Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

7.9.2012 13.28

Lukutaito ei ole selviö

On taas aika viettää kansainvälistä lukutaitopäivää. Yhtä hyvin voitaisiin puhua edelleen lukutaidottomuuspäivästä, valitettavasti.

Tälläkin foorumilla on muistaakseni mietitty, mitä lukutaito ja lukemaan oppiminen oikein ovat. Usein puhutaan erikseen mekaanisesta ja funktionaalisesta lukutaidosta. Tuttuja ovat myös sellaiset ilmaukset kuin medialukutaito, kuvanlukutaito, mainonnan lukutaito, kriittinen lukutaito ja niin edelleen.

Tuntuu, että asiat ovat meillä hyvin. Huolta kannetaan erilaisista lukutaidon muodoista ja ulottuvuuksista, ei lukutaidosta sellaisenaan. Lukutaidosta on tullut meille itsestäänselvyys.

Jos asiaa tarkastelee laajemmasta vinkkelistä, huomaa, että lukutaito (myös se ns. mekaaninen) on kaikkea muuta kuin selviö. Maailmassa on ilmeisesti noin 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan lukutaidottomuus on selvästi yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa. Maanosista lukutaidottomuus on yleisintä Afrikassa ja Aasiassa. Lukutaidottomuus kytkeytyy köyhyyteen: mitä köyhempi valtio, sitä enemmän lukutaidottomia.

Suomi loistaa tilastoissa sataprosenttisen lukutaidon maana. Eri yhteyksissä on kuitenkin kiinnitetty huomiota siihen, että Suomessakin on lukutaidottomia, erityisesti maahanmuuttajanaisten joukossa. Verkon keskustelupalstoilla onkin jo kiivailtu, että Suomeen ei pitäisi ”rahdata ulkomailta” lukutaidottomia ja että tällaisista lukutaidottomista ”elintasopakolaisista” ei ole Suomen kansalaisille ”kuin haittaa”.

Kylmää, kylmää. Hävettää, näin suomalaisena.

Onneksi humaanimmat äänet ovat voimakkaampia. Esimerkiksi Suomen Pakolaisapu kampanjoi nyt lukutaidon puolesta. Viesti on selvä: Lukutaito auttaa selviytymään ja tuo mukanaan muitakin taitoja. Lukutaidon avulla ”löytää sairaalaan, osaa kellon ja käydä kauppaa. Se luo pohjan itseluottamukselle.” Lukutaito antaa ihmisille keinoja ”taistella köyhyyttä vastaan ja pitää huolta itsestään ja läheisistään”.


Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa | Keskustele

7.9.2012 20.08
Lukutaitoinen
Väännellyt "lukutaidot"
"Lukutaito" on aika selvä sana. Se tarkoittaa, että joku osaa lukea paperilla (tai ruudulla) olevia merkkejä sanoina.

Pysytäänpä siinä. Kaikenkarvaisten taitojen kutsuminen "lukutaidoiksi" ei auta mitään, ainoastaan sekoittaa. Sekoittaminen lienee tarkoituskin: halutaan väittää, että jokin X-lukutaito on kaikille välttämätön ja lisäksi opetettavissa oleva asia, kun kerran kyse on (muka) lukutaidosta.

Suurimman osan historiallista aikaa lukutaito on ollut harvojen taito. Vasta uusimmalla ajalla alettiin kehittyneimmissä maissa antaa yleistä kansanopetusta ja siten saada useimmat ihmiset lukutaitoisiksi. Tämä johtui siitä, että tuotannon ja yhteiskuntaelämän kehitys vaati edes alkeellista lukutaitoa. Työntekijän tai sotilaan piti osata lukea ohjeita ja kansalaisen valtion määräyksiä.

Yleinen lukutaito siis syntyy yleisestä talouden, tekniikan, hallinnon ja yhteiskuntaelämän kehityksestä (ja toisaalta auttaa niitä). Siksi huomion kiinnittäminen siihen erityisenä taitona ei ole kovin valaisevaa.

Yleinen lukutaito heikkenee ja häviääkin tekniikan ja yhteiskunnan kehittyessä edelleen. Suuri osa nykysuomalaisista ei enää käytä lukutaitoaan juuri mihinkään. Tämä suuntaus voimistuu, kun tietokoneita ja laitteita voi käyttää puheentunnistuksen ja äänisynteesin avulla.
10.9.2012 21.48
samooja
tulevaisuuden näkyjä
Kiinnostava tulevaisuuden näkemys edellisen perusteella: lukutaito saattaisi olla vain muutaman sadan vuoden "häiriö" historiassa siirryttäessä oraalisesta historian välityksestä älykkäisiin tietojärjestelmiin (jotka kyllä perustuvat merkkitietoon).

Ilmeisesti UNESCOn infograafi lukutaidon ympäriltä http://visual.ly/literacy-world - Mielenkiintoista on että nuorten lukutaidottumuus ei ole ollenkaan kehitysmaissa niin huolestuttavalla tasolla kuin aikuisten.