Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

28.2.2013 11.10
Vesa Heikkinen

Latna moro

Mitä se on? Mistä se tulee?

Toni Koskelainen ehdotti aihetta. Hän haluaisi tietoja latna morosta.

Koskelaista on alkanut häiritä sanaparin merkitys ja etenkin tausta. Hän arvioi, että latna moro liittynee väsymiseen ja kuolemiseen. Koskelainen kysyy, mistä tällaista asiaa kannattaisi lähteä tarkemmin selvittämään. Googlettamalla ei kuulemma pääse kovin pitkälle.


Palaa otsikoihin | 11 puheenvuoroa | Keskustele

4.3.2013 16.42
Erkki Lyytikäinen
Idästä (ja lännestä?) valo
Mitä? Eikö tätä ilmausta tunneta? Vai eikö se voisi vähempää kiinnostaa? Älkäämme sivuuttako hyvää aihetta.

Minulle tämä sanonta on ollut epämääräisesti tuttu lapsuudesta lähtien, Kotkan seudulta 1950-luvulta. Satunnaisesti sitä kuulee nykyajassakin. Merkitys? Sekin on vähän epämääräinen. Kyllä minäkin sen jonkinlaiseen väsymiseen suostun yhdistämään, mutta en varsinaisesti kuolemaan. Tai no, riippuu tilanteesta. Ilmausta käytetään silloin, kun jokin asia on päätöksessä tai kunnossa tai semmoisessa jamassa, että sille ei kukaan enää mitään voi. Riippuu sitten sanojasta ja näkökulmasta, onko tuo asiaintila positiivinen vai negatiivinen.

Kumma kyllä, sanontaa eivät tunne Stadin slangin suursanakirja (2000) tai Nykyslangin sanakirja (1979) enempää kuin Vankilaslangin sanakirjakaan (1990).

Sanonnan äännerakenne viittaa kovasrti venäjään. Kysyin hiljan sen alkuperästä sellaisilta auktoriteeteilta kuin Riho Grünthal, joka on Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori, ja Max Wahlström, joka on eteläslaavilaisten kielten tutkija. He kiinnittivät huomioni siihen, että venäjän kielessä on fraasi ladno, joka merkitsee 'kaikki kunnossa; OK; ei kestä (kiittää)' yms. Ollaan siis varsin lähellä latna moron merkityskenttää.

Mutta entä moro? Sille ei löydy järkevää originaalia venäjästä. Mitäs sanotte tästä arvauksesta: ehkäpä latna moro onkin syntynyt suomen kamaralla? Latna on otettu venäjästä ja moro suomesta, johon se toki on tullut ruotsista ajat sitten. Siis tämä tervehdys-moro. Sellaisia kieliyhteisöjä, joissa sekä suomi ja ruotsi että venäjä ovat olleet vahvassa käytössä, on autonomian aikana ollut ainakin Helsingissä ja Viipurissa. Kotislangista tuttu moro on otettu ikään kuin vahvistamaan uuden tulokkaan latnan vaikutusta. Moro sopii yhteyteen senkin takia, että suomalaisslangissa sitä käytetään paitsi alkutervehdys- myös jäähyväissanana.

Kuten sanottu, edellä oleva on arvausta, mutta pidän siitä kiinni, kunnes toisin todistetaan.
4.3.2013 20.24
Vesa Heikkinen
Erkki, kiitos mainiosta puheenvuorostasi! Tämähän on varsinainen lingvistinen salapoliisitehtävä! Kunnes toisin todistetaan...
5.3.2013 19.27
Nu ladno
Olkoon menneeksi
Venäjän sana ”ladno” (jolle en ihan antaisi fraasin arvoa) tarkoittaa kyllä lähinnä ’olkoon menneeksi’ tai ’antaa olla’ (tai nykysuomeksi ’mitä välii?’ ☺). Alkujaan se on verbin partisiippi, merkitykseltään ’asetettu, pantu’.

Sana oli minulle tuttu vuosikymmenten takaa, usein kuulemastani ilmauksesta ”nu ladno” (’no antaa olla’), mutta tarkistin nyt kyllä vielä ihan sanakirjasta.

”Ladno” ääntyy karkeasti merkittynä ”ladna” (tai joka tapauksessa loppuvokaali on lähempänä a:ta kuin o:ta).

Tämä sinänsä sopii hypoteesiin jopa paremmin kuin esitetty fraasitulkinta.

Mitä tulee kokonaishypoteesiin tulee – siihen, joka edellyttää kieltensekaannusta –, pidän sitä kiinnostavana ja mahdollisena, mutta silti silkkana hypoteesina, kunnes toisin todistetaan tai edes jotain evidenssiä esitetään.
9.3.2013 19.02
Paavo Ahtiainen
Soli latnamoro kun Pena..
Hauska tavata vanha tuttavasanonta ajan takaa. Taitaa olla tässäkin niin, että joku hyvin suuhun sopiva tokaisu ottaa siivet alleen ja lähtee maailmalle. Matkalla tarttuu merkityksiä ja tarkoituksia, mutta se hyvänmakuisuus ja hyvärytmisyys on suosion tekijä. Muistelen viidenkymmenen vuoden takaa poikaporukan pomilointia Kauhajoen Kokonkylässä. Oli se meistä hieno sanonta, kun Ripa jostain sen imaisseena pasautti. "Siin oli jätkä kerrasta latnamoro, ku mä tinttasin.."
Ja sitten me ryypät..eikun kaikki hänen perässänsä tehtiin niin. Latnamorotettiin ahkerasti miettimättä tarkemmin sopiiko yhteyteen vai ei. Kukaan ei tullut sosottelemaan ilmauksen väärästä käytöstä.
Näkisin ilmaisun yhtenä tarkoituksena olleen viittauksen johonkin tehokkaaseen vaikutukseen, tilanteen ratkeamiseen "sanojan eduksi hänen toimintansa seurauksena". Ketarat oikoisena...
Hyppäsi siitä sitten moponsa selkään, polkaisi, kaasutti ja soraryöpyn seasta hihkaisi "son latnamoro jätkät". No, nyt siitä tuli tervehdys...Hyvällä välineellä on monta käyttöä. Kun Rami läsäytti pöytään korttia lyötäessä sen ratkaisevan lapun, jolla lavan rahat hänelle tulivat, kuului iloinen hihkaus. Arvatkaa mikä?
Mutta alkulähteitähän tässä oikeastaan haettiin. Miust tuntuu, jot hyö Metsäpirtiskii huastoit tuot latnaa, mut morost ei olt mittää tietoo. Kiitos aloittajalle!
10.3.2013 11.05
Erkki (eka)
Soromnoo
Latna moro taitaa olla sukulaisilmaus "soromnoolle".

Netin Urbaanin sanakirjan mukaan soromnoo on "suomeksi väännetty lainaus venäjän kielen sanoista 'vsjo ravno', eli 'kaikki yhdentekevää', mitä väliä, samapa tuo".

http://urbaanisanakirja.com/word/soromnoo/

Googlessa lainausmerkillinen haku "se on soromnoo" antaa noin 14 700 tulosta.
12.3.2013 9.40
Erkki Lyytikäinen
Tarttee tehrä jotain
Paavo Ahtiainen kuvaa oivallisesti tällaisen uudissanan leviämistä ja vastaanottoa. Kovan kundin Ripan käsittelyssäkin sanonnan merkitys tuntuisi olevan jotain tuollaista lopullista ilmaisevaa, 'se on siinä'.

Olisikin hyvä kartoittaa sanonnan käyttöä samalla kun alkuperää mietitään. Hm., kus - kyntsöttää; lähelle jo tulee Suomen murteiden sanakirjan verkkoversio, mutta ei ihan auta tähän hätään. Jospa joku tarmokas kotuslainen poikkeaisi SMS:n arkistossa ja katsoisi, mitä sieltä löytyy. Veikkaan, että yhtä ja toista. Paluumatkalla hän voisi poiketa myös kirjastossa ja katsoa, mitä asiasta sanoo Vesa Jarvan teos Venäläisperäisyys ja ekspressiivisyys suomen mureiden sanastossa. Kyllä sen sielläkin täytyy olla.
12.3.2013 10.39
Kirsti Aapala
Arkistotiedoista
Suomen murteiden sanakirjan käsikirjoitus on ehtinyt jo m-alkuisiin sanoihin, ja l-alkuisia tarkistetaan parhaillaan. Sanakirjaan on tulossa artikkeli laatna (pitkä aa, koska arkistoaineistossa ei ole lyhyt-a:llisia muotoja), ja merkitykseksi on kaavailtu 'hyvä, sopiva, laatuisa, sopuisa'. Tietoja on rajan taakse jääneeltä kaakkoismurteiden alueelta (Säkkijärvi, Johannes, Kivennapa, Uusikirkko, Heinjoki, Kaukola, Lempaala). Pari esimerkkiä: "Se on oikeen laatna mies."; "Millaset mie penkit tien? - Millaset tiet ni sellaset on laatna."

Sen sijaan latna morosta ei murrearkistossa ole tietoja.

Jarvan kirjasta en pikaisesti silmäillen sanaa löytänyt, mutta laatna on sen sijaan Veikko Ruoppilan kirjassa "Venäläisperäistä sanastoa suomen murteissa" (1986). Merkityksenä on 'hyvä, oivallinen'. Ruoppila viittaa myös samalla seudulla käytettyyn sanaan lotna 'mukava, laatuunkäypä, joka on hänen mukaansa ehkä samaa alkuperää.
31.3.2013 11.17
Erkki Lyytikäinen
Jäljet päättyvät?
Kiitos, Kirsti, näistä tiedoista. Se nyt on varmaa, että kaakkoismurteiden laatna on venäjän ladnon heijastuma.

Tässä on nyt jotain kummallista. Miksei latna moro ole tarttunut SMS:n kerääjien haaviin? Onko se niin nuori ilmaus? SMS:n aineiston pääosa on kerätty ennen sotia. Tokihan 1900-luvun jälkipuoliskollakin tehtiin täydennyskeruita, vieläpä ammattileksikologien voimin, joten sopinee olettaa, että se olisi poimittu, jos olisi korviin sattunut. Paavo Ahtiaisen muistot Etelä-Pohjanmaalta vievät 1960-luvulle, ja silloin sanonta oli Ahtiaisen mukaan saapumassa Kauhajoelle. Minun muistoni Kymenlaaksosta ovat ehkä 1940 - 50-luvun vaihteesta, mutta käsittääkseni olen kuullut sen vanhemman polven suusta, ei se mitenkään uudelta tulokkaalta tuntunut.

Mutta sanontaa ei tunnu löytyvän nuoremmistakaan puhekielen aineistoista. Perin merkillistä. Oliko se vain päiväperho? Kuinka hyvin se nykyään tunnetaan?

Yksi merkillinen seikka on latna moron a:n kesto, se on lyhyt. Tämä seikka ei oikein tue sitä hypoteesia, että sana olisi lainattu kaakkoismurteista, kun puhujat ovat sodan jälkeen saapuneet muuhun suomeen. Ei tähän suuntaa kulkeneita lainoja kai muutenkaan tunneta, ei nyt ainakaan yhtäkkiä tule mieleen. Kaakkoismurteet vaikenivat melko pian muualle Suomeen hajaantuessaan.

Hei, pidetään silmät ja korvat auki. Ehkä tähän tihkuu vielä uutta tietoa.
3.10.2013 14.15
Tiedonjyvä
Yksi merkitys
Minä olen oppinut latnamoron vain yhdessä merkityksessä: kun joku makaa eli nukkuu rättiväsyneenä täydellisen tiedottomuuden tilassa, on hän latnamoro.
Tervehdyksenä tai hyvästinä käytetty latnamoro on minulle täysin vieras.
26.7.2014 17.12
Virpi
Sattuneesta syystä tällä helteellä tuli tuo lapsena monasti kuultu sanonta googleteltua, halusin vain lisätä että Satakunnassa tuota käytettiin myös joskus 80-luvulla. Tarkoitti juurikin ihan uupunutta/väsynyttä henkilöä.
17.6.2016 17.12
Vellu
Latnamoro
Edesmenneeltä isältäni , eli 1935-1999 opin sanonnan ja se tarkoitti jotain "peli menetetty" tai kaiken loppua yms.