Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

23.8.2012 9.51

”Maho d?”

Eeva Herrala ehdotti aihetta.

Eeva Herrala pohtii, onko d kokonaan katoamassa sellaisista sanoista kuin mahdollisuus ja mahdoton. Jos on, mitä siitä pitäisi ajatella: Normaalia kielen kulumistako? Paluuta juurille? Herralan mukaan d vielä näkyy kirjoitettaessa, mutta ”viimeisen puolen vuoden aikana lienen kuullut sen radiosta tasan yhden ainoan kerran”.

”Oli puhujana sitten liikennepoliisi, päivystävä dosentti tai suurlähettiläs, niin mahottomaksi menee. Puhuja voi tuottaa äärimmäisenkin hyvää yleiskieltä, ja sitten yhtäkkiä minkäänlaisia mahollisuuksia ei ole näköpiirissä.”

”Liittyykö ilmiö vain tähän yhteen sanaperheeseen vai onko se laajempi?” Herrala ihmettelee.


Palaa otsikoihin | 10 puheenvuoroa | Keskustele

23.8.2012 9.59
Valpurga
mahoton
Mahottomassa on tunnetta mukana, mahdottomassa ei.
23.8.2012 10.45
Anna Laine
Savolaisuutta
Länsisuomalaisen kielikorvan perineelle tuo on taas olevinaan sitä muka-lupsakkuutta, jota savolaiset kuulemma harrastavat. Mahottoman mukaviksi kehuvat itseään ja meininkejään. Intonaatio myös saa puhujan kuulostamaan yleensä siltä, että yrittää olla lupsakampi kuin onkaan.
23.8.2012 11.06
Savolainen
-hd- on vaikea
Taitaa olla osin muoti-ilmiö tuo valtakunnanradionkin toimittajien "voe mahoton" -äimistely.

Omaan äännevarastooni ei ole koskaan taipunut -hd- äänneyhdistelmä, vaan aina on tullut puhekielessä lähettyä, tahottua ja vahittua. Vaikka ne tietysti yleiskielen mukaan kirjoitankin.

Muissa yhteyksissä d on helpommin savolaisenkin lausuttavissa: kodissa, radiossa, videossa ym.

"Lähdemmekö syömään / Lähetäänkö syömään" -aikamoinen sävyero miten sen sanoo.
23.8.2012 11.10
etzija
Paluuta vanhaan
D-kirjaimella merkitty äänne ei kuulu uralilaisten kielten perinteiseen fonologiaan, joten se edelleen ilmeisesti tuntuu meistä suomalaisista hieman vieraalta äänteeltä. Siinä mielessä Valpurga on ihan oikeassa, ilman deetä sanassa on enemmän tunnetta - "mahoton" tuntuu läheisemmältä kuin "mahdoton".

Lähenpä siis kuuntelemaan ratiota.
23.8.2012 11.42
Savolainen
Anna Laineelle
Sen verran olen samaa mieltä, että radiotoimittajien puheessa tuo murteellinen muoto kuulostaa mukalupsakkuudelta.

Mutta savolaisten puhetavan väittäminen teennäiseksi vain sillä perusteella, ettei se istu omaan kielikorvaan on pelkkää typeryyttä. Siinä menet pahasti metsään, kun kuvittelet savolaisen intonaation esittävän lupsakkuutta. Kyllä savolainen puhuu murrettaan oli sitten ystävällinen tai vittuuntunut.

Itse nautin kuunnella eri murretaustaisten ihmisten puhetta, ilman ennakko-oletuksia siitä, että onpa hauska tamperelainen kun puhuu niin kuin Matti Näsä.
23.8.2012 12.43
Eeva
Tahotteko siis ehottaa, että poistetaan tämä äänne (vai vain yhtymä) koko systeemistä? Entä jos länsisuomalaisena haluankin ehroon tahroon korvata sen hr:llä?
23.8.2012 13.53
Huomioitsija
Huomiota herätetty
Kysymys ei ilmeisesti koske d-äännettä yleisesti, vaan sen puuttumusta parista sanasta: mahdoton, mahdollinen, mahdollisuus ym. En ole sellaista huomannut, mutta toisaalta en kyllä muutenkaan kuuntele radiosta ja televisiosta tulevia pölinöitä paljoakaan.

Ilmeisesti d:ttömyyden tarkoitus on huomion herättäminen, ja siinä on taas kerran onnistuttu. Tämä tietysti osaltaan lisää ilmiön suosiota, kunnes se aikanaan häviää luonnollista tietä.

Tällaisten erikoisuuksien käytön päätavoite on sama kuin kirosanojen: herättää huomiota, mielellään myös julkista paheksuntaa, joka vahvistaa vaikutusta. Kiroilua on yleensä rajoituttu, mutta kielelliselle kikkailulle on käytännössä mahdotonta asettaa rajoja. Sitä ei kuitenkaan ole pakko ruokkia moittimalla sitä.
23.8.2012 14.21
William K
Onhan se mahollista
Toki ainakin yksi tapaus d:n poistosta on jo olemassa malliksi kirjakielessäkin: lähettää : lähetän, lähetys; vrt lähteä : lähden. Postia lähetetään mutta sikiöitä lähdetetään. Ei kai mahtaa : mahan, lähteä : lähetään ihan mahottomia olisi nekään, ensi alkuun.
23.8.2012 19.04
Urpu
Minusta olisi täysin mahdotonta sanoa "mahdoton" millään muulla tavalla kuin näin: mahdoton. Ei se olisi mahdollista.
25.8.2012 19.31
Tuomas Mattinen
Lupsakka intonaatio?
Kyllähän suomenkielen murteiden intonaatiot ovat erilaisia: minun, pääasiassa, yleiskielen käyttäjän ( Helsinki, sitten lukio ja yliopisto Turussa) mielestä jako menee näin:
-itämurteet (savo, karjala, pohjoinen Suomi) ovat lupsakoita
-pohjalaiset ovat tosikkoja ja rehellisiä
-hämäläisten puheenparsi kuulostaa siltä, että hieman yksinkertainen tosikko inttää vastaan
-lounaissuomalaisista olen jäävi sanomaan mitään, koska olen Turussa yli 40 v ja korvani on liian tottunut tuohon puheenparteen

Mitä kertoi Suomen "heimoista" aikoinaan Topeliuksen Maamme-kirja? Tämäkö jaottelu? Mistä hän sen löysi? Topeliushan oli ruotsinkielinen.