Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

12.5.2016 9.52
Vesa Heikkinen

Kotus ja verkko

”Aluksi siirretään Unix-ympäristöön WWW-tiedotusjärjestelmä...”

Kotus ja verkko. Kun Kotimaisten kielten tutkimuskeskus perustettiin 40 vuotta sitten, nämä sanat ymmärrettiin eri tavalla kuin nykyään.

Kotus tarkoitti ’tilapäisesti kyhättyä (havu)majaa, (lauta)hökkeliä’. Verkko oli ennen muuta ’langasta (köydestä) solmittu harva kudos’, ja sanaa käytettiin ’myös muuten aikaansaaduista rei’ikkäisistä valmisteista’. Näin sanoja selitetään 1900-luvun alkupuoliskon kieltä kuvaavassa Nykysuomen sanakirjassa.

Tätä nykyä verkosta tulee useimmille ensimmäiseksi mieleen internet, siis netti. Kotuksen moni osaa yhdistää Kotimaisten kielten keskukseen ja vaikkapa www.kotus.fi-verkkosivuihimme.

Maailma muuttuu. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa oli vuoden 1991 alussa 19 mikroa. Niistä verkossa oli yksi. Vuoden 1995 loppuun mennessä mikroja oli 50. Niistä verkossa oli 40.

Vuoden 1996 suunnitelmassa kerrotaan, että tarkoituksena on siirtyä ”vähitellen Unix-käyttöjärjestelmäympäristöön” ja siirtää tuohon ympäristöön myös ”WWW-tiedotusjärjestelmä”. Nykykielellä siis verkkosivut. Ne oli vähäeleisesti pantu pystyyn edellisenä vuonna.

Nyt, kaksikymmentä vuotta myöhemmin, kaikilla Kotimaisten kielten keskuksen työntekijöillä on koneet. Kaikilta koneilta pääsee nettiin.

Kotuksen moninaisia verkkopalveluja käyttävät päivittäin tuhannet ihmiset. Sivujamme avataan joka vuosi miljoonia kertoja. Olemme aktivoituneet kielitiedon tarjoajina ja kielikeskustelijoina myös sosiaalisessa mediassa.

Kotus ja verkko mahtuvat nyt luontevasti samaan lauseeseen. Ja yhä useammat ihmiset ne siihen myös sovittavat.

Tietoa Kotimaisten kielten keskuksen verkkopalveluista


Palaa otsikoihin | 6 puheenvuoroa | Keskustele

12.5.2016 14.07
Hippimönkiäinen
Niin...
Kun uudet asiat pikkuhiljaa arkipäiväistyvät, myös niihin liittyvät käsitteet virtaviivaistuvat.

Ainoa minua edelleen askarruttava termi on tablettitietokoneelle sopiva lyhyt termi. Kannettava tietokone on läppäri, kannettava puhelin on kännykkä, mutta mikä sormitietokone on? Tabletti on pitkä sana ja voi sekoittua pilleriin tai ruokapöydän aluseen. Tabi tai täbi?

Toivottavasti ei ainakaan tabu.
14.5.2016 21.48
dogma00
Täppäri, lääppäri?
@Hippimönkiäinen: Useimmiten kuulee puhuttavan "täppäreistä", mutta itse ihastuin "lääppäri"-sanaan. :)
16.5.2016 16.58
MS
Platta
Itse olen alkanut käyttää tablettitietokoneestani ruotsin kielestä (pekplatta) johdettua nimitystä platta.
17.5.2016 22.29
Somettunut
Missä, missä?
Juttu sanoo: ”Olemme aktivoituneet kielitiedon tarjoajina ja kielikeskustelijoina myös sosiaalisessa mediassa.” Mitä loppuosa tarkoittaa? Millä some-foorumilla Kotus esiintyy ja osallistuu?
18.5.2016 8.55
Vesa Heikkinen
Kotus somessa
Tietoa Kotuksen sosiaalisen median toiminnoista on sivuillamme: http://www.kotus.fi/kotus/kotus_verkossa/sosiaalinen_media.
1.6.2016 18.26
Jouni
Täppärihän se
Oikea puhekielinen nimi sormitietokoneelle on tietenkin Pelit-lehden lanseeraama täppäri, jota sittemmin on kielemme ylin auktoriteetti Aku Ankka -lehtikin käyttänyt.

Mutta tokko Kotuksessa ainakaan enää ysärillä mikrotietokoneita oli - henkilökohtaisia tietokoneita varmasti!