Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

2.12.2011 11.28

LUUKKU 2: Nykysuomen sanakirja

Löytyykö netistä Nykysuomen sanakirjaa?

Minultakin on kysytty, millaisia sanakirjoja internetistä löytyy. Viimeksi kysyttiin, löytyykö verkosta Nykysuomen sanakirja.

Kyllä löytyy. Kyse ei kuitenkaan ole the :) Nykysuomen sanakirjasta, joka ilmestyi vuosina 1951 - 1961 ja joka yhä on monille meistä ah se rakkain sanojen kirja.

Kansanvalistusseuran kustantaman Sivistys-verkkolehden sivuilla on professori Jyri Mannisen kirjoitus Nykysuomen sanakirja. Mannisen sanakirjassa selitään kuusi nykysuomen lauseketta: työurien pidentäminen, rakenteellinen kehittäminen, oppilaitosverkon kehittäminen, hintojen tarkistaminen, laatukäsikirja ja strateginen henkilöstösuunnitelma.

Manninen varoittaa lukijoitaan: paluuta ei ole, tieto lisää tuskaa. Näitä sananselityksiä lukiessa tuleekin mieleen mainio englanninkielinen eufemismisanakirja How Not To Say What You Mean.

Siinäpä kysymys. Miten välttää sen sanomista, mitä tarkoittaa? Tähänköhän Erkki Havansi viittasi neuvoessaan perussuomalaisia poliitikkoja? Hänhän muistutti, että pitää ajatella, mitä viestittää, jotta ei viestitä, mitä ajattelee (ks. aiempaa blogimerkintääni).

***

Muuten olen sitä mieltä, että olisi vallan mahtavaa, jos Nykysuomen sanakirja saataisiin kaikkien netinkäyttäjien ulottuville verkkoon. Eiköhän laadita ainakin adressi aiheesta?

***

Tietoa sanakirjoista Kotuksen sivuilla.


Palaa otsikoihin | 8 puheenvuoroa | Keskustele

2.12.2011 20.57
Tarmoerkale
Toisen bloggaajan mielipide
Olen samaa mieltä sanakirjojen saattamisesta verkkoon. Monilla muillakin kielialueilla on laadukkaita yksikielisiä sanakirjoja kaikkien saatavilla, mutta meillä on varsin niukka tilanne.

Varsinkin Nykäri on kielemme kuolematon monumentti, vaikka siitä puuttuu valtavasti uutta sanastoa. PS ja KS ovat jotenkin laihempia seuraajia, mutta päivitystahti on nykyään kiitettävän ripeä.

Ylipäänsä kaipaisin suomenkieliseen sanakirjastoon lisää ulottuvuutta: runsaammin käyttöesimerkkejä (kuten Nykärissä), tyyliluonnehdintoja, mainintoja sanan alkuperästä, sanaluokasta ym. näppärää kielellistä tietoutta.

Olisi myös mukavaa, että sanakirjassa kerrottaisiin, milloin kyse on suositussanasta eikä jo vakiintuneesta sanasta. Esimerkkinä tulee mieleen käsittämätön slogaani, kuollut 1980-luvun ehdotus, joka on elänyt sanakirjanlehdillä vielä 2010-luvulle.
5.12.2011 16.43
M. Lang
Kunnioita toisen omaa
Nykysuomen sanakirja on tekijänoikeuden alainen teos ja sellaisena yksityistä omaisuutta. Ei toisten omaa saa ruveta ruinaamaan adressilla itselleen tai muille.

En myöskään ymmärrä, miksi sanakirjat pitäisi saada ilmaiseksi. Sanakirjojen tekeminen maksaa, ja ne edellyttävät kosolti työtä. Työ ei ole ilmaista.
5.12.2011 17.39
Vesa Heikkinen
Tekijänoikeuden haltijat voivat tietysti tehdä ns. hyvän työn ja jaella teostaan ilmaiseksi kaikille. Ehkä voisimme laatia adressin, joka kannustaisi heitä tuohon laajoja kansanjoukkoja elähdyttävään kulttuuritekoon? Edellyttäisihän se satsaustakin, kun paperimuodossa oleva teos pitäisi muuttaa digimuotoon.

Sanakirjojen tekeminen tosiaankin vaatii kovasti työtä ja taitoa. Ehkäpä poliitikkojen pitäisi päättää budjettiriihessä, että merkittävimmät tutkimukseen perustuvat sanatkirjat jaetaan kaikelle kansalle ilmaiseksi. Ettei siis kenenkään tarvitsi kaupustella niitä. Eikä keneenkään tietämättämyyttä voisi perustella sillä, että kun ne sanakirjat ovat niin kalliita... No, tämä nyt on vain minun mielipiteeni.

Ai niin, käsittääkseni myös Nykärin toimitustyöhön on käytetty valtion rahoitusta. "Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomlaisen Kirjallisuuden Seura".
6.12.2011 2.00
Skeptikko
Myöhäistä
Jos oikeudet ovat neuvoteltavissa (voi olla vaikeaa, kun oikeudet ovat osittain siirtyneet perillisille ja ehkä sopimuksen perusteella kustantajalle), niin sittenhän Kotus olisi voinut tehdä työn esimerkiksi vuonna 1995, jolloin webin käyttö alkoi yleistyä.

Olisi jo aika koomista laittaa nettiin vuonna 2012 kirja "Nykysuomen sanakirja", joka kuvaa lähinnä 1930-luvun kieltä. Vähintäänkin sitä olisi täydennettävä uudempien sanakirjojen sisällöllä.

Niin, ja miksi niitä uudempia ei ole suoraan laitettu nettiin maksuttomina? Se olisi ollut paljon helpompaa kuin ruveta setvimään vanhan kirjan tekijänoikeuksia ja siirtämään vanhalla kirjapainotekniikalla painettua opusta digitaaliseen muotoon.
6.12.2011 13.24
Erkki (eka)
Hyperteksturi
Digitaalisen tekstinkäsittelyn alkuaikoina haaveilin hyperteksturista, jossa olisi automaattisen oikeinkirjoituksen tarkastuksen lisäksi joustava pääsy sähköisiin sanakirjoihin ja oikeakielisyysoppaisiin.

Verkosta kyllä löytyy vastauksia oikeakielisyysasioihin, kun osaa niitä etsiä. Mutta tuossa kaipaamassani hyperteksturissa olisi sellainen käyttöliittymä, että tiedot olisivat helposti ja nopeasti saatavissa käyttöön.

Teknisesti tuollainen käyttöliittymä sähköisiin sanakirjoihin olisi taysin mahdollista, mutta tekijänoikeudet ovat esteenä ainakin ilmaistarjonnalle vaikkapa OpenOfficen puolella.
6.12.2011 14.06
Toinen skeptikko
Koska on helpompaa huudella, että mikseivät poliitikot tee mitään, ja tämä nyt on vain oma mielipiteeni.
6.12.2011 20.28
Vesa Heikkinen
Skeptikoille ja muillekin: Valtion varoin tuotettujen sanakirjojen jakelu ilmaiseksi olisi varmasti kaikin puolin kannatettavaa. Minun mielestäni niin pitäisi pystyä toimimaan. Mutta nykyään taitaa olla vallalla sen suuntainen ajatus, että valtion työnä tehtyjen (sana)kirjojen pitäisi ainakin ns. kustantaa itsensä tai jopa tuoda voittoa. Kyllä tässä sitä poliittista tahtoa ja niitä yhteisiä rahoja nähdäkseni tarvittaisiin.

Nykysuomen sanakirjan laittamisessa nettiin ei olisi mielestäni mitään koomista. Kyllä siinä suuri osa nykyäänkin käytössä olevista sanoista selitetään. Lisäksi teoksessa on runsaasti sellaista jo unhoon vaipunutta sanastoa, jota voitaisiin vaikka ottaa uudestaan käyttöön! Teoksella on edelleen monenlaista käyttöä ja arvoa. Puhumattakaan kirjan arvosta suomen kielen voiman ylistyksenä!
7.12.2011 9.12
Erkki (eka)
Kannatettava ajatus
Olisi hienoa saada Nykysuomen sanakirja verkkoon, mutta tuoteselosteessa pitäisi kertoa, mitä "nykysuomi" tässä yhteydessä tarkoittaa.

Teoksen digitointi olisi varmaan melkoinen urakka. Miten se käytännössä tehtäisiin? Skannaamallako?

Myöhemmät kielitoimiston sanakirjat on tehty jo alun perin sähköiseen muotoon, joten niiden julkaiseminen verkossa olisi huomattavasti helpompaa.