Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

15.9.2011 16.30

Naamottamista

Onko havaintoja?

Lapsuuteni Sallasta muistan hämärästi sellaisen verbin kuin naamottaa. Sana on palaillut taas mieleeni, kun olen kuunnellut puheita Naamakirjasta.

Naapurin emäntä saattoi tokaista tähän tapaan: "Mitä se tuokin tuossa naamottaa?" Muistikuvani mukaan naamottaja oli joku joutilaan oloinen julli.

Minulla on sellainen käsitys, että Facebookissa oleminen, josta paljon puhutaan, on jonkin sorttista naamottamista. Netissä ollamöllöttämistä, jonakin olemista.

Olisi mukava kuulla, onko teillä Kotus-blogin lukijoilla muistikuvia, näkemyksiä tai peräti tarkkoja tietoja naamottamisesta. Olenko nähnyt unta vain?


Palaa otsikoihin | 6 puheenvuoroa | Keskustele

15.9.2011 18.38
Erkki
Toinen esimerkki
Google löytää tuon yllä olevan blogi-esimerkin lisäksi ainakin tällaisen:

"Se istuu jo maaliskuussa tua takapihalla ja naamottaa aurinkoo."
15.9.2011 19.20
Susanna Rantala
naamottaa
Minäkin sallalaisena tunnistan naamottamisen.
15.9.2011 21.40
Sanaseppo
naamottaa ja naamoittaa
"Naamottaa" ei ole minulle tuttu, varmaankin se on murresana - mitä Suomen murteiden sanakirja sanonee? "Naama" on kai lapin kielestä peräisin joten sikäli "naamottaa" voi olla pohjoinen sana, vaikka merkityssuhde jääkin hämäräksi.

Erkin löytämä esiintymä on transitiivinen, ja "naamottaa aurinkoo" voisi tarkoittaa vain 'ottaa kasvoilleen aurinkoa'. Ehkä siis ihan eri juttu.

Mieleen tuli eikö naama-sanasta voisi johtaa säännöllisen yleiskielisen johdoksen "naamoittaa", jonka merkitykseksi ihan luonnostaan lankeaisi 'antaa jollekin kasvot'. Esimerkiksi erilaisia organisaatioita olisi hyvä naamoittaa, ja taidanpa tästä lähteä naamoittamaan Facebook-sivuni.
16.9.2011 0.40
Ville E.
Josta tulikin mieleeni
Naamotuksesta tulikin mieleeni muotiverbi "kuumottaa". Hyvinkin käyttökelpoinen tuntuu olevan moneen yhteyteen: niin myönteiseen kuin kielteiseenkin.

Huvittavaa sinänsä, että jos kyseisen verbin selvittää Kielitoimiston sanakirjasta, merkitys on hyvinkin toisenlainen kuin arvata sopii. Oikeaoppisesti pitäisikin kai kirjoittaa "kuumoittaa" – mutta kun kukaan ei kirjoita siten! Vaikeita aikoja.
19.9.2011 8.57
Kirsti Aapala
naamottaa
Kotuksen murrearkistossa (jonka pohjalta tehdään Suomen murteiden sanakirjaa) on verbistä naamottaa tieto Kemijärveltä. Sanalipussa on esimerkit "Mitä naamotat siinä!" ja "Älkää naamottako ikkunassa, ku sivumenijät näkevät!" Jonkinlaista töllistelyä se siis on.

Tutulta kuulostaa, Sallasta kun olen.
19.9.2011 18.52
Dr Ye Kill
and Mr Hype
Itselleni pisti tänään radiosta korvaan, jonkun tanssiaiheen yhteydessä ylen ykköseltä haipattaminen. Kyllä se enemmän suomelta kuulostaa kuin hypettäminen.