityisen älyllisiä. Ehkä silti lopetetaan tämä sivujuonne tähän. Jos tekee mieli jatkaa, niin mieluummin vaikka siitä, miten pinttyneet kulttuuriset käsitykset pitävät ennakkoluuloja hengissä vielä pitkään senkin jälkeen, kun niiden pohjana olevat tiedot ovat osoittautuneet paikkansapitämättömiksi.