Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

14.10.2009 14.45

Kirjaan, olen virallinen?

Mikähän on kirjaamisen ja kirjoittamisen ero?

Osallistuin eilen tiedotustilaisuuteen, jossa puhuttiin kirjaamisesta.

 http://www.kotus.fi/files/1292/Tiedote_paivakodit_(1).pdf

Kotuksessa tehdyn selvityksen mukaan päiväkodeissa menee runsaasti aikaa asioiden kirjaamiseen. Tuon työn tuloksena suntuu mitä moninaisimpia asiakirjoja, tekstejä, mitä moninaisimpia tekstilajeja.

Valtaosa päiväkotien henkilökunnasta pitää kirjaamista hyödyllisenä, kunhan siihen vain varataan tarpeeksi aikaa ja annetaan asialliset välineet. Selvityksen tekijät puhuvat kirjaamisen lisäksi kirjoitustyön tekemisestä ja kirjoittamisesta.

Osa tiedotustilaisuuden annista meni varmasti ohi, kun jäin miettimään kirjaamisen ja kirjoittamisen eroa tässä yhteydessä. Yleensä kai kirjaamisella tarkoitetaan kirjaan, luetteloon, rekisteriin tai muuhun sellaiseen merkitsemistä, tallentamista, rekisteröintiä (esim. Kielitoimiston sanakirjan mukaan). Kirjoittaminen taas on tunnetusti asioiden esittämistä kirjallisesti, kirjaimien tekemistä, kielelliseen muotoon sattamista, vieläpä asiakirjojen laatimista yms.

Osa päiväkoti-ihmisten työstä on varmasti edellä kuvatun tapaista rekisteröimiskirjaamista. Toisekseen on ehkä niinkin, että kirjata-verbi viittaa joskus myös sellaiseen toimintaan, johon tavallisesti voidaan viitata verbillä kirjoittaa.

Kirjoittamisprosessin kuvaamiseen verbillä kirjata lienee syynsä. Kirjaaminen on jollakin tavalla "virallisempaa" ja "vakavampaa" ja ehkä "velvoittavampaakin" sanojen synnyttämistä kuin arkinen kirjoittaminen. Kirjattu on totta ja oikeaa, kirjoitettu tulkinnanvaraista ja hämärää? Tämäkö on logiikka?

Kirjaten kirjoitettaessa tuotetaan virallista dokumenttia? Kaikkea kirjattua voidaan käyttää myöhemmin monenlaisissa virallisissa tarkoituksissa, myös kirjaajaansa vastaan?

Nopean nettihaun perusteella kirjata-verbiä käytetään mitä ilmeisimmin "tavallisen" kirjoittamisen merkityksessä mm. tällaisissa yhteyksissä: laki, julkinen talous, sairaanhoito, lastensuojelu. Vakavista asioista siis on kyse.

Eilisessä tilaisuudessa keskusteltiinkin vähän myös siitä, mikä on virkahenkilöiden kielikäsitys: Voisiko esimerkiksi lasta koskevat keskustelut vanhempien kanssa kirjoittaa muistiin, viralliseen dokumenttiin kirjaamisen asemesta? Ehkä voitaisiin mennä jopa siihen, että asiat kirjoitettaisiin muistiin yhdessä vanhemman/vanhempien kanssa? Sitähän ne keskustelut muutenkin ovat: oikeiden sanojen etsimistä, sopivista merkityksistä neuvottelemista.

Päiväkoti ei oikeastaan voi olla kirjaamo?


Palaa otsikoihin | 4 puheenvuoroa | Keskustele

14.10.2009 14.58
KSH
Kirjataan vaan
Entisvanhaan, ainakin suuriruhtinaskunnan aikoihin posti kirjattiin. Ja se kirjaaminen tarkoitti, että jokaisen erillisen kirjeen matka voitiin jälkikäteen selvittää näistä kirjauksista. Kirje oli sinä päivänä tuohon aikaan saapunut postin käsittelypaikalle, liitetty sinne ja tänne ja tuonne menevään postilaukkuun ja jatkanut matkaansa tuona päivänä tähän aikaan.

Samanlaista puuhaa kai se päiväkodinkin kirjaaminen on. Ne lapselle osuvat sattumukset kai voisimme varustaa vaikka numeroin ja vain tehdä sitten sellaisia kirjauksia, joista näkyisi tämän päivän kohdalta lapsen ja sattumuksen numero ja kellonaika. Ja jos haluat tuohon kirjaamiseen sitä paljon perään kuulutettua tehokkuutta, niin noin kai sen sitten pitäisi sujuakin.

Ja kyllä sen päiväkodin on syytä jo niiden lapsenhoitajien -- vai lastentarhanopettajistako edelleen puhutaan? -- oikeusturvan kannalta olla ihan oikea kirjaamo. Ennen pitkä sitä kuitenkin taas kysellään, vahtiko kukaan ja laskitteko lapsia koskaan...
14.10.2009 17.24
Ulla Tiililä
Verbinvalinnasta
Tutkimuksen tekijä vastaa: Lehdistötiedotetta tehtäessä piti valita näiden kahden verbin välillä. Ratkaisu on se, että puhutaan molemmista. Miten on ylipäänsä päädytty puhumaan kirjaamisesta? Sosiaali- ja hoitotyön tekstejä tutkittaessa on kohdattu alan maailma, jossa puhutaan enemmän kirjaamisesta kuin kirjoittamisesta. Verbinvalinnalla on tarkoitus tuoda tutkimus lähemmäksi alan ammattilaisia. Kirjoittamisen, kirjaamisen ja (teknisen) dokumentoinnin tutkijat liikkuvat samoissa maastoissa, mutta termierojen vuoksi he eivät välttämättä kohtaa. Termivalinnalla siis on pyritty näyttämään, että tutkimme sitä, mitä toiset kutsuvat kirjaamiseksi, itse ehkä ensisijaisesti kutsumme sitä kirjoittamiseksi. Käytännössä päiväkodeissa tehdään työtä, joihin sopivat molemmat verbit myös tiukasti määriteltynä. Työssä tuotetut ja täytetyt tekstit ovat niin moninaisia, että pelkkä kirjoittaminen tai kirjaaminen ei riitä. Mikähän termi sopisi esimerkiksi "lokerokirjoittamiseen", toimintaan, jota tehdään täytettäessä esimerkiksi kirjanpitoon, laskutukseen tai erilaiseen hankintaan liittyviä ohjelmia, sähköisiä lomakkeita?
15.10.2009 10.36
eräs
Olen miettinyt samaa
"Kirjattu on totta ja oikeaa, kirjoitettu tulkinnanvaraista ja hämärää? Tämäkö on logiikka?"

Tämäpä juuri.

Kirjaaja katsoo vain kirjaavansa ylös sen, mikä on jo valmiiksi olemassa. Hän katsoo vain toteavansa kiistattomat faktat, kirjaavansa kiistattomat tosiasiat muistiin.

Kirjoittamisesta puhuminen toisi esiin sen, että ei ole mitään valmista totuutta, joka vain tallennetaan johonkin, vaan että kirjoittaminen on sen "totuuden" luomista. Se mitä kirjoitetaan, on vain yksi näkemys asioista.
15.10.2009 23.02
Vesa Heikkinen
Kirjataan jotain, kirjoitetaan jokin?
Onkohan niinkin, että yleensä

- kirjataan jotain (johonkin): Kelan palautukset talousarviokirjanpitoon, vaalirahakatto tai oikeudet lakiin, hoitotyön sisältö, ylityöt jne. (esimerkit netistä)

- kirjoitetaan jokin teksti tai jostakin aiheesta: uutinen, kirja, historia, hakemus, päivityksiä; kauhuista, neuvottelupäivistä, kaupunkiradasta (esimerkit netistä)?

Mielenkiintoista kyllä: Nykysuomen sanakirjassa kirjaamiselle annetaan vielä erikoismerkityksenä 'kirjoittaa muistiin'. Kielitoimiston sanakirjassa tätä käyttötapaa ei enää mainita.