Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

4.12.2013 12.57
Vesa Heikkinen

Mankovaje

Manko on alajyrsin, osakeyhtiö ja ilmeisesti jotain rivoa japaniksi. Lisäksi manko merkitsee suomessa vajetta.

Sattuneista syistä aloin miettiä erilaisia vajeita. Oikeastaan vain yksi syy sattui, nimittäin hallituksen esittelemä paperi Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta.

Tämän ”rakennepaketin” eli ”rapan” alussa kuvataan kolmenlaisia vajeita: budjettivaje, rahoitusvaje ja kestävyysvaje. Aloin miettiä, miksi niin rakastamme näitä vajeitamme ja erityisesti moninaisia merkityksiä kantavaa vaje-sanaa.

Nykysuomen sanakirja on vaje-asiassa jyrkkä. Sen mukaan vaje kuuluu liike-elämän kieleen ja tarkoittaa lähetyksestä puuttuvaa tavaramäärää. Eli mankoa! Manko-sanan kohdalla annetaan kaksi esimerkkiä: Toimitetussa kangasmäärässä oli metrin manko. Manko on ostajan itse todistettava.

En osaa ranskaa(kaan), mutta voisiko olla niin, että manko-sanamme juuret ovat siellä? Olen antanut itselleni kertoa, että ranskan mangue tarkoittaa muun muassa pulaa, vajausta ja vähäisyyttä.

Ehkä tästä on yhteys myös suomen mankua-verbiin, joka tarkoittaa sanakirjan mukaan muun muassa pyytelemistä, kerjäämistä ja kärttämistä. Mene ja tiedä.

Näinä vajekylläisinä aikoina tekisi mieleni kärttää vaje-sanan tilalle muita sanoja. Meillähän on, mistä valita: vaikkapa vajaus ja vaillinki – niin ja tämä manko.


Palaa otsikoihin | 7 puheenvuoroa | Keskustele

4.12.2013 20.16
Maukka
Vajaudesta
Vaje on siitä hyvä sana, että sen taivutuksesta ollaan yksimielisiä. Vajaaksi jääneen ominaisuutta tarkoitettaessa vain valistunut vähemmistö puhuu vajaudesta, loput "vajauksesta".
5.12.2013 4.53
Mankua
romanikielestä lienee peräisin
Nykysuomen etymologinen sanakirja otaksuu mankumisen olevan lainaa romanikielestä, jossa sen merkitys on juuri tuo, mitä blogisti kirjoitti.

Suomen kirjakielessä sana on saman lähteen mukaan ensimmäistä kertaa esiintynyt 1766.
5.12.2013 15.47
Mervi
Mitä puuttuu?
Jos nyt ruvetaan etymologiaa arvelemaan, niin arvelen lisää. Saksan kielessä on latinasta johdettu sana "die Mangel", mikä tarkoittaa mankelia." Der Mangel" johtuu taas vanhan (keskiajan) saksan kirjakielen sanasta "mangolon." Lauri Hirvensalon Saksalais-suomalaisen sankirjan mukaan sillä on suomeksi merkitys mm. puute, hätä, heikkous, haitta, vika,.
Hirvensalo luettelee useita esimerkkejä substantiivin "der Mangel" ja verbin "mangeln" käännoksiksi suomen kielele.
Ei liene vaikea arvata, että kauppaa on käyty kansojen kesken ammoisista ajoista alkaen ja lainasanat ovat juurtuneet kunkin maan kieleen.
5.12.2013 19.05
Jaakko P
Norjan kielessä 'mangel' tarkoittaa puutetta. Ihmettelen vain, miten se on saksassa ja ruotsissa saanut merkityksen 'mankeli'. Ovatko puutteenalaiset laihoja kuin mankelin läpi vedetyt?
7.12.2013 19.23
s
Il me manque une mangue = minulla on mangomanko.
18.12.2013 9.00
harrylin
Vajeista
Hyvä puheenvuoro, Vesa heikkinen
18.12.2013 10.47
pekka välieurooppa
manko
manko aika todennäköisesti tulee romanistisesta kielen haarasta (ei romanikielestä, koska romanikieli on roma- ja sintiväestön oma kieli).
italian kielessä on verbi mancare, joka tarkoittaa puuttumista ja täällä Itävallassakin puhekielessä sanotaan manko kun tarkoitetaan puuttuvaa osaa tai määrää kuten vaje tai vajaus.