Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

30.11.2009 14.59

Laskiko tieteen taso?

Suomalaisen tieteen taso on kuulemma laskenut. Mutta miksi laadusta puhutaan määrinä?

Sairauslomailin muutaman viikon, ja mitä tapahtui? Joka paikassa toitotetaan (yleensä niin luotettavaa Uutisvuotoa myöten), että suomalaisen tieteen taso on laskenut.

Ks. esim.: http://www.ek.fi/www/fi/talous/index.php?we_objectID=10403

Tämä toitotus perustuu Suomen akatemian julkaisuun Suomen tieteen tila ja taso 2009: http://www.aka.fi/Tiedostot/Tiedostot/Julkaisut/Suomen%20tieteen%20tila%20ja%20taso%202009.pdf

Kuinkahan moni toitottajista on julkaisuun tutustunut? Tai edes sen tiivistelmään: http://www.aka.fi/Tiedostot/Tiedostot/Julkaisut/SIGHT_Tiivistelmä.pdf

Raportissa on sivuja 265, tiivistelmässäkin 19. On siinä tutustumista, vallankin kun teksti on täynnänsä epäselvää kehittämis-, innovaatio- ja tuottavuushölynpölyä. Hämärää ja hämäävää tekstihässäkkää.

Mutta tärkein: Jos raportin perusteella päädytään siihen, että suomalaisen tieteen taso on laskenut, onko päädytty harhaan?  Tutkimuksen laatua mitataan nimittäin näissä teksteissä lähinnä määrillä: kuinka paljon yliopistoilla on käytössään rahaa, kuinka paljon valmistuu tohtoreita, kuinka paljon suomalaisiin tutkimuksiin viitataan maailmalla jne.

Mitä määrät kertovat laadusta?

Ja: Jos laadun tae on esimerkiksi se, että tutkimukseen viitataan kansainvälisesti (siis yleensä englanninkielisissä julkaisuissa), onko automaattisesti niin, että esimerkiksi kaikki suomenkielinen tutkimus on ns. paskaa?

Ja päästäänkö tästä siihen, että suomeksi ei kannata tutkimusta tehdä? Tätäkö tavoitellaan?


Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa | Keskustele

30.11.2009 15.21
Eero V
Hyvä huomio! Niinhän se tuntuu olevan, että useimmiten kun sattuu vähän rapsuttamaan jotakin laatuvaatimusta, -kriteeriä, -raporttia tms., niin määrähän se sieltä kurkistaa: tuoton määrä, huomion määrä, viittausten määrä, sivumäärä jne. On se määrä aika epeli!

Ja tuossa tosiaan tehdään tai tullaan tehneeksi myös aikamoista kielipolitiikkaa. Sama on huomattu aiemmin esimerkiksi tieteellisten lehtien pisteytyksissä. Englanninkielinen tarkoittaa heti monien mielissä kansainvälistä, vaikka piirit olisivat kuinka pienet. Vastaavasti vaikkapa suomen kielen tutkimuksen johtava lehti saa suomenkielisyydestään armotta kyökkileiman, vaikka se olisi maailmalla alan tutkijoiden keskuudessa kuinka luettu (ulkomaisetkin suomen kielen tutkijat osaavat usein sattuneesta syystä suomea).
30.11.2009 19.06
samooja
tieteen laadun mitta
suurin osa Suomessa tehtävästä tutkimuksesta seuraavista julkaisuista lienee englannin kielisiä ja julkaistaan kansainvälisesti. Silloin niiden arvostusta (l. tietyn laista laatua) voidaan mitata mm. viittausten määrillä. Ja minusta kannattaakin mitata.
Mutta kansallisiin kysymyksiin liittyvä tutkimus (kuten Suomen alueeseen, ihmisiin, historiaan, kieliin) tulee tietty arvottaa muulla keinoin!
30.11.2009 19.58
Late
Maininnoista
Nämä viittausindeksit ovat siinä mielessä hauskoja, että eniten "viitatuksi" saattaa tulla artikkeli, joka on monilla tahoilla tuomittu.Pelkkä viittaaminenhan ei kerro, kehutaanko teosta tai artikkelia vai moititaanko.