Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

13.3.2010 18.44

Lausuntotaidetta

Muistio, lausunto, mi ikävyys, mi hämäryys?

Kotus-työryhmän muistiosta on nyt annettu pyydetyt lausunnot. Ne ovat luettavissa netissä (ainakin osa niistä):

http://www.hare.vn.fi/mAsiakirjojenSelailu.asp?h_iId=15105&a_iId=152399

Valtiovarainministeriön lausunnon viimeinen virke kuuluu näin: "Valtiovarainministeriön näkemys on, ettei tehtävien siirto saa merkitä luopumista tuottavuusohjelmassa Kotukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta."

Mitenkähän tätä pitäisi tulkita? Tehtävien siirrolla viitataan tietysti työryhmän esitykseen siirtää osa Kotuksen tehtävistä yliopistoille. Mutta muuten tämä jääkin hämäräksi. Voisiko joku ystävällinen ja ymmärtäväinen sielu vääntää virkkeen selväkielelle?


Palaa otsikoihin | 6 puheenvuoroa | Keskustele

13.3.2010 20.56
Jouni Kemppi
Ei voi, on se sen verran sekava.

Paitsi mikäli sillä tarkoitetaan sitä, että tuottavuusohjelman vaatimukset koskevat sellaisenaan jäljelle jäävää tynkä-Kotusta sen jälkeenkin kun perustutkimus yms. on siirretty pois.
14.3.2010 12.36
Tiina Onikki-Rantajääskö
Merkitysyhteiskuntaan
Onko tämä sitä siirtymistä merkitysyhteiskuntaan? Ei kuulosta Kukoistuksen käsikirjalta. Ehkä pitäisi tilata vielä lausunto Himaselta, jotta saataisiin arvokas Kotuksen 2.0-versio eikä versiota -22. Kuinka toteutuvat teesit:
1) Satsaus humanistiseen tutkimukseen. Kotus on valtion ainut humanistinen sektoritutkimuslaitos.
2) Pyrkimys arvokkaaseen elämään. Onko tällä mitään tekemistä kielen ja vuorovaikutuksen kanssa? Entä Kotuksen toiminnan, joka tähtää selkeään viranomaiskieleen, tukee maan vähemmistökieliä ja tuottaa sanakirjoja.

Vanhan kirjasuomen sanakirja ja Suomen murteiden sanakirja kertovat suomalaisen kulttuurin juurista, luotaavat kulttuurista perustaamme. Näin talvisodan päättymisen 70-vuotispäivän jälkeen tekee mieli siteerata, mitä professori Lauri Hakulinen sanoi vuonna 1937: ”Älköön mikään väärä pienuuden henki älköönkä mikään matalamielinen eripuraisuus vastedeskään estäkö kansamme kulttuurialuovaa kykyä pääsemästä tällä alalla lähiaikoina niihin kauniisiin saavutuksiin, joihin sillä on osoittautunut olevan mitä parhaat luontaiset ja luonnolliset edellytykset. Suotakoon ainakin nuorimpien Sanakirjasäätiön [jonka jatkaja Kotus on] työtekijäin vielä omin silmin nähdä Jusleniuksen, Renvallin ja Lönnrotin sanakirjan seuraaja, neljäs kielemme historian peninkulmapatsas, laadultaan ja mittasuhteiltaan sellaisena, että se ei ole vain suomen kielen, vaan myös Suomen itsenäistyneen kansan uhrimielen ja omanarvontunnon monumentum aere perennius.”

Hakulinen viittasi tässä siihen, että Suomen murteiden sanakirjan tiedot kerättiin yhteistyössä tavallisten suomalaisten kanssa: toiselle tuhannelle yltänyt maallikkovastaajien verkosto lähetti jatkuvasti murretietoja Sanastaja-lehden kyselyihin ammattikerääjien kansan parista sanastamien tietojen lisäksi. Kuka tahansa saattoi osallistua, ja moni löytääkin nyt jo edesmenneen sukulaisensa Suomen murteiden sanakirja-arkiston sanalippujen tiedonantajien joukosta.

Kunnioitammeko sanakirjojen loppuunsaattajina sen sukupolven työtä, joka lunasti Suomen itsenäisyyden? He näkivät sanakirjojen toteuttamisen arvokkaana suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin käsitehistoriaa henkisen kansallismuseon tavoin tallentavana monumenttina. Eikö tällä kaikella ole euroajassa enää meille mitään merkitystä? Onko meillä mitään henkistä perintöä, jota vaalimalla voimme kunnioittaa sotiemme veteraaneja?
14.3.2010 13.19
Pikekuu
Where is the money?
Mikä tässä on epäselvää? Kotus saa siirrellä tehtäviä yliopistolle sen minkä tykkää, mutta Kotus-työryhmän esitys, että siirroilla kuitattaisiin Kotusta koskeva "tuottavuusohjelma", ei saa VM:n kirstunvartijoiden kannatusta. Tältä osin siis VM torjuu Kotus-työryhmän esityksen.

"Tuottavuusohjelmassa" Kotukselle on asetettu tavoitteet, jotka ovat henkilövähennyksiä ja rahoituksen leikkauksia. Yliopistolle siirtyvien tehtävien kustannusvaikutus (säästö?) on säästöpossujen arvion mukaan 500000 euroa. Tavoitteesta olisi kai loogisesti ajatellen siirtojen avulla saavutettu 11 henkilön ja mainitun summan verran. Eikös henkilöitä pitäisi sitten leikata vielä 11? Rahoituksen leikkausmääriä en muista. Joku ongelma kai oli se, että henkilöstövähennykset eivät oikein kata rahoituksen leikkauksia, kun Kotuksessa työntekijä on halvempi kuin valtiolla keskimäärin.

Mutta kai näistä aina voi vääntää kättä loputtomiin. Ainakin siitä, millä perusteella kustannusvaikutukset lasketaan jne.
16.3.2010 16.43
Vesa Heikkinen
Kiitos tulkinta-avusta ja ymmärryksestä.

Nyt on tulkittu niinkin, että pahimmillaan tuo VM:n lausunnon viimeinen virke tarkoittaa sitä, että Kotuksen noin satapäisestä porukasta harvennetaan 45 päätä. En tätä jaksa enkä halua uskoa.

Jos jotain tuontapaista on suunnitteilla, voi sanoa, että nyt on päästy pikkunäpertelystä jo kunnon tehotuhoon. Tekisi mieli huutaa, huudetaanko yhdessä?

Niin, ja kiva olisi tietysti saada VM:ltäkin jotain täsmennystä tekstiinsä.
17.3.2010 13.36
Terhi Ainiala
VM:n lausunto on tosiaan hämärä, ainakin tämä kuuluisa viimeinen virke. VM ei kuitenkaan määrää, kuinka paljon henkilötyövuosia tuottavuusohjelmassa Kotukselta vähennetään. Opetusministeriöllä (OPM) on oma vähennyskiintiönsä, josta Kotuksenkin luvut tulevat. Lopullista varmuutta näistä vähennysluvuista ei ole. Kotuksen ja OPM:n tuloskeskustelu on 14.4., jolloin joitakin vastauksia saataneen.
Ja toivottavasti saadaan. Tämä epävarmuus on tukalaa.
17.3.2010 13.53
Vesa Heikkinen
Joo, määrää kuka määrää. VM kai kuitenkin sitä rahakirstua vartioi, ja tuottavuusohjelmassa on lopulta kyse valtion varoista. Voi kai siis ajatella, että koko tuottavuusohjelma on VM:n erityisessä suojeluksessa.

Ja saisivat nuo lausunnot joka tapauksessa olla mieluummin rautalankaa kuin saippuaa.