Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

18.3.2013 10.50
Vesa Heikkinen

Kuusisataa genreä

AA-elämäkerrasta ympäristötaiteeseen.

Kirjoitan uudessa Kielikellossa, että genrevoimat ovat valloillaan ja että tekstilajitietoisuutta tarvitaan. Jonkinlainen lajiviidakko tämä tekstiyhteiskuntamme todellakin on!

Tästä todistanee jo se, että Kotuksen viime vuonna julkaiseman tekstilajitutkimuksen käsikirjan tekstilajihakemistossa on yli 600 hakusanaa, jos nyt oikein laskin. Hakemisto etenee AA-elämäkerrasta ympäristötaiteeseen.

Taajimmin kirjassa viitataan hakemiston perusteella tällaisiin genreihin: kaunokirjallisuus, kertomus, keskustelu, laki(teksti), lehti(teksti), romaani, runo(us), tiedote, tieteellinen teksti, uutinen, verkkoteksti ja virkateksti. Näistä useimmat ovat genrehierarkiassa ylhäällä. Esimerkiksi kaunokirjallisuus ja verkkoteksti ovat yläkäsitteitä, ja niiden alla on monenlaisia alagenrejä. Toisaalta hakemistossa on hakusanoja, jotka viittaavat melko täsmällisesti rajattavissa oleviin tekstilajeihin, kuten dityrambi, evankeliumi ja kansallishymni.

Koska genre ymmärretään tässä yhteydessä ei vain kielenä vaan laajasti myös muunlaisena merkityksiä tuottavana toimintana, genrehakemistossa saattaa olla joidenkin mielestä yllättäviäkin hakusanoja. Genreinä esitellään esimerkiksi liikemerkki, lännenelokuva, maisemamaalaus, pelimannimuusiikki, statuutti ja valokuva.

Hakemistossa näkyy sekin, että genreille on ominaista lainautuminen kielestä ja kulttuurista toiseen. Niinpä monet suomen kieleen kotiutuneet tekstilajinimitykset ovat selvästikin lainaa muualta: esimerkiksi bel canto, crossover, disputti, film noir, gamela, hiphop, ländler, metal, scifi ja travestia.

Tekstilajinimitykset ovat yhteisöllisiä sopimuksia. Joskus yksi ja sama nimi voi eri tilanteissa ja yhteisöissä tarkoittaa melko erilaisiakin toimintatapoja. Missä mielessä esimerkiksi valtiojohtajien allekirjoittama valtiosopimus ja vaikkapa kämppäkavereiden tekemä huoneiston siivoamista koskeva suullinen sopimus ovat samaa lajia? Todennäköisesti ne poikkeavat kielenpiirteiltäänkin toisistaan melko tavalla. Yhdistävä tekijä liittynee sopimisen genreen velvoittavana toimintana, molemminpuolisen sitoumuksen ilmauksena. Sopiminen on yleisesti tunnistettavaa genretoimintaa, johon ihminen sosiaalistuu monin tavoin. Sopimisen tuloksena syntyvät tekstit ovat täsmällisemmiltä ominaisuuksiltaan jos jonkinlaisia.

Kotuksen sivuilla uudesta Kielikellosta

Kotuksen sivuilla genrestä


Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa | Keskustele

18.3.2013 17.00
Urpu
Voisi jopa ajatella, että myös yläkäsite "sopimus" sisältää useita alagenrejä, jotka eivät ole suinkaan keskenään samanlaisia. Valtiosopimus, vuokrasopimus, assosiaatiosopimus, jäsenyyssopimus, kalastussopimus... Yhteistä niille on sopimukseus.
18.3.2013 19.08
Suoma lainen
Suomeksi kiitos
Mitä on "genre"? Miten se lausutaan? "Kenre"? Vai "zhaaangrrRRR"?

Jos se tarkoittaa tekstilajia, miksi ei kirjoiteta tekstilajista? En kyllä tiedä, mitä tekstilaji on. Jutun mukaan ne ovat "yhteisöllisiä sopimuksia"? Koska olen jotain sellaista sopinut ja missä?

Miten genreanalyysi eroaa stiiknafuuliasta? Saisiko jotain kouraan tuntuvaa siitä, mistä nyt on puhe, ja mielellään myös selityksen siitä, minkä ongelman "genreanalyysi" ratkaiseee ja miten?
19.3.2013 7.47
Laura Kataja
Voihan genre
Tuo termi genre on muuten jokseenkin raivostuttava. Alkaen siitäkin, että kuuluu tuohon sanatyyppiin jonka monikon genetiivi "genrejen" vai pitäisikö taivuttaa "genrein"? Ensin mainittu on yleisin, mutta saa puristin raastamaan itsensä kaljuksi (mkä puolestaan muissa kuin puristeissa saa aikaan ansaittua vahingoniloa).

Eikös tuolle genrelle sopisi suomennokseksi "tekstilaji" tai "tekstilajityyppi". Pitkän puoleisia, eittämättä, mutta merkitykseltään läpinäkyviä eivätkä tuota ongelmia taivutuksessa. Eivätkä ääntämisessä. Pitäisikö tuon sanan "genre" alussa ääntää suomen yleissääntöjen mukaan soinnillinen klusiili, vai onko se sitaattilaina ja pitäisikin lausua soinnillinen suhu-s (ranskaa mukaillen) tai sama d-alukkeella (englantia mukaillen)?
19.3.2013 9.25
Vesa Heikkinen
Kiitos kommenteista!

Minä lausun genren "genre". Kielitoimiston sanakirjan mukaan on ok lausua myös "žããr".

Taivutan sujuvasti "genrejen". Minulle genre on ihan suomea siinä missä tekstilajikin.

Mitä genret eli tekstilajit ovat? Kyse on monenlaisista merkitysten muodostamisen, välittämisen ja tulkitsemisen lajeista, ei vain kielellisistä vaan myös esimerkiksi kuvataiteista ja musiikista: "tekstillä" on siis tässä hyvin laaja merkitys. Genre on monilla tutkimuksen aloilla melko vakiintunut termi; toisilla taas puhutaan mieluummin tekstilajeista. Monia muitakin ilmauksia on käytössä viittaamassa samaan tai samantapaiseen asiaan: laji, tyylilaji, lajityyppi, tekstityyppi, juttutyyppi, ohjelmatyyppi, toimintatyyppi, moodi, formula, käytäntö, konventio, malli, laatu jne.

Stiiknafuuliaa, no jaa... Kiitos vaan, mutta enpä taida lähteä mukaan tuohon keskusteluun tämän enempää.

Mitähän tässä sanoisi genreanalyysista? Pitkä juttu, vaikea tiivistää. Minä olen alkanut uskoa siihen, että genreanalyysi on yksi mahdollisuus yrittää ymmärtää elämäämme ja sitä, miksi elämän ymmärtäminen tuntuu usein olevan niin vaikeaa. Puhumattakaan siitä, että ymmärtäisimme toisiamme.

Ehkä tässä jutussani on vähän yleistajuistamisen pyrkimystä, jonkinlaista konkretiaakin:
http://www.kotus.fi/files/2174/Genreanalyysi_julkaistamistilaisuus_kirjan_esittely_VH.pdf

Kotuksen sivuilla on paljon muutakin genreen eli tekstilajiin liittyvää asiaa, ks. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4498. Kannattaa tsekata myös Kielikellot 3/2012, 4/2012 ja 1/2013.



19.3.2013 9.26
Gen
Voihan joo
Laura Katajan ihmettelyyn voi yhtyä, mutta korjaisin, että kyllä englannissa ”genre” normaalisti ääntyy ranskaa matkien ilman d:tä, ks. esim. http://www.merriam-webster.com/dictionary/genre