Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

17.12.2011 9.05

LUUKKU 17: Olettamuksia ja vonkamiehiä

Minkä nuorena oppii?

Kielenkäyttöön sisältyy paljon olettamuksia. Esimerkiksi Joko tonttuja on näkynyt? -lausahdus  olettaa, että tonttuja on olemassa ja niitä voi nähdä.

Klassinen kielitieteessä käytetty esimerkkilause on Joko olet lakannut hakkaamasta vaimoasi? Siihen sisältyy olettamus eli presuppositio: se, jolta kysytään, on hakannut vaimoaan.

Asia tuli mieleeni, kun tein alustavaa joulusiivousta ja löysin yhdestä paperipinosta vihkosen Parisuhdevihkonen vekaraperheen vanhemmille (Väestöliitto, 2005). Vihkonen – kuten monet suostuttelevat tekstit – rakentuu vahvojen olettamusten varaan.

Vankimmat olettamukset koskevat perhettä ja sukupuolia. Oletus on esimerkiksi se, että perheen vanhemmat eivät ole samaa sukupuolta ja että perheeseen kuuluu myös lapsi tai lapsia.

Mielenkiintoinen on myös vonkaamiseen liittyvä olettamus. Kuka vonkaa ketäkin? -kysytään vihkosen yhdessä alaluvussa. Oletetaan siis, että vongataan.

Vonkaaminen on muinoin tarkoittanut tukkijätkien kielenkäytössä tukkien kulun vartioimista ja ohjaamista. Puhuttiin vonkamiehistä.

Miehiä nämä parisuhdevonkaajatkin näyttävät olevan. Vonkaamisen perimmäinen olemus ilmeisesti opitaan jo pilttinä, vai miten tätä Väestöliiton vihkosen tekstiä pitäisi tulkita: Oppiiko poika jo äidinmaidosta sen, että kun naiselta riittävän monta kertaa vonkaa, niin joskus onnistaa?


Palaa otsikoihin | 8 puheenvuoroa | Keskustele

17.12.2011 12.09
U
Lue niinkuin haluaisit itse tekstejäsi luettavan
Jos ottaa luettavakseen tekstin, jonka otsikko on "Parisuhdevihkonen vekaraperheen vanhemmille", ei ehkä kannata ihmetellä, jos tekstin presupposition on se, että lukijan perheessä on lapsi tai lapsia ja lukija elää parisuhteessa.

Jos luet lainaamasi vonkaamiskohdan tarkkaan, huomaat, ettei siinä mitään väitetä eikä päätellä. Vonkaamisilmiötä pohditaan kysymyksen keinoin, ja esimerkiksi on otettu poika ja äiti, mutta tekstissä ei väitetä, että kukaan mitään oppisi missään vaiheessa. Kunhan heitetään kysymys ilmaan lukijan pohdittavaksi.
17.12.2011 18.42
Vesa Heikkinen
Niin, kiitos taas. Kyllä se hämmästyttävin olettamus onkin, että perheen vanhemmat ovat eri sukupuolta. Kysymyksiin sisältyy usein olettamuksia. Tässä kysymyksessä puhutaan äidin ja pojan suhteesta.
17.12.2011 21.12
Eero Heino
Miehiä vai naisia
Olettamuksesi parisuhdevonkaajien sukupuolesta saattaa olla vääräkin. Kysymys pojan oppimisesta sopii mielestäni paremmin naisen suuhun kuin miehen. Ehkä paremminkin. Kirjoittajina on voinut myös olla parisuhteessa elänyt nainen ja mies poikavekaralla?

Hyvää tuulta,
Eero Heino
18.12.2011 0.35
Hämmästynyt
Kaikkea sitä hämmästelläänkin
Olen hämmästynyt siitä, että joku jaksaa olla hämmästynyt siitä, että perheen isä ja äiti ovat eri sukupuolta, ja vielä jakaa hämmästystään muille.

Ilmeisesti tarkoitus oli näennäisen hämmästelyn varjolla ujuttaa lukijoiden mieleen sellainen ajatus, että on ihan normaalia sanoa homoparia vanhemmiksi. Siinä käydään sanojen (kuten "avioliitto", "isä", "äiti") kimppuun sillä, että ihan normaalista kielenkäytöstä etsitään esimerkkejä heteronormatiivisuudesta ja ties mistä kauheuksista. Ja syytetään suostuttelevasta kielestä.
18.12.2011 14.06
Eero Heino
Vonkaajat
Aikaisempi mielipiteeni vonkaajien sukupuolesta perustuu olettamukseeni, että Väestöliiton Parisuhdevihkonen on "ohjekirja", joka ohjaa lukijan parisuhteen vekaraongelmien ratkaisuihin. Kirjoittajat ovat siis vonkaajia ja itse oletan heidän olevan naisia. Heikkisen olettamus lähtee ihan toisaalta ja uskon hänenkin olevan oikeassa.

Hyvää tuulta!
Eero Heino
18.12.2011 16.57
U
Kyllä järkyttävintä on se, että tekstit rakennetaan kulttuurissamme edelleen sen premissin varaan, että perhe on normi.

Sitten ollaan olevinaan kovin edistyksellisiä ja julistetaan, että on hämmästyttävää olettaa perheen vanhempien olevan eri sukupuolta.

Jos pitää perheinstituutiota luonnollisena olemisen puitteena, kannattaa ehkä hyväksyä luonnolliseksi olettamukseksi se, että perheen lapset ovat putkahtaneet perheeseen eri sukupuolta olevien vanhempien yhteistyönä. Sehän ei sulje pois muita perhemuotoja, mutta ne eivät ole automaattinen olettamus.
18.12.2011 19.33
Vesa Heikkinen
Vieläkin "järkyttävämpää" voi olla se, että oletetaan, että meillä on "kulttuurimme", vai mitä ollaan mielipuolta?
18.12.2011 21.25
U
No esim. minä olen sitä mieltä, että siinä ei ole mitään järkyttävää eikä edes "järkyttävää", että kieliyhteisöä, jossa elämme ja käytämme yhteistä suomen kieltämme, nimitetään kulttuuriksemme. Kieli on kulttuurin osajoukko.

Seuraavaksi varmaan kerrot, että on alakulttuureja ja suomen kielen sisällä on monia erilaisia kieliyhteisöjä, mutta operoin nyt tässä yläkäsittelillä.