Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

6.2.2012 16.04

Kauniisti paketoituja kielierheitä

Eivätkö mainostajien rahat riitä kielenhuoltoon?

Välilllä näkee prameita ja varmaankin myös kalliita mainoksia, joiden kieltä kukaan ei kuitenkaan ole huoltanut. Esimerkiksi metrotunneleissa ja bussipysäkeillä. Ei kyllä niiden ohi osaa kulkea mieltään pahoittamatta!

Otetaanpa esimerkki. Voinko itähelsinkiläisenä luottaa valokuituun, jonka myyjä puhuttelee minua itä-helsinkiläiseksi ja kehottaa, että Tule Valokuitu kauppa-autolle? Mainoksen mukaan meitä kuulemma on yli 100 000 Onnenpekkaa, joille valokuitu on jo rakennettu.

Tai voinko luottaa presidenttiehdokkaaseen, jonka verkkosivuilla puhutaan suomenkielestä? Kysynpähän vaan.


Palaa otsikoihin | 21 puheenvuoroa | Keskustele

6.2.2012 16.43
Anssi
Entäpä tämä?
Voitko luottaa presidenttiin, jonka vaalijulisteessa lukee, että "Presidentti on työ"?
7.2.2012 13.19
Itse kritiikkiin kehottava
Malkoja siellä täällä
Voimmeko luottaa Kotimaisten kielten keskukseen, jonka verkkosivuilla jaetaan luku 100 000 kahdelle riville, neuvotaan taivuttamaan Aceh : Aceh’ssa ja kirjoitetaan ”kaiken hauskempia”?

Moka omalla varsinaisella toimialalla on kai kuitenkin vähän eritasoinen asia kuin jossakin muussa asiassa. Mainostoimisto mokaa, jos se tekee mainoksen, joka ei myy. Jos mainoksessa on kirjoitusvirhe, joka saa ihmiset huomaamaan mainoksen paremmin ja ostamaan mainostetun tuotteen, se on onnistunut, ei epäonnistunut.
8.2.2012 8.54
Vesa Heikkinen
Minua oikeakielisyyskömmähdykset ihmetyttävät erityisesti sellaisissa teksteissä, joissa on selvästi pyritty yleiskieliseen ilmaisuun ja joiden tekemiseen on käytetty paljon aikaa ja rahaa. Kertonee jotain suhtautumisesta kieleen?

Toisaalta ei ole mielestäni reilua leimata virheeksi yksittäistä kielellistä valintaa tekstissä, jota ei ole tarkoitettukaan täysin yleiskielisiksi. Esimerkiksi blogimerkinnöissä on monesti tapana käyttää mm. puhekielestä tuttuja muotoja. Kotus-blogissakin kukin kirjoittajista vastaa oman tekstinsä yleiskielisyysasteesta. "Kaiken hauskempia" voi toimia hyvin tässä yhteydessä :)

Aceh-asiasta ks.
http://www.kotus.fi/?i=576&s=2760#faq_576


8.2.2012 9.11
Koskela
Tunnustun
Kyllä, tunnustan. Olen käyttänyt sanaliittoa "kaiken hauskempia" - ja aivan tahallani. Se kun on vanha kunnon hämäläinen superlatiivi. Tämä malka silmässäni on siis aivan tarkoituksella tällätty.

Minusta voi ns. tyylisyistä käyttää tuommoisia murteellisia tai puhekielisiä ilmaisuja tekstiä ryydittämään. Kyseessä ei ole ns. tahaton murteellisuus tai puhekielisyys. Kyllä jämpti on niin...
8.2.2012 10.48
Urpu
Mutta eikö olekin mukavaa, että kukaan ei ole leimannut tässä keskustelussa kenenkään kielellisiä valintoja virheiksi!

Blogin kirjoittaja puhui erheistä ja "Itse kritiikkiin kehottava" käytti ilmauksia moka ja malka. Mainosten tahallisista kirjoitusvirheistä hän puhui myönteiseen sävyyn.
8.2.2012 11.12
Erkki (eka)
Kielipähkinä
Ketkä hoksaavat, mikä kielierhe on tässä sarjakuvan tekstityksessä:

- Näin tänään Reetan trikoissa.
- Mitä hän puuhasi?
- Näytti siltä kuin hän olisi kuntoillut.
- Oletko aivan varma?
- Tuskin hän nyt huvikseensa ähkisi."

(Rauta-Reetta, HS 8.2.2012.)
8.2.2012 13.14
Koskela
Erkille (ekalle)
Niin, se on tuo "huvikseensa". Meillähän on vanhastaan tai vanhastansa ollut rinnan taivutustyypit "huvikseen" ja "huviksensa".
"Huvikseensa" on näiden kahden sekamuodoste.

"Huvikseensa"-tyyppiset sekamuodosteet yleistyvät hyvää vauhtia. Abien ylioppilasaineissa ne ovat jo aika tavallisia, kun "vanhammat kasvattavat lapsiaansa".


8.2.2012 15.32
Urpu
Ai abit tekevät tuollaisia kielellisiä valintoja nykyään. Onko niillä mennyt spasma sekaisin? Tai no, onko se sinälläänsä edes ihme.

Ja huomasin juuri itsekin, että kehittymistäänsä ei voi estää kun kielestä puhutaan.

Se, sen. Sinä, sinään. Sillä, sillään. Niistähän tuleekin nykyään yhteensä sinälläänsä. Ennen tuli vain sinänsä tai sinällään.
8.2.2012 16.06
Erkki (eka)
Jännä juttu...
...jos lapsiaansa-tyyppiset sekamuodosteet ovat yleistymässä. Rangaistaankohan noihin syyllistyviä abipoloisia mitenkä ankarasti?

Kaksoispossessiivisuffiksille -VnsA tuskin kuitenkaan on sellaista ilmaisutarvetta kuin on kaksoispartitiiville ”montaa”, kun se on kiellon yhteydessä:

moni : mon-ta – ei monta-a
huviksi : huvikse-en – huvikseen-[n]sa?

Sanaa ”huvikseen” ei kuitenkaan miellettäne substantiivin translatiiviksi, jonka lopussa on 3. persoonan possessiivisuffiksi. Netistä löytyy helposti sellaisia esimerkkejä kuin ”katsoin/katselin huvikseen sitä ja sitä”. Niissä ”huvikseen” on adverbi, joka ei kongruoi 1. persoonan verbimuotoon.
Ilmaus ”huvikseensa” saattaa siten olla hyperkorrekti muodoste.
8.2.2012 19.41
Urpu
Monta kakku päältä kaunis
Moni miettii näitä asioita, moni taas ei voisi vähempää välittää. Monta ei kiinnosta koko kielenhuolto.

Huvikseni minäkin näitä luen. Kommentteja on moneksi ja monet ovat ihan kivoja.

8.2.2012 23.02
Pläsipää
Huvis
Reetalla on ilmeisesti 'huvis', johon hän kumminkaan tuskin ähkii. Mutta muoto on silloin aivan oikein, ja viriää vain kysymys: missä on Reetan huvis?
9.2.2012 10.29
Erkki (eka)
Vielä huviksesta
Pläsipään oivallus liittyy siihen, että suomen kieli on rakenteensa vuoksi altis morfologiselle monitulkintaisuudelle. Muoto ”huvikseensa” voi todella olla myös huvis-substantiivin yksikön illatiivi, jonka lopussa on 3. persoonan possessiivisuffiksi.

Mutta mikä tai missä on huvis? Kaiken tietävä Google antaa vastauksiksi mm. 15-vuotiaan kouvolalaisen Huvis-tamman, Citynuorten HUVIS-leirin ja korealaisen Huvis-korporaation. Huvis esiintyy maailmalla myös henkilöiden nimenä.

Mutta se Reetan huvis...?
9.2.2012 16.09
Malastaja
Kivien nakkelusta
Jos Kotimaisten kielten keskuksen sivustossa, ilmeisesti työn puolesta kirjoitettaessa, voi käyttää kummallisia ilmauksia ”ns. tyylisyistä”, niin miksi kaupalliselta yritykseltä tai poliittiselta puolueelta - joiden varsinainen tehtävä on jotain ihan muuta kuin kielen huoltaminen - vaaditaan tiukkuutta aika tiukkapipoisesti?

Poliittinen piikittely olisi vähemmän silmiinpistävää, jos se ei olisi sillä tavoin poliittisesti yksisilmäistä kuin Kotuksen blogissa. Jos joku ei löydä kielivirheitä, latteuksia ja typeryyksiä kaikkien puolueiden teksteistä, niin ei vain halua löytää kaikista.
10.2.2012 14.13
Urpu
Reetan huviksesta en tiedä, ehkä se on huvitutti, mutta palaan partitiiveihin.

Ponkasin juuri sanan "paljoa". Meneekö se oikeasti niin? Eikö enää sanota paljon? Tyyliin: "älä syö liian paljon karkkia ennen päivällistä!" "Paljonko kakkua söit?", "En paljon."

Ja entä sitten tämä: "Viittä päivää aikaisemmin". Tarkoittaako se samaa kuin "viisi päivää aikaisemmin"?

Olen ymmälläni!
14.2.2012 9.35
Yöunet pirstaleina
Aiheesta vähän poiketen, mutta koska alan olla jo näppylöillä tästä. Siis uutisteksteissä toistuavasti käytetään ilmaisua, jossa tietty lukumäärä ihmisiä tekivät, esim. neljä miestä kokoontuivat tai viisitoista kanaa munivat jne.

Koulussa - siinä vanhassa ja hyvässä entisajan, jossa kielioppia kunnioitettiin - opetettiin, että tiettyä määrää kohdellaan kielessä kuten yksikköä: neljä miestä kokoontui, viisitoista kanaa muni jne.

Onko kieleen tehty nyt jokin uudistus, koska tätä -vat, -vät -hirviötä käytetään mediassa ihan yleisesti.

14.2.2012 15.11
Ortografologi
Ei kaikki ole virhettä mikä näyttää virheeltä
Nimimerkin ”Yöunet pirstaleina” ihmettelemät ilmaukset ”neljä miestä kokoontuivat” ja ”viisitoista kanaa munivat” eivät itsessään ole vääriä. Ne ovat kielenoppaiden mukaan sallittuja, ja monikko on jopa ainoa sallittu vaihtoehto, silloin kun subjekti on merkitykseltään niin sanotusti definiittinen.

Siis jos tekstissä on mainittu neljä miestä ja sitten kerrotaan heidän kokoontuneen, niin kirjoitetaan ”neljä miestä kokoontuivat”. Eri asia on, että tällainen ilmaus on lähes aina teennäinen*): normaalisti definiittisyyttä korostetaan lisäsanalla, esimerkiksi ”nämä neljä miestä kokoontuivat”, tai ainakin subjektilla on muu määrite. Isossa suomen kieliopissa kuvaus on tältä osin realistisempi kuin useimmissa kielenoppaissa, ks. http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1276

*) Olisikohan ”Ja sitten kolme pientä porsasta menivät – –” luonteva?
14.2.2012 23.16
U
Talossa asuu kolme porsasta. Iltaisin kolme porsasta käyvät kalassa. Kaksi porsasta kalastaa virvelillä ja yksi mato-ongella.

Luontevaa!
15.2.2012 13.17
Yöunet yhä palasina
Voiko olla näin todellakin?
…komppaniassa, jossa neljä alokasta kulkivat rivissä…
…kahdeksan, joista viisi istuivat selkä aurinkoon päin…
…varsinkin jos tasan seitsemän alkoivat lukea uutista takaperin…
18.2.2012 19.47
Yksinäinen tarkkailija
Kolme pientä porsasta
Nimimerkki U:n esimerkki on kelpo. Ensimmäisessä lauseessa saamme tietää, että talossa asuu kolme porsasta, ei enempää. Toisessa lauseessa ryhmä on jo määräinen: kolme porsasta käyvät kalassa. Kolmannen lauseen kaksi porsasta kalastaa; se ei ole määräinen ryhmä, mehän tiedämme, että porsaita on enemmän, kolme.

Nimimerkin "Yöunet" lauseet sen sijaan ovat erheellisiä. Niissä pitäisi kaikissa olla yksikkömuotoinen teonsana. . . . komppaniassa, jossa neljä alokasta kulki rivissä . . . Oletettavasti komppaniassa on alokkaita enemmän kuin neljä. . . . kahdeksan, joista viisi istui selkä aurinkoon päin . . . Viisi ei ole määräinen ryhmä, koska väkeä on ainakin kahdeksan. . . . varsinkin jos tasan seitsemän alkoi lukea uutista takaperin . . . Sama juttu kuin edellä.

Jos "Yöunten" lauseet ovat aitoja lehdestä poimittuja esimerkkejä, niin siinä tapauksessa määräisyysuudistus on saanut aikaan pelkkää sekaannusta. Jos taas lauseet ovat itse keksittyjä, niin "Yöunet" ei ole ymmärtänyt, mitä määräisyydellä tarkoitetaan. Pieni kieliopin kertaus olisi kaiketi paikallaan.
20.2.2012 10.00
Ortografologi
Ei uudistusta
"Yksinäinen tarkkailija" kirjoitti "määräisyysuudistus". Mitään sellaista ei ole tehty. Kuten niin moni muukin kielikeskusteluissa mainittu uudistus, sekin on tapahtunut vain kuvitteellisessa maailmassa.

Kokonaan eri asia on, että suomen kielessä alkaisi jo olla aika tehdä uudistus: yleiskielen säännöistä voitaisiin hyvin poistaa predikaatin numeruskongruenssi ainakin 3. persoonasta. Se poistaisi turhan ristiriidan kirjakielen ja yleispuhekielen väliltä, vähentäisi turhaa pohdintaa ja hyperkorrekteja muotoja sekä hiukan lyhentäisi sanoja.

Samalla poistuisi lähinnä kuvitteellinen spesieksen ilmaisemisen tapa. Ei kukaan oikeasti tee merkityseroa ilmausten "Kolme porsasta on" ja "Kolme porsasta ovat" välillä. Jos spesieksen ilmaiseminen on tarpeen tällaisissa ilmauksissa, se tehdään lisäämällä pronomineja ("Jotkut kolme porsasta on", "Ne kolme porsasta on" – jälkimmäiseen nykysääntö vaatii ”ovat”, mutta se siis on turhaa).
20.2.2012 10.52
U
Porsaat, jatkoa...
Tähän voisi vielä jatkaa, että kaksi virvelillä kalastavaa porsasta toivovat saavansa haukea kun taas mato-ongella onkiva kalastaa ahventa.

Suomen kielessä on kätevät keinot ilmaista määräisyyttä ja epämääräisyyttä!