Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

28.2.2013 8.36
Vesa Heikkinen

Muutamia ikuisuuskysymyksiä

Kaivu vai kaivuu, purkamo vai purkaamo? Alkaa tekemään?

Näin Kalevalan päivänä lienee paikallaan muistuttaa mieliin, että Kotus-blogissa otetaan käsiteltäväksi myös blogin ystävien ehdottamia aiheita. Tähän mahdollisuuteen on nyt tarttunut Kyösti Ranto. Alla katkelmia hänen viestistään.

***

Kaivu vai kaivuu, purkamo vai purkaamo? Asiasta kiinnostuneet toki tietävät, että tuo ensimmäinen on molemmissa ”oikea” muoto, mutta molemmissa jälkimmäinen vaikuttaa enemmän käytetyltä. Firmojen nimissä ja ilmoituksissa käytetään surutta ”väärää” muotoa. Nämä ovat niin tavallisia, että näistä on varmasti jo kirjoitettu useampaankin kertaan. Itseäni kuitenkin kiinnostaisi tietää, ovatko nuo väärät muodot nykyajan vitsaus vai onko niitä käytetty jo pitkään.

Osittain samaan asiaan liittyvä ikuisuuskysymys on alkaa tekemään, josta on toki kirjoitettu paljon enemmän, jopa rasitukseksi saakka. Se on tullut vastaan myös vanhassa (muistaakseni ainakin 100 vuotta vanhassa) tekstissä, joten se on varmaan muoto, josta oikeakielisyyden vaalijat ovat nipottaneet jo sukupolvien ajan. Pitäisikö jossain vaiheessa luovuttaa ja hyväksyä ”väärä” muoto oikean rinnalle?


Palaa otsikoihin | 24 puheenvuoroa | Keskustele

28.2.2013 10.34
insinööri
Jostain muistelen, että "alkaa tekemään" olisi länsimurteiden muoto ja "alkaa tehdä" itämurteiden. Näistä sitten on "määrätty", että itämurteiden tapa sanoa on "oikea".
28.2.2013 13.31
Erkki (eka)
Kaivaa ja kaivata
Perinteisten normien taustallahan on se, että verbit ”kaivaa” ja ”purkaa” edustavat eri taivutustyyppiä kuin verbit ”kaivata” ja ”perata”:

kaivaa : kaivan > kaivu; vrt. kaivata : kaipaan > kaipuu
purkaa : puran > purkamo; vrt. perata : perkaan > perkaamo

Taivutustyypin käsite normin pohjana ei välttämättä vakuuta tavallista kielenkäyttäjää. Mutta jokainen huomaa, että muodoissa ”kaiva-n” ja ”pura-n” on lyhyt vokaali n-päätteen edellä ja muodoissa ”kaipaa-n” ja ”perkaa-n” pitkä vokaali.

Vastaavasti niiden norminmukaiset johdokset ovat (olleet) lyhytvokaaliset ”kaivu” ja ”purkamo” sekä pitkävokaaliset ”kaipuu” ja ”perkaamo”.
28.2.2013 14.26
Keijo
Itämurteisten puolustukseksi on kuitenkin sanottava, että suurimmaksi osaksi "oikeaksi" "määrätyt" muodot olivat juuri länsimurteisia.
28.2.2013 15.54
Valpurga
alkaa tekemään
Syy, miksi "alkaa tehdä" on otettu normiksi, piilee ehkä siinä, että alkaa-verbi voi saada suoran nominiobjektin, esim. "alkaa työn", "alkaa virren", ja 1. infinitiivin muoto on rinnastettu tällaiseen objektiin. Sen sijaan verbit ruveta ja ryhtyä vaativat määritteeltään illatiivimuodon: "ruveta hommiin", "ryhtyä taistoon", ja siksi niiden kanssa verbi on vastaavasti 3. infinitiivin illatiivissa: "ruveta kaivamaan", "ryhtyä opiskelemaan".
1.3.2013 3.09
Kyösti
Mielenkiintoista. Tuo murre-ero selittäisi sen, että "alkaa tekemään" muotoa on käytetty myös vanhassa tekstissä.

Kimmoke näihin kysymyksiin tuli, kun näin taas kerran kaupallisessa yhteydessä "kaivuu":n. Aloin miettiä, onko sekin vanha muoto vai onko kielikorva muuttunut viime vuosikymmeninä.
1.3.2013 8.17
Laura Kataja
Taivaan joukot...
...helein kielin alkoi laulamaan.

Nimenomaan tuon alkaa tekemään p.o. alkaa tehdä on aina vaikuttanut minusta sellaiselta "tehdäänpä sääntö jolla niuhottajat voivat päteä", kun tuossa on vain päätetty että eri murteiden muodoista yksi on oikea ja toinen väärä.

Valpurgan esittämä perustelu tuosta suorasta objektista kertoo kyllä miksi alkaa voi hyvin saada infinitiviin ja ruveta ei, mutta eipä toisinpäin "alkaa työhön" on ainakin minun korvaani vallan käypä ilmaisu sekin.

Tuli tuosta juuri työyhteydessä puhetta ja tuotapa muistelin, vain infinitiivi kelpaa. Omaan kielikorvaan kumpikin kuulostaa oikealta mutta muistan kyllä että yleiskielessä pitää muistaa käyttää infinitiiviä.

Sen sijaan nuo purka(a)mot ja kaivu(u)t ovat periaatteessa johto-opillisesti selviä. Verbistä "purkaa" muuten on ainakin pohjoismurteissa rinnakkaismuoto "purata", ja siitähän tuo purkaamo on aivan oikein johdettu (epätieteellinen havainto lapsuuden leikkipihalta Sodankylässä)!

Tästä kyllä tulee mieleen lisää vastaavia: minun korvaani raastaa se että yleisesti puhutaan "viiveestä", jopa sanakirjan hyväksymänä. Kantasana kun on ilmiselvästi "viipyä". Eihän kukaan "taiveestakaan" puhu. Vastaava taitaa olla "häive", mutta siihen törmää harvemmin.
1.3.2013 14.57
Annamari
Kehittymässä merkitysero?
Olin tällä viikolla eräässä tilaisuudessa, jossa Lari Kotilainen mainitsi juuri alkaa tekemään vs. alkaa tehdä -kiistan yhtenä esimerkkinä kielen muutoksesta. Kotilainen viittasi kollegansa Ilona Herlinin artikkeliin teoksessa Verbit ja konstruktiot. Siinä Herlin esittää, että alkaa tehdä- ja alkaa tekemään -muotojen välille olisi kehittymässä merkitysero: alkaa tekemään -muotoa käytettäisiin silloin, kun on kyse vähittäisestä tekemisestä, ja alkaa tehdä -muotoa silloin, kun jotakin tehdään kertaheitolla.

En ole tällaista merkityseroa vielä osannut panna merkille. Onko joku muu?
1.3.2013 16.15
Kyllästynyt
Tekemisen tekemisestä
Eiköhän tämän vanhan "alkaa tekemään"- kiistan sijasta kannattaisi enemmänkin kiinnittää huomiota pahempaan tekemis- kielisyöpäilmiöön: yhä yleisempään perusverbien korvautumiseen "tehdä + substantiivi" rakenteella (kannella => tehdä kantelu) .
1.3.2013 17.03
Erkki (eka)
Mitä Google tietää alkamisesta?
Syötetäänpä lainausmerkeissä sana ”alkoi” Googlen hakukenttään. Kone ehdottaa ha'uiksi ”alkoi sataa”, ”alkoi lyyti kirjoittaa”, ”alkoi seisomaan” ja ”alkoi satamaan”.

”Alkoi seisomaan?” Haku antaa noin 297 000 tulosta. Entäpä ”alkoi seisoa”. Sillä saadaan noin 452 000 tulosta. Tuloksissa on kyse erektiosta. Kuulisin mielelläni semantikoilta tarkemman analyysin, onko noissa kyse vähittäisestä tekemisestä vai siitä, että jotakin tehdään kertaheitolla.
2.3.2013 10.22
Kyllästymätön
Eroa on
Kyllästynyt, ”tehdä kantelu” ja ”kannella” ovat eri asioita. Kanteleminen on arkikieltä ja vahvasti kielteinen sana. Kantelun tekeminen on oikeustoimi, jossa vaaditaan viranomaista tutkimaan toisen viranomaisen toiminnan laillisuutta tai tuomioistuinta muuttamaan päätöstä (ns. ylimääräinen muutoksenhaku).

Substantiivitaudin vastustamisessakaan ei pidä langeta liioitteluun ja hypokondriaan.

Kaikki tässä keskustelussa muutoin sanottu on sanottu niin monta kertaa ilman mitään tulosta, että tämä voitaneen luokitella tyypillisen kielipakinan vastineeksi. Siis pudotellaan kielellisen oppineisuuden osoituksia, tyypillisesti kierrättämällä vuosikymmeniä vanhoja faktoideja.
4.3.2013 9.23
Laura Kataja
Kyllästyneelle
Tuo "tehdä kantelu" on kyllä sita "vanhaa kunnon" substantiivitautia ja pöhöttynyttä kieltä.

Tuotahan on ilmennyt jo pitkään, 1970-luvun kieppeillä (eli omina kouluaikoinani) oikein maanvaiva oli verbi "suorittaa" joka oli suorinut tiensä jokaiseen sopivaan ja sopimattomaan yhteyteen jotakin tarkoittavien verbien tilalle. Suoritettiin lähtemistä sen sijaan että olisi samantien lähdetty, jne...

Tuo muoti on tainnut mennä ohi, vai onko siihen turtunut niin ettei huomaa? Ei ainakaan tule mieleen tuoreita tapauksia, joissa verbiä "suorittaa" olisi käytetty epämääräisenä tilkeverbinä.
4.3.2013 13.22
Kyllästynyt
Suorittaminen on korvautunut tekemisellä...
... mutta tauti on, pysyy ja pahenoo.

Taisin valita esimerkkini huonosti mutta olette kait huomannut miten näyttelijät tekevät roolin näyttelemisen sijaan jne. Ilmeisesti nykynäyttelijöiltä puuttuu ammattitaitoa kun roolikin täytyy ihan tekemällä tehdä.
4.3.2013 15.35
Anssi
Alettakoon uskoa!
Kun Kotuksen blogissa viime lokakuussa keskusteltiin alkaa tehdä vs tekemään dilemmasta, esitin normin pohjaksi saman kieliopillisen perustelun kuin Valburga nyt. Tuolloin nimimerkit Pointillisti ja Erkki (eka) kävivät rajusti kimppuuni. Edellisen mielestä kirjoitin turhan sekavasti, ja jälkimmäinen piti omaa kieliopintuntemustaan etevämpänä kuin minun. Näillä perustein he sitten hylkäsivät koko teorian. No nyt Valburga kirjoittaa sen verran selkeästi, että ehkä asia mahtuu jo kummankin nimimerkin kalloon. Selvennettäköön vielä, etten minä enempää kuin Valburgakaan suosita ketään kirjoittamaan niin tai näin. Selitämme vain normin perustan.
4.3.2013 18.01
Savolainen
Merkityserokin on.
"Kyllästymättömän" kommentissa kantelusta ja kantelun tekemisestä on kyllä vissi perä, eikä asioiden tekeminen ihan niin suoraan ole luettavissa pöhöttyneen kielen esimerkiksi kuin "Laura Kataja" kirjoittaa.

Esimerkkinä vaikkapa leikkaus:

Kun kirurgi leikkaa potilaan, voi olla luontevampaa kieltä sanoa että hän leikkaa potilaan kuin että hän suorittaa potilaalle leikkauksen. Tällöin yleisen elämänkokemuksen mukaan ymmärretään, että leikkaaminen sisältää leikkausviillon lisäksi myös muut tarvittavat operaatiot, mukaan lukien potilaaseen tehdyn reiän umpeen ompelun.

Taas, kun arkkitehti tai tekninen piirtäjä tekee leikkauksen talosta tai muusta teknisestä kohteesta, ei oikein voida sanoa että hän leikkaa talon, koneen tms, vaan sanotaan, että hän tekee siitä leikkauksen.
Talo leikaamiseen tarvitaan moottorisahaa tai timanttilaikkaa, kun taas siitä tehdään leikkaus kynällä tai CAD-piirustusohjelmalla.

Leikkaaminen on konkreettista, leikkauksen tekeminen abstraktia.
4.3.2013 20.23
Erkki (eka)
Anssille
Ikuisuuskysymyksestä ”alkaa tehdä ~ tekemään” keskusteltiin Kotus-blogissa myös marraskuun lopulla 2011. Silloin viittasin kiistakumppaneiden Saarimaan ja Kettusen polemiikkiin, jota he kävivät 1940-luvulla.

http://www.kotus.fi/?5400_a=comments&5400_m=9325&s=3235
4.3.2013 23.50
Kielinmielin
Armoton nipo
Alkaa tehdä on oikea muoto.
4.3.2013 23.55
Kielinmielin
Olisi kyllä kiintoisaa kuulla, mitä suomen kielen dosentti lausuisi tästä asiasta!
7.3.2013 14.37
Kielinmielin
Se siitä...
...keskustelusta.
7.3.2013 14.50
Vesa Heikkinen
Lausumista dosentin taholta tässä...
No nythän mä vasta hokasin, että Kielinmielin taitaa odottaa minun mielipidettäni tässä asiassa :)

Anteeksi ajattelemattomuuteni.

Ei minulla ole ainakaan kiveen hakattua kantaa.

Tässä keskustelussa ja aiemmissakin mainituissa keskusteluissa on tuotu asiasta esiin puolia jos toisiakin. Kiitos näkemyksistä, kysymyksistä ja tiedoista!

Alkaa tehdä -normilla taitaa olla laajempaakin merkitystä kuin vain tätä rajattua kieliasiaa koskevaa. Siitä on ehkä tullut jollakin tapaa koko virallisen kielenhuollon symboli tms. Jos ihminen jotain tietää kielenhuollosta, niin ainakin tämän?

Voi olla, että normia on tämänkin takia erityisen vaikea ns. päivittää? Enpä tiedä, tämä on tällaista henkilökohtaista pohdiskelua vaan...

Normeista kiinnostuneille suosittelen Harri Mantilan kirjoitusta Kielikäsityksestä kielenhuollon uusiin periaatteisiin (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2256).
7.3.2013 17.02
Diletantti
Suoraan
Dosentin toimesta kirjoitetun vastausluonteisen kommentin sisältö suoritti jäämisen niin abstraktiksi, että joltakin taholta saatettaisiin esittää väitteenomaisia teesejä siitä, että kommenti lähinnä toteutti vastauksen esittämisen välttämistoimenpiteen.

Niinpä ihan pyytämättä vastaan siihen, mitä kysyttiin. Tosin kun kysyttiin ”tästä asiasta”, niin kysymyksen sisällöksi voi tulkita melkein mitä vain, mikä tietysti saattaa helpottaa vastaamista.

Oletan, että kysymys koski sitä, milloin ”alkaa tekemään” hyväksytään. Vastaan, että ei milloinkaan. Kielenhuolto on vetäytynyt niin monella rintamalla ja omaksunut niin sallivan linjan, että sen täytyy pitää kiinni edes jostakin. Ja se on valinnut tämän asian – ja jopa erikseen mainitsee sen periaatteelliseksi, ikoniseksikin kai.

Jos kielenhuolto joskus uudistetaan ihan eri pohjalle ja siihen ryhtyvät eri naiset ja miehet kuin nyt, saatetaan ”alkaa tekemään” myös ottaa oikeasti pöydälle. Ja sitten nauretaan makoisasti: ilmausta on sitkeästi vastustettu puhekielisinä, vaikka sitä ei aikoihin ole käytetty puheessa! Niinpä päätetään, että suositeltava ilmaus on ”alkaa tekeen”.

Tosin kristallipalloni on nyt hiukan himmeä. Voi olla, että kun tuo päätös tehdään, suositeltu muoto onkin – ajankohtansa puhekielen valtavirtaa mukaillen – lyhyempi ”alkaa tekee”.
7.3.2013 18.15
Kielinmielin
No jos on olemassa normi, jonka tietävät kaikki, jotka nyt ylipäänsä jotain kielenhuollosta tietävät, miksi sitä pitäisi ns. päivittää?

Miksei voi hyväksyä sääntöä? Todeta, että norminmukainen ja oikeakilinen muoto on "alkaa tehdä".

8.3.2013 10.19
Erkki (eka)
Kielinmielinille (Kielinmielimelle?)
Jos kaikki olisi ilmiselvää, mistä me silloin täällä keskustelisimme?
8.3.2013 19.52
Diletantti
Normejako noudattanet?
Nimim. "Kielinmielin", noudatatko myös normia, jonka mukaan pitää taivuttaa viive : viipeen? Ai että se on jo muutettu sallivammaksi (suom. vedetty takaisin)? No entäpä ihan suomen kielen lautakunnan päätös siitä, että "European Union" on suomeksi "Euroopan liitto"? Sitähän ei ole koskaan kumottu, joten kai noudatat sitäkin?

Pointti on se, että normeja keksitään ihan hupsujakin ja myös sellaisia, jotka ehkä teoriassa ovat hyviä, mutta joita kukaan ei noudata. Tai jopa hyvin hyviä, mutta ne vain eivät ota tulta. Jos vierähtää vaikkapa sata vuotta eikä kukaan muu noudata normia, niin pidätkö siitä kiinni kuin hukkuva oljenkorresta?
8.3.2013 22.28
Kielinmielin
Erkki (eka) -tyypille
Mitä ilmeisemmin tämä kysymys tulee keskutteluttamaan maailman tappiin saakka, vaikka siihen on olemassa ilmiselvä vastaus. Herää toinen kysymys...