Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

14.11.2012 14.26
Vesa Heikkinen

Mieletön muoti-ilmaus

Erkki Mäkelä ehdotti aihetta.

Erkki Mäkelä Alajärveltä miettii mieletön-sanan käyttöä tähän tapaan:

Minua oppimatonta pappaa (80 v) on ruvennut häiritsemään sanan mieletön muoti-ilmaisuksi paisunut käyttö. En löytänyt ensi hakemalla selvitystä sanan merkityksestä. ”Mutu”-pohjalta sana kuvaa mieltä vailla olevaa ja on vastakohtainen sanalle mielekäs.

Nyt kuitenkin esimerkiksi TV-haastattelija ylistää haastateltavansa esitystä tai suoritusta ”ihan mielettömäksi”. Haastateltava kuvaa tunnettaan samalla sanalla.

Vanha työtoverini sanoi jostakin asiasta: sehän on kuin musta hame, sopii joka paikkaan. Minusta mieletön ei voi olla mielekäs.


Palaa otsikoihin | 4 puheenvuoroa | Keskustele

15.11.2012 1.40
...
...
Jaa. Voiko mahdoton olla mahdollista. Ja miten hyvä on helvetin hyvä?
15.11.2012 14.58
Ripa
älyttömän hyvä kysymys
Tajuttoman hienoa! Kielitieteilijät herätkää ja rientäkää vastaamaan.
15.11.2012 15.19
Älyttömän fiksu
Mielettömän hienoa
Jos sanojen ja sanontojen merkityksiä alkaa miettiä liian sananmukaisesti, niin voisi kai häiriintyä jo sellaisista kuin ”hyvin paha” ja ”erittäin yhtenäinen” – miten voi olla yhtenäinen, jos on erinä?

Entä mikä voi olla ”äärettömän suuri”? Sehän olisi sellainen, että sen rinnalla koko tunnettu maailmankaikkeus olisi mitättömän pieni.

Kun ihmismieli etsii yhä vahvempi ja vaikuttavampia vahvistussanoja, päädytään sanojen haalistumiseen, merkityksen inflaatioon. Siksi kieltä pitää osata tulkita sanojen kirjaimellisen merkityksen läpi.

Voi olla vaikeaa tietää, missä inflaatiokehityksen vaiheessa mikin sana on. Hyvä nyrkkisääntö on, että mikään ei ole sitä, miltä näyttää, eikä mikään tarkoita ihan sitä, mitä se näyttää sanovan.

Oma lukunsa on määritteen kehittyminen adjektiiviksi: ”mielettömän hyvä” → ”mieletön”. Syynä voi olla, että yleisadjektiivi kuten ”hyvä” koetaan niin valjuksi vahvistussanan rinnalla, että se jätetään. Eiväthän ihmiset muutenkaan enää osaa käyttää sanaa ”hyvä”, vaan sen tilalla käytetään erilaisia hienommilta, objektiivisemmilta ja kuvaavammilta näyttäviä sanoja, kuten ”edistyksellinen”, ”tyylikäs”, ”demokraattinen” tai ”eettinen”.
24.11.2012 19.09
Linkkaaja
Kielitieteilijä on kirjoittanut
Suomen murteiden sanakirjan entinen päätoimittaja Matti Vilppula on kirjoittanut vuonna 2001 aiheeseen liittyvän erinomaisen kolumnin Erinomaisen ilkeä ihminen: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1113.