Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

22.1.2013 14.02
Vesa Heikkinen

Mitä kaakkoishämäläistä oli Agricolan kielessä?

Tea Malms ehdotti aihetta.

Keskustelu Mikael Agricolan koti- ja äidinkielestä nousee pinnalle silloin tällöin. Aihetta on sivuttu myös Kotus-blogissa.

Tea Malmsia kiinnostavat nyt ne vaikutteet, joita Agricolan kerrotaan saaneen kaakkoishämäläisistä murteista. Mitähän ne ovat? ”Olisikohan mahdollista valaista tätä lisää?” kysyy Malms.

Niin, olisikohan? Luotan siihen, että Kotus-blogin lukijoilla on näkemyksiä ja tietoakin asiasta.

Blogimerkintä Agricolan adpositiot Kotus-blogissa

Agricolan teokset Kotuksen Kaino-aineistopalvelussa


Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro | Keskustele

24.1.2013 12.33
Tiina Arpiainen
Agricolan kaakkoishämäläisyyksistä Ikolan mukaan
Osmo Ikolan (Agricolan äidinkieli, 1988) lista Agricolan selkeimmin kaakkoishämäläisistä sanoista on: astata 'havaita', erähän/erään 'pois', leitsata 'saattaa, opastaa', parahuten 'parhaiten'. Selvimpänä muoto-opillisena kaakkoishämäläisyytenä Ikola esittää Agricolan tavan käyttää e-loppuisen nominin vokaalivartaloisissa muodoissa pitkän e:n sijasta diftongia ei (esimerkiksi wighat, nuchteit, ricoxet; wahualla cahleilla henen sitopi; eleuen Lechtein wette), mikä piirre on murteissamme erittäin suppea-alainen, ja vanhan kirjasuomen edustajista se tunnetaan vain Agricolalta.